Mehussa on sakkaa.Olen omalta osaltani seuraillut lehdissä käytyä lisäainekeskustelua hieman hämmentyneenä. On tietysti hyvä, että kuluttajat ovat heränneet miettimään mitä sieltä kaupasta ostaa ja mitä suuhunsa laittaa, mutta toisinaan tuntuu että tempoillaan nollasta sataan ihan liian heppoisillakin argumenteilla. Mieleen tulee vaikka ne pinaattiletut, joissa kauhisteltiin olevan "vain" 16% pinaattia. Jos nyt hetken pysähtyy miettimään mitä niihin pinaattilettuihin laitetaan, niin hyvissä pinaattiletuissa tuskin on kotonakaan yli 30% pinaattia - tai sitten puhutaan jo pinaattipaistikkaista. Mutta se, mistä tänään ajattelin sanoa pari sanaa ei nyt liity varsinaisesti kouluruokaan, vaan kuluttajien valintoihin ylipäätään. Jos joku haluaa lukea hyvää tekstiä liittyen siihen kouluruoka-aiheeseen, kannattaa kurkata vaikka Uuden mustan juttua "Nauravat nakit ja nyrpeät naperot".
Mutta jos palataan siis niihin kuluttajien valintoihin, yksi järkevimpiä puheenvuoroja koko keskusteluun oli viime viikolla lukemani Marianne Prasardin maanläheinen kommentti: "ihmiset voivat itse valita, mitä syövät". Kyllä, juuri näin. Ja tämä pätee niin hyvässä kuin pahassakin.
Minua on nimittäin jonkin aikaa vaivannut eräs tuotelanseeraus, jossa olemassaolevaa tuotetta oli parannettu tehdyn kuluttajatutkimuksen perusteella. Kun näissä viimeaikojen kirjoituksissa niin monta kertaa näkee syytettävän teollisuutta oman edun tavoittelun nimissä, niin tässä tapauksessa tuotetta oltiin kyllä muutettu juuri kuluttajan toiveiden mukaan. Mutta: jos me kuluttajat emme ymmärrä miten elintarvike käyttäytyy normaalisti, me teemme kaupassa valintoja jotka eivät välttämättä muuta tuotteiden koostumusta siihen suuntaan kuin ehkä kuvittelemme tai lopulta toivoisimme.
Otetaanpa nyt pieni esimerkki: kuinka moni teistä ostaisi mieluummin mehutiivisteen, jonka pohjalla on painuneena hailakankeltainen sakka jos vieressä on pullo jossa sakkaa ei näy lainkaan, vaan mehu on kirkkaan keltaista ja tasaisesti pulloon jakautunutta? Entäs jos kysyisin saman asian toisella tapaa: ostatko mieluummn mehutiivisteen, jossa on 80% mehua kuin tiivisteen jossa on 20% mehua? :) Ja tutkimuksen tulos oli, että suurin osa valintaa tehdessään katsoisi pullon sakkaisuutta mehusisällön sijaan ja mieluummin ostaisi sen 20% mehua sisältävän, sakattoman mehutiivisteen.
Lähde: Sinebrykoff - tuoteuutiset Maaliskuu 2011(klikkaa suuremmaksi)
Meillä kuluttajilla on valtaa, kun ostamme tuotteita. Meille tuotteita valmistavat yritykset tekevät juuri sellaisia tuotteita, kuin me haluamme ostaa. Jos lihan pitää pysyä punaisena jääkaapissa päivätolkulla, maksapatee ei saa harmaantua, mehun pitää olla sakatonta ja sokerittoman jogurtin makeaa, mitä sinne sitten muutakaan lisätään kuin keinotekoisesti valmistettuja, kuluttajien kaipaamia laadunparantajia.
