"Oh, ovatko muo mozzarellapalloja?" kysyin osoitellessani häpeämättömästi sormella Lentävän lehmän, tuon kaupunkilaisten juustoparatiisin viileässä loikovaa runsasta juustovalikoimaa. "Ei, ne ovat itse asiassa pehmeää vuohenjuustoa. Mutta meillä on kyllä yksi asiakas, joka tekee näistä aina pastaa; halkoo pallot puoliksi ja laittaa kirsikkatomaatteja mukaan - niin ja lorauttaa tuota öljyä sekaan", ohjeisti myyjä. "Varmaan erinomaista", sanoin ja totesin samaan hengenvetoon haluavani niitä purkillisen. "Niistä tulee varmasti loistava luksuslounas jonain päivänä tälle äitiolennolle ja hymyilin jo ajatuksestakin."
Mutta ei niistä sitten tullutkaan äidin yksityinen herkkulounas vaan tarjottimellinen alkupalaleipiä, jotka kiikutin miehilleni kylmien saunavirvokkeiden kanssa, ettemme kuukahda saunaan. Yrttistä lammasta saataisiin vasta saunan jälkeen. Sitä paitsi, lumen alta paljastunut saunaterassi näytti houkuttelevalta ilta-auringossa. Näillä punajuurihummuksella ja hyvällä ilmakuivatulla kinkulla sekä juustopallon puolikkailla päällystetyillä leivillä saatiin nälkäisten ja shoppailusta hieman uuvahtaneiden miesten poskille tuttua punaa. Sillä urheastihan nuo olivat koko kauppaturneen kestäneet.
Eikä toisesta puolestakaan tullut pastaa. Pahus sentään, pitää varmaan mennä etsimään joskus uusi purkki. Sillä sitä lopusyta purkista tuli risottoa. Tarkemmin sanottuna mascarponerisottoa, johon loput pallot murensin ja kaavin jääkaappiin jääneestä cantaloupe - melonin palasta palloja. Niin, ja käytin risoton pohjaan sen juustojen marinointiöljyn.
Lounasalla muistelin sitä illallista roomassa, kun olin nuori tyttönen ja seisoin terassilla rooman yllä. En jaksa muistaa mitä sillä illallisella tarjottiin pääruuaksi, tai edes jälkiruuaksi, mutta muistan, että väliruuaksi meille tarjoiltiin risottoa, joka oli hyvin paljon tämän kaltaista. Ja vaikkemme olleetkaan Roomassa, emme nähneet kaupungin ylle eikä terassikaan ollut vielä vihitty kesäkäyttöön risotto maistui siitä huolimatta erinomaiselta.
3 kommenttia:
Kiitos punajuurihummuspakkotoiston. Oli nimittäin munkin pakko kokeilla sitä ihmettä tänään suolaisten lettujen täytteenä. Ihan huiman hyvää! :)
Mikä risotto. Kuullostaa täysin hämmentävältä yhdistelmältä, mutta tarkemmin kun maistelee täällä mielessään, se taitaakin olla aika lailla täydellinen yhdistelmä suolaista ja makeaa
Mari: sori pakkotoisto, mutta jos lohduttaa niin nyt meillä on syöty Tarpeeksi punajuurihummusta niinkun hetkeksi aikaa :)
Jonna; se on hyvä yhdistelmä. Mukaan sopii hyvin rosmariini ja jos tahtoo, voi valmiin risoton päälle lorauttaa vielä tilkan hyvää balsamicoa ja oliiviöljyä. Herkkä, keväinen risotto ja sopii vaikka pääsiäisen alkuruuaksi - jos esimerkiksi lampaan paistelu vie kovinkin kauan... ;)
Lähetä kommentti