Phenang possua ja ananasta by Nelle eli hot, hot, hot!

Farangin keittokirja ei ole missään määrin aloittelijan opus. Sen totesin jo joskus kauan sitten, kun yritin kokata kirjasta possu-mustapapujuttua. Silloin homma tyssäsi alkuunsa siihen, että minulla ei ollut lähestään kaikkia sooseja, juuria ja mausteita joita kirjan ohjeissa tarvitaan. Ja soveltaminen, noh, köh - ei menny ihan niin hyvin että Tomi hyväksyisi ;) Ja tällä kertaa opin, että jos ei ole sellaista supersuoriutujatyyppiä, se ei ehkä ole keittokirja, josta tuoreehkon äidin kannattaisi ensimmäisenä alkaa opiskelemaan moderinin thaiviritteisen keittiön saloja.

Viikonloppuna oli pitkästä aikaa äidin ulkoilutuspäivä ja pääsin miesteni saattelemana käymään pääkaupungin keskusruokakomeroilla; Hakaniemen hallissa, lounalla ulkona (sushia!) ja Vii Voanissa. Paluumatkalla tehtiin vielä täydennyskauppailu Selloon kun I nukahti autoon ja kun pääsimme kotiin oli jääkaappi vaihteeksi täynnä sellaisiakin herkkuja, ettei ole hetkeen nähty:) On tosi kivaa, että meillä on hyviä lähikauppoja, mutta niiden valikoima on kuitenkin enimmäkseen sama koko ajan. Voitte vaan kuvitella miten onnessani olin kun pääsin haalimaan tuoretta korianteria, galangal - juurta, palmusokeria, riisiviinietikkaa - niin ja upeita juustoja, lihoja sekä kaloja. Ja kun asiassa pysytään - onhan tälläisessä äidin hellimisessä sitten se toinenkin puoli; kun perhe hellii äitiä, äiti hellii perhettä kohta takaisin kokkaamalla ne kaikki ruuat;)

Tarkkasilmäinen lukija saattaa bongata pienenpienen apukokin kokkausasemissaan... Ja pussin korianteria...

Minulla on heikko kohta thai - keittiön osalta, sitä ei käy kieltäminen. V on tavallaan yrittänyt minua jo tökkiäkin siihen suuntaan; hankkinut useammankin thai - keittokirjan ja lueskellut jopa joskus ääneen reseptejä varmaankin siinä toivossa että niitä joskus kolahtaisi pöytäänkin :) Mutta aina kun olen ottanut thai - keittokirjan käteeni totean että ei; meillä ei ole tuoreita limenlehtiä, ei, meillä ei ole mustariisiviinietikkaa, palmusokeria, katkaraputahnaa eikä padam-nam-ping-pong ka-zong - lehtiä ;) Suoraan sanoen useimpien reseptien ymmärtäminen vaatii sitä, että googlettaa ainakin kaksi ainetta raaka-ainelistasta. :) Ja vaikka kaikkea olisikin on koko ajan aika epävarma olo siitä, miten se tekniikkapuoli sitten menee?

Tästä kaikesta huolimatta olen päättänyt kohentaa osaamistani tällä saralla, sillä ihan aikuisten oikeasti ne ruuat ovat onnistuessaan ihan käsittämättömän hyviä. Ja ehkä minun OLISI pitänyt aloittaa siitä Thai Street Food - raamatusta jonka V tilasi ja jota olen käyttänyt lähinnä I:n jumperoon alla korokkeena, kun jalat eivät aluksi ulottuneet maahan asti vaikka pomppufiilis olikin suurin. :) Mutta jotenkin luulen, ettei V tilannut sitä kirjaa tuon takia? ;) Idea siinä kirjassa nimittäin on, että kaikki ruuat syntyvät muutamassa minuutissa katukeittiöissä eikä vaiheita olisi kovin paljoa. No, lupaan palata asiaan kun saan sen sivuilta jotain pöytään asti.

Ongelma kuitenkin on, että pienen apukokin kanssa ei ole ihan hirveästi aikaa lueskella kirjoja. Ja sitä Farang - kirjaa olin lukenut jo aikaisemmin. Ja sitten Merituuli tarjosi meille sen ohjeella tehtyä hurjan hyvää sokeripossua... Niin, joten sitäpä sitten aloin selata kun I leikki hetken rauhassa rapusoittorasiansa kanssa.

