Täydellistä omenapiirakkaa Nellen tyyliin

Meillä Rrrrakastetaan omenapiirakkaa. Tarte tatinia, muruista omppupiirakkaa, äidin omppupiirasta, missä omput ovat kauniisti rivissä kanelihunnussaan ja tietysti kaikenlaisia omppumuffareita. Mutta, mutta, mutta...  Jos minun pitäisi nimetä yksi joka on ylitse muiden, yksi ken on kaikkein kaunein, makoisin, nostalgisin ja sulattaa suklaasydämet tinakuorineen, se olisi amerikkalaistyyppinen täytetty omenapiirakka.

Juuri sellainen, mitä mummo ankka aina leipoo ja jonka Hansu varastaa ikkunalaudalta. Mummoankan tapaan pohjalla ja reunoilla tai sitten ilman. Sillä ei oikeastaan ole väliä.

Tamminiemen kahvilassa saa hyvin lähelle juurikin sellaista täydellistä omenapiirakkaa. Ja olen pitkään, hyvin pitkään etsinyt sen ohjetta tuloksetta. Voitte vain kuvitella sitä pettymyksen määrää, kun Olivian parhaat reseptit kirjassa Tamminiemen emäntä neuvoikin "vain" suolaisen piiraan teko-ohjeen. Suolaista piirakkaa... Muttei sitä jumalaista omenapiirakkaa. Kuljin hartiat lysyssä ainakin viikon pettymyksen painon musertamana. ;)

Ja kun eihän siinä piirakassa nyt ole mitään niin kummallista. Helpoimmillaan se menee kutakuinkin näin: iso kasa ihania omppuja pilkotaan vuokaan ja päälle leivotaan taikinakuori. Paistetaan ja syödään vaniljakastikkeen kanssa.

Mutta voi luoja, miten vaikeaa on saada aikaan se täydellinen taikinakuori. Jotenkin yritteeni tähän asti ovat aina olleet liian jauhoisia, liian kovia, eivät tarpeeksi makeita tai liian pullavia. Ja sitten tietysti ne omenat.

Täydellistä omenapiirakkaa on ihan turhaa lähteä tekemään jostain supermarketin golden deliciousista. Kyllä siitä jotain omenapannaria saa tai omput voi käyttää vaikka kaurapuuron sekaan raastettuna, mutta täydelliseen omenapiiraaseen tarvitaan kotimaisia ihania hapokkaita omenia, joista piirasta kypsennettäessä vapautuu järjettömät määrät herkän vaaleanpunaista mehua. Sekaan voi laittaa useampaakin lajiketta, mutta tuota ylläolevaa omppua olisi hyvä saada sekaan - punaista melbaako tuo lienee? En ole varma, mutta se on hyvää ja sopivan hapokasta.

Ja minun täydellisessä omenapiiraassani ompuissa pitää olla kuoret. Omenat vain pestään ja huonot kohdat positetaan, loput pilkotaan vuokaan sellaisenaan. Ja niitä pitää olla PALJON. Ainakin litra-puolitoista ellei jopa kaksi litraa.

Mutta etten nyt repeä täällä niin kuten varmaan jo arvasittekin, minä Löysin! Minä Osasin! Minä Sain aikaan täydellistä omppupiirakkaa. :) Ja kun tein ensimmäiseni ja se oli jumalaista, oli pakko tehdä toinen ja viedä se eilen ystävälle kun menin kylään. Ja sekin oli aivan ihanaa. Mikä parasta ystäväni jakoi pakkomielteeni tämäntyyppisestä omenapiiraasta ja saimme hehkuttaa sitä yhdessä. Vertaistuki on ihan parasta ;)

Ja mistäs muualtakaan se täydellinen kuoritaikina sitten löytyikään kuin Nigel Slaterin kirjasta Tender. Siellä kuori oli tehty karviaispiiraaseen ja ohjeen määrästä riittää joko tuollaiseen pieneen vuokaan sekä pohjaksi että kanneksi tai sitten voit tehdä piirakan ilman pohjaa laakeampaan piirasvuokaan.

Ensimmäisessä tavassa on tietysti vähän enemmän vaivaa kun voitelet  piirasvuuan kahteen kertaan (jäähdytät vuuan ensimmäisen voitelun jälkeen ja sitten voitelet uudelleen), esipaistat pohjan, keität omenat hieman pehmeiksi sokerin kanssa ja sitten taiteilet koko komeuden päälle kannen. Toinen tapa on helpompi; ladot vuokaan hurjasti omppuja ja kaadat päälle sokerit sekä vaniljatangon, kansi päälle ja uuniin. Ensimmäisestä tulee sivistyneemmän näköinen versio, toisesta rosoisen rustiikkinen. Mutta yhtä hyvää kaikki tyynni. Joten turhaa tuskastua omppusaaliinne kanssa; pilkkokaa kasapäin omppuja ja laittakaa ne piiraan muotoiseksi. Sillä tässä piiraassa on nyt juuri sopivan rapea, sopivan makea ja jauhoinen kuori.

