torstai 17. maaliskuuta 2011

Olutta ruokaan eli kevätpaellaa ja avokadokastiketta Koffin reseptillä

kevätpaellaa ja puna-ahventa
Juorusin eilen puhelimessa ystäväni M:n kanssa hyvän tovin siitä, mitä tänään laittaisi ruuaksi. Raportoin, että tänään aion koreilla lainahöyhenissä ja kokkailla keväistä paellaa Sinebrykoffin maanantaisen kokkausillan vinkeillä. Ja suosittelen kyllä muitakin kokeilemaan, sillä Anikó Lehtisen ja Jukis Mattisen reseptiikan pohjalta tehty paella & vehnäoluella maustettu avokadokastike oli ihan sairaan hyvää ja hauskan erilaista.

Olenhan minä olutta käyttänyt aikaisemminkin ruuanlaitossa, mutta silti oli yllätys, miten raikkaasti erilaiselle esimerkiksi avokadokastike maistuu, kun siihen sekoitetaan mukaan desi vaaleaa vehnäolutta. Voisi varmaan sanoa, että maanantaisen kokkaussession avartavin kokemus oli maistaa kaikkia niitä oluella ryyditettyjä ruokia. Kun illan jokaisessa ruuassa taisi olla jonkin sortin olutta tai siideriä, siitä todella huomasi miten pieni määrä olutta nostaa tutustakin ruuasta esiin uusia juttuja. Mietin, että liian vähän ja liian yksipuolisesti tulee käytettyä olutta maustamiseen.


sydänsimpukatSydänsimpukoiden tilalla tai lisänäkin voi käyttää esimerkiksi katkarapuja.

Alkuperäisessä ohjeessa paellan kanssa tarjotaan uunissa paahdettua kevätkananpoikaa, mutta jutellessani Anikón kanssa meillä oli puhetta, että jos kana ei maistu, esimerkiksi jättikatkaravut kävisivät ohjeeseen ihan yhtä hyvin. Ja sitten eilen, kun kolusin herkkua assosioin vapaasti katkoista simpukoihin ja sorruin ostamaan kasan sydänsimpukoita ja pari pientä puna-ahvenfilettä paellan kaveriksi, kun sitä kalaakin tarttis laittaa. Eikä varmaan yllätä ketään, että paella ja avokadokastike kävi kalan ja simpukoiden kanssa erittäin hyvin :)

reseptivihkoTabascoa ei ollut, joten Mimmulta saatu chilikastike ajoi asiaa.

En ole mikään kokenut paellan vääntäjä ja ohjeessa oli pari kohtaa, joiden kanssa luulin jo mokanneeni pahemman kerran. Mutta jatkoin vaan ohjeen mukaan ja kas: ruuasta tuli melkein yhtä hyvää kuin paikalla olleiden kokkailijoiden tekemä versio. :) Se, missä mokasin oli, että nälkäisenä hosuin paellan ja simpukoiden kanssa ja laitoin simpukat paellan sekaan höyrystymään.

paellaKoska riisi ei ole puuroutuvaa, se kesti hyvin nesteen haihduttelun vaikka tässä kohdin pelotti, että kuinkahan tässä käy :)

Ensinnäkin siis hosuin ja paella ei ollut vielä tarpeeksi kuivanut ennen simpukoiden lisäämistä. Lisäksi huuhdotuissa simpukoissa oli vielä itsessäänkin mukana ylimääräistä kosteutta, joka kasteli paellaa lisää. Ja kun simpukat kypsyvät ihan silmänräpäyksessä, nestettä jäi sitten vielä liikaa valmiiseen paellaankin. Ottakaa siis opiksenne minun virheestäni ja vinkistä vaarin; jos laitatte paellan sekaan jättikatkoja tai simpkoita, ne kannattanee paistaa ensin toisella pannulla ja lisätä vasta valmiina paellan sekaan juuri ennen tarjoilua. Näin saat keitettyä paellan ensin haluamaasi konsistenssiin, eikä synny enää yllätyksiä loppumetreillä. Tässä ruuassa tietysti merkkaa myös se, millaista chorizoa sattuu olemaan käsillä... Meillä oli V:n enon luota saatu paketti raakachorizoa, jota sitten silppusin ruokaan. Ja myös simpukoilla höystettynä lopputulos oli ainakin minusta raikkaasti erilainen ja palkitseva, tykkäsin. :)

