Kaikki varmaan muistavat vielä trooppisen marenkirullan, jota tein jälkkäriksi hieman jumppaillen rakenteen kanssa? Noh, marenkirulla oli vastoinkäymisistä huolimatta niin hyvää, ettei jäänyt ainoaksi kerraksi. Tällä kertaa täytteeseen vain tuli punaisia marjoja ja limerahkaa...
Jos käytät piparipeltiä tai tavallista uunipeltiä, älä levitä massaa koko pellin alueelle. Kerroksen kuuluu jäädä kunnolla paksuksi.
Pohjan kanssa päätin kokeilla nyt Nigelin marenkirullaohjetta (ohje kirjasta Tender vol II), koska en ollut aiemmin ihan varma sopivasta sokerin määrästä. Ja nyt voin kokemuksesta viisastuneena ilmoittaa, että Nigelin pohjataikina toimi hienosti, mutta paistoaika on vähän liian pitkä tai ehkä paremminkin lämpö liian kova... Ohjeen mukaan taikinaa pitäisi paistaa 220 asteessa 10 minuuttia ja sitten madaltaa lämpöä 160 asteeseen. Vaikka madalsin lämmön lähemmäs 150 n. 7 min kohdalla, tortun pinnalle ripotelluista manteleista tuli minusta aavistuksen liian mustia. Onneksi ne eivät kuitenkaan maistuneet palaneelle, sillä olin jo valmistautunut keksimään jonkin hätäjälkkärin, jos manteleista on irronnut asettumisen aikana kitkerää makua rullaan.
Joten, teitä vastaavalta paniikilta säästääkseni totean, että ainakin minun uunissani toimi paremmin viime kerran ohje: pintaan annetaan väriä n. 200 asteessa se 7-8 min ja kun pinta alkaa tulla kauniin väriseksi, lasketaan lämpö sinne 160 asteeseen ja jatketaan paistamista n. 20 min kunnes pinta tuntuu sormenpäihin vähän kovalta.
Koska uunit ovat erilaisia, olennaista lienee, että tarkkailet marenkirullan paistumista alussa, jotta tiedät laskea lämpöä kun marenki ja mantelit ovat kauniin värisiä. Eipä siinä sitten sen kummempaa magiikkaa ole. Loppu paistoaika matalalla lämmöllä jotta pinta ehtii kovettua. Nigelin marenkirullamassa toimi kuitenkin minusta erittäin hyvin, joten sitä voin suositella lämpimästi.
Limerahka sopii hienosti täytteisiinkin, kuningatarrahkaa syön melkein mieluiten suoraa purkista... :)
Täytteeseen sain idean Valion kokkausillasta jonne minut ja muutama muu kanssabloggaaja oli kutsuttu ja ilmiintyi tuossa taannoin. Meille esiteltiin tilaisuudessa Valion uudet maustetut rahkat ja tästä innostuneena olen nyt sitten maistellut niitä kaikkia läpi järjestään. :) Tuote on minusta hauska; se on maustettu ja jonkin verran makeutettu sokerilla. Ja ennen kaikkea, maku EI ole esanssinen. Koska rahkassa on vähän makeutta, sen voi syödä suoraan purkista välipalaksikin, jos tahtoo. Erityisen hyvää tällä tavoin (au brutal - nautittuna) on se uutuustuote kuningatarrahka ja V on puolestaan ihastunut siihen valkosuklaa-limerahkaan. :) Oikeasti vaikea sanoa, kumpi on parempaa - ne ovat raikkaan erilaisia keskenään. Sitruunarahkakaan ei ole huono, mutta melkein tuo limerahka on kyllä sitä parempaa... :)
No, vaikka tuotteen tosiaankin voi syödä sellaisenaan purkista, siitä saa myös oivaa täytettä erilaisiin tarpeisiin. Siinä vaiheessa kun pähkin marenkirullan täytettä, V ei ollut vielä ehtinyt välipalastaa sitä vähän häntä varten ostamaani limerahkaa jääkaapista ja ihan perinteisestihän siinä sitten kävi; nopeat syövät hitaat. :)
Sekoitin täytteen siitä jääkaapista löytyneestä purkillisesta limerahkaa, kermavaahdosta ja pakastemarjoista. Koska limerahkassa tosiaan on jo itsessään sokeria ja marenkirulla on niin makeaa, täyte ei tarvinnut minusta lisäsokeria yhtään. Marjatäytteisenä marenkirullasta tuli melkein vielä parempaa kuin viimeksi. Ja edelleen se on niin älyttömän nopeaa tehdäkin. Mimmu oli ihan silmät ymmyrkäisenä kun kerroin, että joskus kauan sitten äiti on tehnyt marenkirullaa kotikotonakin. Mimmu otti lisää ja tuumasi silmät kiiltäen, että ihme juttu ettei siitä ole koskaan ollut puhetta hänen muistinsa mukaan... ;) Ja luulenpa, että kohta kyllä Tampereellakin uuni lämpenee marenkirullaa varten, sillä siihen malliin sisareni eilen minua puhelimessa patisteli tämän reseptin tiimoilta... :) Ja huomaathan, että marenkirulla on kaiken lisäksi vielä gluteeniton herkku.