Ja kyllä tässä kohdin on syytä itsekin todeta, että joihinkin juttuihin vaan tottuu. Muistuupa itsellenikin mieleen se taannoinen Pandan lakritsinäyte joka oli niin luonnollista, lisäaineetonta ja niin tuoretta, että se oli vielä ihan ruskeaa. Ja minä mustaksi kuivuneeseen lakritsaan tottunut koin että tuoretuotteen maku oli makuuni liian hento. Ja näin siitäkin huolimatta, että tiesin tuotteen olevan parempaa kuin supermarketista ostamani lakupussi keskimäärin.
Kauneus on niin kovasti katsojan silmässä, maku maistajan suussa ja valinta lopulta meidän käsissämme.
8 kommenttia:
haluaisin vaan sanoa, että ihanan kiihkoton teksti täynnä asiaa. ehkä ensimmäisiä aiheeseen liittyviä kommentteja joista tuli jotenkin rauhallinen olo (sen sijaan että heräisi kiukkua ketään tahoa kohtaan) - ihan totta, voimme itse päättää.
itse yleensä innostun vaahtoamaan, mikä ei kuitenkaan välttämättä ole paras tapa saada ajatuksensa perille.
huippua. kiitos.
Kulutuksella on valtaa mutta kuluttajan valta ei ole kovinkaan suuri. Teollisuus valmistaa sellaisia tuotteita kuin kulutetaan, ei välttämättä sellaisia tuotteita mitä kuluttajat haluavat. Kuluttaja ostaa ensikädessä sitä mitä on tarjolla.
Tämän takia tarvitaan lisäaine- ja tuotesisältö-"julkistusten" kaltaisia isompia kirjoituksia lehdissä koska ne vaikuttavat lopulta kulutukseen jossain muodossa, eli siihen miten valtaosa kuluttajista käyttäytyy. Toki näissä julkistuksissa mennään helposti överiksi, suuntaan jos toiseenkin, mutta tavalliseen kuluttajaan vaikuttaa enemmän överiksi meneminen kuin pelkät tylsät faktat.
Ydinongelmat ovat tietysti huomattavasti syvemmällä kuin näissä lisäaineissa tai siinä onko kelmutetussa sisäfileessä lihaa 99.9% vaiko 70%.
Todella hyvä kirjoitus! Allekirjoitan :)
Liina: joskus näinkin! :) Tässä keskustelussa on minusta ollut joka sortin hysteriaa ihan tarpeeksi. Kiitos!
Anonyymi: Minusta on tosi tärkeää muistaa se, että kuluttajien ostoskäyttäytyminen ihan oikeasti viivan alla ratkaisee. Olin taannoin Valiolla ja he kertoivat että luomumaito on ollut valikoimissa jo vuodesta -93. Mutta vasta nyt siitä on tullut tuote, jota kuluttajat oikeasti haluavat ostaa niin paljon, että tuotantokapasiteetti ei tahdo riittää. Mutta kapasiteettia lisätään, KOSKA kuluttajat ostavat luomumaitoa. Jostain sen luomutuottajankin on se raha saatava, että uusia yrittäjiä löytyy tuotantoon :) Kysyntä ja tarjonta...
Kuluttajan kannalta helppojen ja hyvien ratkaisujen löytäminen kaupasta on tietysti haastavampaa kuin vaan helppojen, mutta tieto auttaa.
Se, kiinnostaako asiallinen tieto ketään tänä sensaatioiden aikakautena on ihan hyvä pointti sekin. Ärhentely ja kiukuttelu milloin millekin taholle on niin paljon helpompaa ja jännempää ja vastuullisena aikuisena itsenäisesti toimiminen on työlästä ja vaan tylsää :)
Mutta väitän että jokaisen arjessa on myös enenevässä määrin mahdollisuus omien arvojen mukaisiin hyviin valintoihin. JOS vaan niin haluaa ja tietoa on. Koska lopulta: jokainen päättää ihan itse mitä syö ja valmistaa perheelleen. Vaikka keskustelua tarvitaan, tarjonta kyllä seuraa myös kulutusta.
Mari: tämä on kiusannut mua jo useamman viikon, en vaan oikein ole saanut kiteytettyä sitä ennemmin. Välillä menee vähän aikaa. Mutta: kiitos.