Se, mitä harmittelin herkussa pyöriessäni oli, etten tajunnut kysyä illan aikana millaista riisiä paellaan olisi parasta käyttää? Ohjeessa riisi kietetään tavallaan kahdesti: ensin kurkuman tai sahramin kanssa ihan paketin ohjeen mukaan ja sen jälkeen vielä paellapannulla oluen ja mehun kanssa kokoon. Eli risottoriisi ja ylipäätään puuroutuva riisi on kyllä tässä kohtaa poissa laskuista. Aikani arvottuani päädyin ostamaan luomu- täysjyväriisiä jonka sitten keittäessäni maustoin hyppysellisellä sahramia. Ja vaikka ohjeet olivat oletusarvoisesti neljälle, minä reilusti tuplasin paellan määrät - mietin että saan samasta lounaan sitten seuraavalle päivälle. Mutta olimmeko me sitten vaan niin nälkäisiä vai mitä, mutta minusta se tupla-annos oli enemmänkin pääruokakokoa neljälle.

Niin tai näin, tässä Anikón (joka muuten pitää harrastuksekseen Punavuori gourmet - ruokablogia) ohje Nellemäisesti muutettuna & tuunattuna.

chorizopaellaaPaellaan jäi vähän liikaa nestettä, muttei se pahentanut makua mitenkään. :)

Kevätpaella (n. 4 pääruoka-annosta)

2 chorizo makkaraa (n. 100g)
6-8 kevätsipulia silppuna
2, 5 dl kypsentämätöntä täysjyväriisiä (turpoaa keitettynä n. kaksinkertaiseksi)
(vettä riisiin ohjeen mukaan, meillä 5 dl)
hyppysellinen sahramia (tai reilummin kurkumaa)
2 dl carlsberg - olutta
2 dl omenamehua
suolaa
pippuria

Lisäksi:
sydänsipukoita ja/tai katkarapuja
(kalaa - ei pakollinen jos laittaa reilummin esim. katkarapua annokseen)

Laita riisit kiehumaan käyttämäsi riisin ohjeen mukaan. Kannattaa tarkistaa keittoaika, sillä esimerkiksi tuolla käyttämälläni täysjyväriisillä 20 min keittoajan lisäksi tuli vielä 40 minuutin imeytys, mitä en ollut riisejä ostaessani tajunnut. Sahramin murustin riisin sekaan kun imeytysvaihe oli alkamassa.

Sitten chiorizo pilkotaan pieniksi kuutioiksi ja sitä ruskistetaan hieman pannulla, jotta se saa väriä ja kypsyy läpi. Sitten sekaan silputaan sipulin varret ja niitä kuullotetaan hieman.

Sitten on se uskonhyppy: Keitettyä riisiä annostellaan mukaan se n. 5 dl ja joukkoon kaadetaan sekä olut että omenamehu. Sitten paellaa kuumennetaan kunnes omenamehu ja olut on imeytynyt riisiin ja redusoitunut niin, että paella ei ole enää märkää.

Kun paella tekeytyy, voit sillä aikaa tehdä avokadokastikkeen ja juuri ennen tarjoilua sitten kypsentää valintasi mukaan paellan joukkoon simpukat/katkaravut ja/tai kalan.

Simpukat voi höyryttää vaikka pienessä tilkassa olutta (kasari+ kansi päälle) ja kuumennusta jatketaan kunnes ne ovat auenneet.

vehnäoluella maustettu avokadotahnaAvokadotahna kävisi myös melkein minkä grilliruuan kanssa vaan ja vaikka ihan dippinä nachoille.