Marjat eivät ehtineet sulaa ja heitin ne vaan täytteeseen jäisinä. eivätkä ne silti valuneet pahasti...
Marenkirulla punaisilla marjoilla (8:lle)
6 suuren munan valkuainen
280g hienoa sokeria
1 kukkurainen ruokalusikallinen maissijauhoa (maizenaa)
1 tl vaaleaa, mietoa viinietikkaa (laitoin valkoista balsamicoa)
kourallinen mantelilastuja
täytteeseen:
2 dl kermaa vaahtona
200g valkosuklaa-limerahkaa
n. 3-4 dl marjoja, erityisen hyvin sopi kun laittoi seoksena vadelmaa ja mustaherukkaa
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja vuoraa pienehkö pelti leivinpaperilla jonka voit halutessasi vielä sutikoida mauttomalla öljyllä. (unohdin tehdä tämän ja silti irtosi hyvin)
Laita valkuaiset sähkövatkaimen tai yleiskoneen kulhoon ja anna vatkautua aivan kuohkeaksi ja tilavuudeltaan moninketaiseksi, kovaksi vaahdoksi.
Lisää vatkaamista jatkaen sokeri mukaan ruokalusikallinen kerrallaan antaen sokerin sekoittua aina ennen seuraavan lusikallisen lisäämistä.
Sitten ota kulho pois vatkaimesta ja kääntele lastalla massan sekaan maissijauho ja viinietikka.
Sitten levitä massa kevyesti tasoitellen leivinpaperin päälle. Jos käytät isoa suomalaista peltiä, älä levitä massaa koko alalle vaan kasaa vaahto pellin keskelle ja tasoita vain sen verran, että saat kutakuinkin suorakaiteen muotoisen n. 4 cm paksun ja suurin piirtein 33x24 cm levyn aikaan. Vältä liiallista tasoittelua, ettei vaahdon hieno ja kuohkea rakenne litisty.
Ripottele sitten päälle mantelilastut ja laita pohja uuniin.
Paista 200 asteessa 7-8 min tai kunnes pinta on kauniisti ruskettunut. Laske sitten lämpöä 160 asteeseen ja paista n. 20 min tai kunnes pinta tuntuu vähän kovalta sormenpäihin.
Kun rulla paistuu levitä leivinpaperiarkki tasolle ja ripottele sen päälle ohuehko kerros hienoa sokeria.
Kippaa kypsä torttupohja sokerin päälle ja irrota varovasti vetämällä leivinpaperi marenkilevyn pohjasta. Anna jäähtyä hetken.
Sekoita keskenään vatkattu kerma, rahka ja marjat. Minä sekoitin jäätyneet marjat suoraan rahkaan, mutta halutessasi voit sulattaa ne siivilässä, jolloin ylimääräinen mehu valuu pois.
Sitten levitä täyte marenkipohjalle ja rullaa kuten kääretorttu. Ihan ulkoreunaan ei kannata laittaa täytettä, jotta saat rullan sulkeutumaan nätisti. Tarjoa heti tai siirrä viileään odottamaan ruokailun loppua tai päiväkahvihetkeä. Parhaimmillaan torttu lienee, kun se on saanut hetken jääkaapissa asettua ennen syöntiä n. puoli tuntia, muttei haittaa vaikka se seisoisi vähän pidempäänkin... :)
6 kommenttia:
Oi miten ihanan näköistä!
Yaelian: joo, kommentteina pöydässä taisi tulla että yllättävä ja hauska rulla, kun näyttää ihan kääretortulle mutta on paljon suussasulavampaa ja rakenteeltaan ihan erilaista :)
Ja täytteissä - vain oma luovuus on rajana.
Noniin, rulla tuli hetki sitten uunista ja on täytettä vailla valmis! Hyvältä näyttää, ainakin toistaiseksi.. :P Kiitos vielä ihanasta reseptistä:)
Mähän arvasin että teihin voi luottaa kun etsin pääsiäispöytään jälkkäri-ideaa! Kitoos!
Voin jo kuvitella miten sopivan keveää ja raikasta se on lampaanviulun jälkeen. Namnam...
Mimmu ja oliivia: tämä rulla on kyllä ollut meidän kevään jälkkärihitti. Lisäksi kun niitä keltuaisia tarvitaan niin moneen niin tämä on loistotapa hukata ne valkuaiset. Taas olisi kuusi valkuaista jääkaapissa... ;) Pitäisköhän pyöryttää tämmönen aamupuhteina ja joku kokeellinen pääsiäistäyte... :)
Tämä menee vkonloppuna kokeiluun, kuulostaa niin hyvältä. Ja valkuaisia voi "kerätä" pakastamalla ne ja sitten käyttää tarvittaessa. Kokeiltu ja toimii myös macaronien teossa ;).
Ps. Onnittelut vatsan "pyöristymisen" johdosta. On ollut niin kiireitä etten ole paljoa ehtinyt surffailla saati kommentoida ;)
Lähetä kommentti