Ajatus yrttisistä, paahdetuista punajuurilohkoista on kiusannut minua siitä modernista perinneruokahaasteesta lähtien. Tuttu ja monesti aika tylsäksi koettu punajuuri olisi minusta ansainnut tulla kohdelluksi modernisti ja raikkaasti. Ja olin jo hankkinut pussin punajuuria jääkaappiin, mutta H-hetken lähestyessä sinksailin kompassin kanssa ja suunta muuttui.
Ne punajuuret eivät kuitenkaan hävinneet minnekään ja kun sitten viikonloppuna ostin Hallista lampaan lavan tuumin, että punaiset pullukat varmaan menevät yhteen sen lampaan kanssa. Hyvää siitä saisi ainakin, jos ruokaan ajaa reilusti punaviiniä, punaviinietikkaa ja hurjasti yrttejä. Ja näin tapahtui.
Lapa olisi varmaan kannattanut leikata kahtia ruskistusta varten. Tämä pata on tosi yksinkertainen ja valmistuu uunissa itsestään. Punajuuria ei tarvitse esikeitellä ja sotkukin pysyy hallinnassa kun punajuuret kypsyvät uunipadassa yhdessä lampaan kanssa. Lisäksi yrtit ja punaviinin sekä punaviinietikan happo leikkaa mukavasti punajuuren makeutta. V tuumasi myös, että punaviinistä ei tullut padassa lainkaan tunkkainen - siitä kiitämme myöskin yrttejä ja etikkaa. Aikaahan tämä vie sellaisen kaksi-kolme tuntia, sillä lampaan pitää saada hautua kaikessa rauhassa. Mutta siellähän se tekeytyy ihan itsekseen, uunissa. Pitkässä haudutuksessa lammas ehtii kypsyä niin, että liha ihan putoaa luulta. Jos sinulla on portviinipulllon loppu pyörimässä käsissäsi, voit hyvin tehdä tämän myös portviiniin korvaamalla siirapin ja viinin portviinillä.
Tarjosin lampaan ja padassa kypsiksi hautuneiden yrttisten punajuurilohkojen kanssa taannoin tekemääni omena-sellerihilloa ja lusikallisen ranskankermaa. Ihan loistavia makuyhdistelmiä. Ja aterian kruunasi V:n Alkosta löytämä uutuuspunaviini Paso Roblesista, jossa olemme joskus käyneet yöpymässä, kylpemässä luonnonlähteissä ja syömässä hyvin. Nämä muistot olivat ymmärtääkseni olleet sen ostospäätöksen avittajina alunperin. :) Ja miksipä ei, Villa San-Juliette Petite Sirah oli upean mustikkainen ja täyteläinen viini, joka sopi lampaan ja punajuurien kanssa lähes täydellisesti. Vaikka viinissä oli vulkaanisen maan voimaa, siinä oli myös yhdysvaltalaisten viinien pehmeyttä ja pyöreyttä joka helli yrttisiä punajuuria ja selleri-omenahilloa. Minustakin viinin tuottajien oma kuvailu "blueberry motor oil" osuu napakymppiin. Kyseessä on vielä ihan uusi tarha ja vuosi 2008 on ensimmäisestä erästä. V tuumaili, että tarhasta voinee tulevaisuudessa odottaa hienoja juttuja, jos ensimmäinenkin vintage on näin hyvä. Mutta ennen sitä, käykääpä Alkon kautta ja hakekaa pruuviin, vähän reippaalla 13 eurolla tämä on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen uutuus.
Joten hips hops ostamaan niitä edukkaampia, luullisia lampaankappaleita ja laittakaa ne pataan vaikka viikonloppuna. Kyllä lammasta kannattaa laittaa vaikka tässä jo vähän pääsiäistä odotellessakin :)
Valmiin padan päälle ripottelin koristeeksi mäkimeriamia koska timjami oli jo loppu. Lampaan lapaa ja yrttisiä punajuurilohkoja (ilman muita lisukkeita n. 3:lle)
Reilu kilo lampaan luullista lihaa; potkaa, lapaa tms
1 sipuli
4-5 punajuurta
4-5 oksaa rosmariinia
nippu timjamia (leikkasin n. puolet ruukkuyrtistä ja sidoin nipuksi.
3 valkosipulin kynttä
mietoja, chilimarinoituja valkosipulin kynsiä n. 4-5 rkl (tai vajaa puolisen purkkia)
4 dl punaviiniä
2-3 rkl punaviinietikkaa
2-3 rkl reilun kaupan siirappia (tuotenäytteenä saamaani siirappia on edelleen... )
suolaa
mustia pippureita
öljyä paistamiseen
Laita pataan öljyä ja ruskista lampaankappaletta vähän pinnastaan padassa (minä en onnistunut tällä kertaa kovin hyvin tässä, muttei haitannut). Siirrä lammas syrjään hetkeksi ja lisää pataan öljyä ja lohkottu sipuli. Anna sipuliin hieman väriä ja lisää kuoritut punajuurilohkot.