Avokadokastike (4:lle)

2 kypsää avokadoa
1 sitruunan mehu
1 valkosipulin kynsi murskattuna
tippa tabascoa (laitoin pari tippaa poppamiehen chilikastiketta)
1 dl hoegaarden - vehnäolutta (käytin vastaavaa Ultra Fraiche - olutta)
1/2 dl maustamatonta jogurttia
1/4 puntti korianteria
suolaa ja pippuria

Kaikki aineet mitataan blenderiin ja soseutetaan. Vaikka oluen määrä tuntuu paljolta, tahnasta tuli minusta juuri sopivaa. Voit lisätä nesteen vaikka parissa erässä jos avokadosi vaikuttavat tosi pieniltä. Nosta kastike kylmään odottamaan tarjoilua.

Kokoa sitten annos sekoittamalla kypsennetyt katkaravut tai simpukat paellaan. Nosta lautaselle paistamasi kalafile, paellaa ja korista avokadokastikkeella. Halutessasi voit puristaa vähän limeä paellan päälle ja nappaista vielä kaunistukseksi pari korianterin lehteä.

7 kommenttia:

ahmija kirjoitti...

Oi kuulostaa upealta! Olut on kyllä kuin luotu keittiöön! Stouttia tai porteria loraus suklaakakkuun, witbieriä mozzarellan marinadiin, brunea kastikkeeseen ja voi miten taas avautuu upeita makumaailmoita! Tykkään! :)

Kermaperse kirjoitti...

Uuh, toi avokadokastike menee kyllä kokeiluun.

salla kirjoitti...

En tiedä voisinko koskaan syödä sydänsimpukoita, koska ne on niin söpöjä. Mutta hyvä plogi teillä. Teiltä saatiin se hyvä intialainen linssipata jossa on juustoa ja mangoa. Ollaan siskon kanssa kulutettu se melkein puhki. Se on tosi hyvää, kun tulisimmat mausteet jätettiin pois. Teidän blogin ansiosta tutustuttiin intialaiseen ruokaan. :) Kiitos. (Kysymys: onko teitä kaks siskoa kirjottamassa tätä blogia, vai onko siskot kokkaa vain nimi?)

Anonyymi kirjoitti...

Herranjestas, mullahan on tunnetusti likainen mielikuvitus, mutta eikö muka muilla sattunut silmään tuo chilipullon ja avokadojen asetelma??:)

t. bervo baijerista

Nelle kirjoitti...

Ahmija: jotenkin mulla on vielä kokeilematta se portterisuklaakakku, vaikka sitä niin monessa paikassa on kehuttu :) Ja muutenkin, monesti tulee ajateltua että olutta voi käyttää vaan patoihin - mikä on valitettavan suppea näkökulma olueeseen ruuassa!

Kermaperse: Mm-m. Voin kuvitella miten hyvää se on grillattujen äyriäisten kansas. Lumi vois sulaa jo!

Salla: tosi kiva että olet löytänyt jotain uutta :) Intialaisissa ruuissa on itse asiassa paljonkin ei-tulisia, mutta niihin törmää harvemmin suomessa.

Ja mitä tulee meihin blogin takana kirjoitteleviin siskoihin niin kyllä. meitä on kaksi. Kunkin artikkelin kirjoittajan näkee postauksen lopussa olevasta nimimerkistä. Ja joo, me ollaan ihan oikeastikin ihan oikeita siskoja.

Baijerilainen; kauneus on katsojan silmässä, selvästi! :)

Voisula kirjoitti...

Kauniita nuo sydänsimpukat. Sanon näin miten Salla: voisinko niitä syödä, koska ne ovat niin söpöjä.

Nelle kirjoitti...

Voisula: vinkki - ne ovat myös aika hyviä :)