Kertoiko Valio mistä ajatus tehdä luomumaitoa on alunperin lähtenyt liikkeelle ja miten sen myynti suhteutuu Valion kokonaismaitotuotantoon? En usko että Valion liiketoiminnan kannalta luomumaidolla on muuta kuin PR-merkitys.
Olen alan ammattilaisilta ymmärtänyt että Suomessa on varsin suuri ongelma se, ettei elintarviketuotannon prosessit käytännössä tue luomua eli prosessit vaativat paljon työtä ja muutoksia, jotta sinne saadaan "erilainen" raaka-aine mukaan. Jopa premium-valmistajilla kuten Snellman se ei onnistu.
Itseasiassa tuo Valion esimerkki myös korostaa sitä että kulutuksella on merkitystä, ei kuluttajalla. Yksittäiset kuluttajat ovat juoneet sitä luomumaitoa vuodesta -93. Vasta nyt kun vuosia media ja muut ovat paukuttaneet luomusta ja haukkuneet kaikkea kemiallista ruokateollisuutta, muutos alkaa näkyä -- siihen että luomumaito olisi se myydyin tuote on kuitenkin pitkä matka.
Sama tausta on myös sillä että Stockmannin uuden Herkun kanamunaosastolla on pelkästään luomua tarjolla. Kanaloiden kyseenalaisista olosuhteista on kerrottu niin pitkään ja hartaasti että viesti alkaa vihdoinkin vaikuttaa myös kulutukseen.
Kuluttajillahan on ollut kautta aikojen mahdollisuus tehdä erilaisia valintoja, raaka-aineita voi hakea hallista vakuumipakattujen pakasteiden sijaan, valita leipänsä tiskiltä muovipussiin pakatun sijaan jne. Itse oikeastaan kaipaisin luomun rinnalle termiä "tehty hyvällä omatunnolla", tuotteita joista tekijät ovat oikeasti ylpeitä.
Kuluttaja vs. kuluttaja on tietysti lähinnä enemmän terminologiaa mutta kuvaa hyvin sitä että suuri muutos on paljon enemmän kuin yksittäisten kuluttajien valinta. Vaikka 100,000 pääkaupunkilaista tekee valinnan X, jäljelle jää kuitenkin ne 5,279,533 muuta suomalaista.
Omaan elämäänsä tietysti vaikuttaa eniten omilla valinnoillaan, mikä on se tärkein asia.
PS. Kannattaa muuten seurata joskus ruokakaupassa mitä eri sukupolveen kuuluvat ihmiset ostavat. Havainnot voivat yllättää aika suuresti, ja selittää miksi moni tuote pysyy markkinoilla.
Anonyymi: Oli noista tuotevolyymeista puhetta, mutten enää ulkoa muista mitä markkinaosuuksista sanottiin.
Tuosta "tuottaja ylpeänä esittää" - merkistä olen ihan samaa mieltä ja muistaakseni joskus jo puhuin asiasta aiemminkin :)
Mitä tulee kulutustottumusten muuttumiseen niin kyllähän ne tilastoista katsottaessa näyttävät muuttuvat vähitellen - usein alkaen suurista kaupungeista. Ja keskustelu varmasti tuo asiaa laajempien joukkojen mieliin. Mutta aina tulee olemaan ihmisiä, jotka ostavat kaupasta joka kerta ne samat tuotteet, joita on ennenkin ostettu. :)
Mutta hetkinen, eikös me olla juuri niitä ihmisiä siellä kaupassa? :)
..ja kalapuikko ei ole 100% kalaa :)
tämä millasta meteliä luomu ja lisäaineet saa netissä ja millasta kaupassa on oikeasti on kummaa. vaikka netistä helposti saa kuvan että kaikki tahtoo pelkkää luomua niin paikan jossa olen töissä ainoan luomuleivän myynti on lopetettu koska ei sitä kukaan osta. se taas että leipä säilyy kaksi kuukautta on kyllä todella haluttu juttu.
Aleksi: niinpä:)
Lähetä kommentti