Olin ajatellut katsoa kirjasta olisiko siinä jokin ohje makrillille, jota olin hankkinut hallista ja löysinkin suhteellisen simppelin oloisen ohjeen. Mutta matkalla sieltä tänne ja takaisin törmäsin myös possun kaslerista tehtyyn ohjeeseen jossa possu ja ananas kiedottiin upean oloiseen currykastikkeeseen. Ja minulla nyt sattui olemaan jääkaapissa viikonloppuna avattu tuore ananas, 1,3kg kasslermöykky ja kutakuinkin kaikkea muuta paitsi sitä raputahnaa, jota ohjeessa olisi tarvittu. Raputahnaa olen kuitenkin joskus käyttänyt ja tuumasin, että sen voi varmaan jättää pois ja käyttää tilalla vaikka hätäratkaisuna kalakastiketta. Vaikkei se olekaan sama asia niin minä en nyt kertakaikkiaan saa raputahnaa yhtään mistään tähän hätään. Se on umamia puhkuva kalaisa tahna kuitenkin - joka haisee purkissa lähinnä kauan sitten akvaarioon kuolleille kaloille ;)

Ja sitten aloin katsoa ohjetta tarkemmin ja pieni ahdistus alkoi hiipiä mieleen: ohjeessa tarvittiin 140g possua, 6 dl kookosmaitoa ja ruokalusikallinen suolaa? Miten noista aineista voi tulla mitään tolkullista? Lisäksi minulla nyt oli sitä possua edelleen se 1340g, vain 1,5 dl kookosmaitoa ja vajaa ananas. Tosin, mietin ja siemaisin kahviani, reilulle kilolle lihaa tuo suolamäärä saattaa olla ihan okei. Ja niin minä sitten speksasin illan menyyksi "tosi simppeliä" Vietnamilaisittain tehtyä Hamachi- makrillisashimia ja Phenag currypossusovelmaa. Jos possun tekee nyt päivällä, niin sen sashiminhan vetäisee lautaselle siinä sitten just ennen H-hetkeä? Right.



Noh, Palataan siihen makrillihommaan huomenna jos I Beebs suo, ja pitäydytään tänään otsikossa. Se ei sitten ole hyvä idea mennä kylvettämään vauvaa, kun keittää currykastiketta. Niinkun jos ette olleet tätä tienneet, niin kerron nyt teille tämän suuren viisauden. :) Se meni jotenkin niin, että syötettyäni I:lle kanasoppaa kokosin kaikki tarvikkeet pöydälle ja asensin uteliaana syliin pyrkivän lapsen apukokkiasemaansa keittiöön. Sitten siinä misaillessani kaikki rehut valmiiksi ihmettelin taas suolan määrää, mietin miten vähän galangal - juurta tarvitaan suhteessa valkosipuliin ja olin kiitollinen, että ohjeessa oli nimenomaisesti kerrottu missä järjestyksessä aineet kannattaa mortteliin lisätä. Sitten aloin hieroa currytahnaa morttelissa.



Ja kun nyt voitte kuvitella miten kauan sitä tahnaa pitää hieroa ja hieroa ja hieroa että siitä saa edes etäisesti tasaista voitte varmaan arvata että siihen väliin mahtui aika monta pienen ihmisen kädestä luiskahtanutta päärynäpalan nostoa, erilaisten chilien ja muiden väkevämpien provianttien pelastusta pienten käsien ääreltä ja useampi laulettu eläinlaulu. Ja kun kaksi pientä hammasta oli sovitettu jokaiseen ympäriinsä levinneeseen päärynäpalaan, korianteripussista käydyn taistelun jälkeen myös korianteri todettu maukkaaksi yrtiksi, mintunlehdet hylätty ja kevätsipuli todettu syömäkelpoiseksi I:n pinna alkoi olla totaalisen loppuunkäytetty tämän kokkaustouhun osalta.

"Kypsennä currytahnaa hiljalleen noin 30 minuuttia..." Okei, okei - jos jätän sen tähän ihan hiljalleen kypsymään niin 30 minuutissa ehtisin ilahduttaa I:tä kylvyllä? Eikö niin?




Kylpy sujui oletettua vikkelämmin, mutta silti siinä vaiheessa kun palasin hellan äärelle osa tahnasta oli ruskistunut. Uhu -uhu - menikö se nyt pilalle? Argh, argh-argh ja voi ei, voi ei, voi-ei. Missään tapauksessa meillä ei ole mitään mahdollisuutta tehdä tahnaa uudelleen.



Ja niinpä kaavin osan tummemmista kohdista talteen ja maistoin tahnaa varovasti. Se oli ihan mielettömän hyvää. Ei haitannut vaikka se oli muuttunut ruskeaksi - valkosipuli ei maistunut yhtään palaneelle vaan maku oli jotain hyvin saman tyyppistä kuin hongkongissa syödyssä taskuravussa. Ihan mahtavaa tahnaa - tätä teen kyllä uudelleen joskus - mutta en kyllä riskeeraa sen palamista jättämällä sitä yksin liedelle.