Paista punajuuria hetki padassa, jotta niihin tulee muutama paistopinta joka antaa makua.
Lisää sitten mukaan lammas, punaviini, etikka, siirappi, yrtit, valkosipulit ja pippurit. Ripottele lampaalle ja pataan suolaa ja lorauta vielä vähän öljyä lampaan pintaan.
Peitä pata kannella ja anna hautua 180 asteisessa uunissa n. 2,5-3h kunnes lammas on aivan kypsää ja irtoaa luulta. Pinnalle voit vielä ripotella tuoretta yrttiä, timjamia vaikka jos on. Minulla oli enää vain mäkimeiramin loppuja, joten laitoin sitä.
Tarjoa omena-sellerihillon, ranskankerman ja hyvän punaviinin kanssa.
9 kommenttia:
Teillä taas peräkkäin herkullisia ruokia. Parsakaalitimbaalia haluaisin kyllä kokeilla itsekin valmistaa. Siinä oli kevään tunnelmaa.
Voi hitsi kun tuo mun mies ei perusta punajuuresta, tää ois aivan ihana pataruokaidea!
Oi jestas, kuulostaa jumalaiselta !
Pitäisköhän lähteä lammaskauppaan kun on kerta viikonloppukin vapaa ja kivoja vieraita tulossa :)
Voisula: kokeile ihmeessä, sillä parsakaali on niin terveellistäkin. Tulee syötyä se vihannes vähän eri tavalla:) Pikkulinnut muuten kertoivat että tuo parsakaalitimbaali oli onnistunut myös tuttavien keittiössä hyvin:) Loput jäljelle jääneestä timbaalista oli kuulemma mennyt perheen pikkumiehen voilevän päällä yhdessä "lauantaimakkaran" kanssa ;D
Virpi: ei perusta punajuuresta - voi ei! :) Niin hyvää kun punajuuri osaakin olla...
Hanna: jos innostut tekemään tuota pataa, niin laita samalla kiehumaan sitä omena-sellerihilloa vaikka ihan pieni erä, se oli minusta ihan älyttömän hyvää tuon padan kanssa. :)
Kehvatsu sentään, kun näytti hyvältä! Justiinsa ostettiin kotiin mukavankokoinen kimpale lampaan etuselkää,lihaisaa ja luullista palaa ja tuoretta rosmariinia. Kevätvaloa on jo sen verran räyheästi, että uskaltaa ottaa keittiön ikkunan yrttitarha-käyttöön, ja siellä valmiina nököttää timjamipuska, sen rosmariinin seurana. Aattelin viikonlopuksi lammaspataa, ja sitten mietin, mitä lihan, valkosipulin ja yrttien seuraksi. Hahaa, tässähän reseptissähän tuo oli: rakastamani punajuuri. SE pääsee samaan pataan. Kiitos kaunis ihanasta ohjeesta! Toivoo Sanni.
Kiitos hyvästä ohjeesta. Meillä testattiin sitä tänään ja oli todella helppoa ja herkullista. Pitäisi uskaltaa useamminkin tarttua luiseen lihaan, kun kerran siitä saa näin hyvää aikaiseksi.
Sanni: toivottavasti tykkäsit, minusta tuo oli hyvä yhdistelmä ja mukavaa vaihtelua perunalle :)
Tiina: Tosi kiva kuulla, että onnistuitte! :) Semmoinen piristää illan kuin illan ja eilen oli harvinaisen hyvä päivä piristykselle, kun V oli kipeä koko viikonlopun.
Ja mitä tulee luulliseen lihaan niin joo, ehdottomasti - luussa on niin paljon makua, että pois tiehensä - sitäpaitsi on hyödyllistä laittaa ruuaksi muitakin ruhonpaloja kuin fileitä:)
Todella hyvä ohje..itse vähän tuunasin kun ei ollut isoa pataa eli laitoin uunipussiin pohjalle punajuuria, porkanaa, punasipulia, yrttejä, sekä noita muita ohjeessa olleita mausteita jne. Lavat 2 kpl lopuksi päälle. Uuni aluksi kovemmalla noin 10-15 min jonka jälkeen lämpö noin 100-120 astetta 5-6 h. Arvatkaa oliko liha mureaa. Vieraatkin tykkäsivät. Lopuksi tein kastikkeen pussin pohjalle valuneesta pienestä, johon lisäsin kermaa, dijonia, vähän lisää suolaa, sokeria, pippuria myllystä keiton vähän kasaan ja suurustin. Toimi hyvin.
Anonyymi: Onpa tosi kiva, että olet onnistunut! :) Ja tuo paistopussi-vinkki on tosi hyvä. Se pitää laittaa korvan taakse. :)
Lähetä kommentti