Kun olin lapsi, kyljykset ja muusi olivat ihan suosikkiruokaani. Joskus äidin kyljykset olivat täydellisiä; käsittämättömän ihania ja mureita, sellaisia missä panerointi pinnalla on rapsakkaa ja aromikasta ja leikatessa liha lohkeaa mehukkaana ja maukkaana. Niin ja tietysti rasva sulaa suuhun. Eilen koin yhden isohkon ahaa - elämyksen; possusta saa myös talouskyljyksiä, joista tulee Juuri Sellaisia kuin äidin parhaat.
Jostain syystä en ole koskaan tullut kysyneeksi äidiltä miksi joskus kyljykset olivat niin käsittämättömän hyviä ja joskus taas selvästi kuivempia, sellaisia peruskyljyksiä joissa oli vain pinnassa kerros läskiä. Ja mitä ohuempi läski, sitä kuivempi kyljys. Silloin harvoin kun kaupasta on possunkyljyksiä tullut ostettua ne ovat olleet juuri niitä kuivemman sorttisia ohuen rasvan kyljyksiä, eikä niistä vaan saa oikein herkkua.
Mutta jotenkin muistelin lapsuudesta, että äiti oli saanut niistä läskittömistäkin kyljyksistä tosi herkkua. Ja tähän asti piti tulla, että koin jonkinsorttisen kyljysvalaistumisen. Oikein itseäkin hymyilyttää kun en ollut koskaan tajunnut että kyseessä on kaksi eri lihanpalaa;) Se tavallinen possunkyljys on luullista ulkofilettä ja kyllä, se on mehevää vain kun siinä on on kunnon läski paistossa lihaa mehustamaan. Ja se kaupasta löytämäni talouskyljys taas on luullinen pala niskaa tai lapaa, joka valmistetaan kyljyksen tapaan. Talouskyljyksessä rasva on siellä lihan seassa, sillä lapa ja kassler on valmiiksi rasvaista lihaa. Ja niille jotka miettivät asiaa - niskahan on siis kassleria. Noita talouskyljyksiä ei vaan kovin usein näe, mutta jos näette kannattaa hankkia muutama sillä ne olivat nostalgiaherkkua ihan parhaimmillaan.
Ja ne kyljyksethän tietysti valmistin kuten mummu on opettanut: ensin annetaan lämmitä huoneenlämpöön. Sitten jauhotellaan pariin kertaan korppujauholla (tai jauholla ja korppujauholla) ja lopuksi paiston jälkeen ne laitetaan uuniin hautumaan ihan mureiksi ja meheviksi. Lisäkeeksi tietysti voilla silattu kunnon muusi. Suosittelen, verraton arkiherkku joka maistuu kaikille.
Ja huom! Korppujauho kannattaa tehdä vaikka blenderillä itse niistä hävikiksi jääneistä kuivista maalaisleivän palasista!
Possun talouskyljykset perinteisesti
1 talouskyljys per nenu (meillä 3 kpl)
1-2 munaa
n. 2 dl korppujauhoa
suolaa
pippuria
Paistamiseen öljyä ja reilusti voita
Anna kyljysten lämmetä huoneenlämpöön. Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Riko kananmunat lautaselle ja vatkaa rakenne rikki haarukalla. Laita toiselle lautaselle korppujauhot. Suolaa ja pippuroi kyljys molemmin puolin ja painele sitten liha korppujauhoon.Sen jälkeen pyörittele korppujauhotettu liha kananmunassa ja sitten uudelleen korppujauhoon. Toista kaikille kyljyksille.
Anna pannun kuumentua kunnolla ja lisää sitten pannuun loraus öljyä ja nokare voita. Kun voi lakkaa kiehumasta raivoisasti laita kyljys pannulle. Paista kyljykset yksitellen samalla tavalla kauniin kullanruskeiksi molemmin puolin. Nosta ne sitten uunivuokaan ja laita kyljykset uuniin hautumaan. Anna hautua uunissa melko pitkään, kunnes liha ihan lohkeaa, muttei ole vielä kuivaa. Meillä vauvan nukuttelujen ja muiden takia possut olivat uunissa varmaan 45 min-60 min, en katsonut niin tarkasti kelloa. Joka tapauksessa kuorrutus oli pinnasta rapeaa ja liha mureaa.
Tarjoa kylmän maidon, muusin ja puolukan kanssa!
11 kommenttia:
Tämä on todellakin nostalgiaruokaa. Enpä ollut edes tiennyt, että kyljyksiä on kahta erilaista, vaikka nimi talouskyljys onkin tuttu. Muistan kotoa vieläkin sen padan, jossa ne muhitettiin pehmeiksi.
Oi mun mummi teki näitä meille, todellinen lapsuuden nostalgiaruoka. Ihan maailman parhaita!
Ja taika on vissisti tuossa TALOUSkyljyksen käyttämisessä. Niin mureita eikä lainkaan kuivia.
Voisinkin ehdottaa mummille, että tekisin näitä hänelle joskus. :)
Jonna: joo, kyljyksissä on jotain semmoista mummmulajuttua että oksat pois :) Meillä mummu aina muhitti kyljykset joko uunipellilä tai sellaisessa kuluneessa metallikipossa - joka oli kai joskus ollut jonkin sortin kasari:) Ja kyllä, terminä talouskyljys oli tuttu, mutten minäkään tosiaan ollut ajatellut asiaa ennenkuin ne tulivat vastaan kaupassa... :)
Tusla: joo, jotenkin kesä on ainakin mulle tälläisten mummularuokien esiinnostoaikaa - varmaan osittain siksikin että tämmöinen kotiruoka on nopsaa ja helppoa tehdä. :) Kesällä kun on kaikkea muutakin... :)
Ala sekoita lapaa tahan soppaan! etuselka=niska=kassler
t.lihamies
Kiitos!
Testasin ja tuli todella hyvää :)
t. Hermannin herkkusuu
Lihamies; mm-m, totta.
Hermannin herkkusuu - loistavaa! ;) Mun tuli näihin nyt himo - mistähän löytäis taas...
Meillä mummu laittoi päälle vielä sipulirenkaita ja aurajuustoa (siitä pitäville). Perinne on säilynyt.
Olen oppinut näin ensin vehnäjauhossa,sitten kananmunaseoksessa viineksi korppujauhoja sitten uuniin nestettä (vesi) tai lihaliemi nesteeksi vuoan pohjalle. Hyvää🤗
Muuten hyvä, mutta mitään jauhoja en laittaisi pilaamaan hyvää liharuokaa! Lidlissä on usein talouskyljyksiä ja vieläpä oikein erinomaisia.
Aattelin van ilmoittaa että näitä on tehty jo muutaman kerran vuosien varrella ja taas google ohjasi tänne��
Ikuinen fanisi ex-baijeri
heppuli: varmasti hyvää!
lihaliemestä: se varmaan pitää mehevänä mutta varmaan se pinta vähän menettää rapsakkuutta.
Nimetön; tämä on nyt tämmöinen ruoka, grillissä sitten ilman jauhoja! :)
ex-baijeri: Ihana kuulla että olit visiitillä :) Tämä korona-aika kyllä saa turvautumaan vanhoihin klassikoihin. Ei ole kauaa kun tehtiin ulkofileestä leivitetyt ja nuijitut leikkeet - hyviä nekin! :) Jaksaa jaksaa.
Lähetä kommentti