Kiiiii-tos Nigel. Taas kerran.

Nellen täydellinen omenapiirakka (joko suureen vuokaan pelkällä kannella tai n. 20 cm perinteiseen piirasvuokaan jossa irtopohja)

Nigelin pohjaan tarvitset:
140g voita (kylmää)
230g vehnäjauhoa
50g tomusokeria
1 iso luomumunan keltuainen

Lisäksi täytteeseen
n. 1,5, ehkä jopa 2l omenalohkoja hapokkaista kotimaisista ompuista
1 vaniljatanko
1,5 dl sokeria tai hillosokeria (sokerimäärää voi kasvattaa maun ja omenoiden mukaan, mutta minä en tykkää liian makeasta, tämä oli juuri sopiva minusta)

Tee ensin pohjataikina:
Laita kulhoon jauhot ja päälle jäääkylmä voi. Nypi voi sekaisin jauhojen kanssa, niin että saat murumaista taikinaa. Sekoita sitten joukkoon tomusokeri ja sen jälkeen vielä keltuainen. Taikina kostuu keltuaisesta nin paljon että saat lopulta muotoiltua siitä pallon. Laita pallo kelmuun ja jääkaappiinainakin 30 min asettumaan ja jäähtymään. 

Pohjalliseen piiraaseen omenatäyte on syytä esikeittää kattilassa, sillä omenat eivät ehdi täysin pehmentyä ennenkuin kuori on kypsää. Voit toki keittää ne myös pelkän kannen alle tulevaan piiraaseen, saat todennäköisesti kauniimman kuoren - mutta pakollista se ei ole, etenkin jos jätät piiraan vielä jälkilämmölle vähän hautumaan.

Pohjallisen piiraan valmistus: 
Tee  piirasvuokaan kaksinkertainen rasvaus, jotta saat myös pohjan ehjänä irti.Kaksinkertainen rasvaus tehdään niin, että vuoka voidellaan ensin kerran pehmeällä voilla. Sitten vuoka kylmään (jäääkaappi tai pakastin) ja kun rasva on jämähtänyt, uusi kerros rasvaa vuokaan. Säilytä rasvattua vuokaa viileässä kunnes täytät sen.

Ota puolet taikinasta ja kaulitse siitä jauhotetulla tasolla vuuan kokoinen levy. Nosta levy vuokaan kiepauttamalla se kaulimen ympäri. Ei haittaa vaikka levy repeää jostain kohdin, painele taikina lopuksi sormin ehjäksi vuokaan. Kun taikina on tiiviisti reunoilla ja pohjassa voit siistiä vuuan reunat rullaamalla kaulimella varovasti vuuan yli, ylimääräinen taikina leikkautuu siiststi pois.

Vuoraa vuoka sisäpuolelta foliolla ja laita kuivia papuja painoksi. Esipaista pohjaa 180 asteessa 15-20 min tai kunnes pohja on juuri kypsää, mutta ei vielä ruskeaa.

Kun pohja paistuu, pese omenat ja pilko niitä kattilaan n. 1,5l. Lisää halkaistu vaniljatanko ja sokeri sekä 0,5 dl vettä. Kuumenna omenoita välillä sekoitaten kannen alla, kunnes ne pehmenevät hieman.

Kun pohja on paistunut poista folio ja pavut. Täytä pohja omenasoseella ja kaulitse piirakkaan lopusta taikinasta kansi. Kun kansi on paikallaan siisti piiraan reunat painelemalla niitä vähän sormenpäillä tiiviiksi.

Jos taikinaa jäi, voit atiteilla pinnalle vaikka ompun. Paista 220 asteessa kunnes kansi on kauniin värinen, n. 20 min. anna jäähtyä ennen tarjoilua.

Piirakka pelkällä kannella syntyy näin:

Pilko pestyt omenat laakeaan piirasvuokaan. Omenoita saa olla vuuassa paljon, sillä ne painuvat kasaan paistaessa. Lisää omenoiden päälle sokeri ja halkaistu vaniljatanko.

Kaulitse taikinasta paksuhko kansi piiraalle ja rullaa se päälle kaulimen avulla nostaen. PAinele vähän reunoja alas ja tee kanteen muutama reika haarukalla.

Paista 200 asteisessa uunissa 30 min tarkista piiraan väri. Sammuta uuni.  Minä jätin piiraan uuniin vielä puoleksi tunniksi jälkilämmölle, jotta omput varmasti ovat pehmeitä. Jäähdytä ennen tarjoilua.

Tarjoile omenapiiras vaniljakastikkeen kanssa.