Ja sitten jäin siihen tahnan äärelle pohtimaan että voi elämä, kun se taskurapu oli ihanaa ja tulista. Kun minä en nyt sitä reseptiä ihan pilkulleen tee muutenkaan, niin mitäs jos laitan sihen linnunsilmächilejä niinkun Tarpeeksi (tm)? Olin ajatellut hauduttaa kasslerin ohjeesta poiketen kokonaisena uunissa jättäen sen hautumaan sinne mausteseokseen kolmeksi tunniksi niin, että se lohkeaa ihan kokonaan. Siinä ajassa chilikin varmaan taittuisi mukavasti vahvaksi, mutta pehmeäksi poltteeksi. Ja niinpä sitten lätkäisin pannuun ruokalusikallisen linnunsilmächilejä ja paahdoin curryä vielä kymmenisen minuuttia. Loppuosa kokkauksesta sujuikin sitten kuin itsestään: laitoin possun pataan, kääntelin tahnassa ja kaadoin mukaan kookosmaitoa. Sitten possu uuniin ja I:n kanssa muihin puuhiin.

Tästä tuli yllätys yllätys ehkä parasta curryä jota olen ikinä tehnyt. Tosin, jos et halua ruokaasi tosi tulisena, jätä ne linnunsilmächilit pois. Oikeasti tässä reseptissä on enemmän tulta kuin yhdessäkään muussa tämän blogin ohjeessa. Tulisuus on kuitenkin taittunut pitkän kypsennysajan vuoksi ja se ei ole polttavaa - mutta tottumattomalle se voi silti olla liikaa. Sitäpaitsi, curryn maut ovat niin syviä ja ihania, ettei ohje tarvitse välttämättä lainkaan sitä chililisää. Mutta jäin kyllä vähän ihmettelemään miten ihmeessä 140g possua olisi riittänyt yhtään mihinkään? Pitäisi varmaan joskus lukea ne aloituskappaleet kirjasta - jos se on vaikka per ruokailija tai jotain - mutta itse ohjeessa asiaa ei kummemmin valoteta. Laitan tähän nyt jatkoksi sen oman versioni Farangin Phenang possusta. Me ahmimme possumme riisinuudelien kanssa ja ehkä vähän järkytykseksenikin totesin ruuan jälkeen, ettei siitä 1,3 kilon palasta jäänyt kuin parin hengen lounasannos... Mistä tietysti tänään olen kiitollinen. ;)



Phenang possua ja ananasta (Farang - keittokirjan ohjeesta muuntaen - noin viidelle)

1,3 kg possun kassleria
2/3 tuoreesta ananaksesta
(n. 20g kookoslastuja - meillä ei ollut, mutta olisivat kyllä hyviä)

Currytahnaan:
1 liotettu ja siemenetön kuivattu chilipaprika (käytin 2 punaista kuivattua pirkka - chiliä)
1 viipaloitu shalottisipuli (meillä banaanishalottisipuli)
10 viipaloitua valkosipulin kynttä
1 rkl viipaloitua galangal - juurta
1 viipaloitu sitruunaruoho
1/2 limen kuori
1 korianterin juuri
1 rkl raputahnaa (laitoin kalakastiketta)
1 rkl suolaa (laitoin karkeaa ruususuolaa)
1/2 rkl valkopippuria morttelissa jauhettuna
(1 rkl linnunsilmächilejä - hot, hot, hot!)

Lisäksi
6 dl kookosmaitoa (laitoin 400g purkin plus n. 1,5-2 dl extra creamy - tetran)
4 rkl palmusokeria
3 rkl kalakastiketta
2 rkl osterikastiketta
2 limetin lehteä (laitoin 4 kaffirlimen lehteä, koska ne ovat hyviä) :)

Jauha ensin valkopippuri ja siirä syrjään.

Murskaa sitten morttelissa tahnaksi ensin:
suola ja chili ja lisää sitten
sitruunaruoho, galangal, limetin kuori, (huuhdottu) korianterin juuri ja hiero taas.
Lisää sitten valkosipuli ja sipuli ja jauha hienoksi tahnaksi.
Lupuksi lisää valkopippuri ja raputahna.

Kuumenna öljyä kattilassa (laitoin reilusti, ainakin desin) ja kypsennä currytahnaa keittäen hiljaisella tulella 30 min välillä sekoitellen. Jos käytät 1 rkl linnunsilmächililisää lisää nekin kattilaan kypsennyksen alkuvaiheessa.

Lisää sitten kassler, kalakastike, palmusokeri, kookosmaito ja kiehauta seos. Lisää osterikastike ja nosta pata 180 asteiseen uuniin n. 3h tai kunnes liha on ihan murtuvaista. Ota paistamisen loppuaikana padasta kansi pois, niin että possu paahtuu pinnastaan ruskeaksi ja ihanaksi.

Ennen tarjoilua lisää kuutioitu ananas ja tarkista että ruoka on sopivan makeaa ja suolaista. Kirja neuvoo vielä, että ananas tuo ruokaan makeutta syödessä. Omat annokseni koristelin korianterilla ja tarjosin nopeasti kiehautetun riisinuudelin kanssa.

Ja tämmöisenä lounasvinkkinä ja chilisietokykyisille lapsille ruokajuomaksi sopii erinomaisesti etnisistä kaupoista saatava aloe vera lychee - juoma. Aikuiset voivat ottaa iltasella vaikka red stripe oluet palanpainikkeeksi. :)