Tästä piti tulla kirkas papu-lihakeitto, mutta kämmelsin. Paikkasin virhettäni tomaatilla ja olin jo vaipua epätoivoon lihasoppani kanssa kun keksin laittaa sekaan ostamaani Nomun Egyptian dukkahin uutta, chilillä ryyditettyä versiota. Jo omituiseksi sekamelskaksi melkein tuomitsemani keitto kääntyikin aromaattiseksi ja ihanaksi. Mauissa oli syvyyttä ja rikkautta, keittoon tuli ihan vähäsen chilin kärkeä ja kermaisen smetanan kanssa nautittuna elämys oli kyllä yksi parhaita täyteläisiä keittoja, joita olen onnistunut tekemään.
Olin ostanut keittolihaa pakkaseen ja soittelin äidille ennen puuhaan ryhtymistä miten ihmeessä nyt tekisin lihakeiton, että se olisi oikein hyvää. Olin miettinyt mummon tapaa paahtaa keitto- ja kastikelihoja vähän uunissa ennen ruuaksi laittamista. Äiti pohti ihan samaa, todeten tosin, että jos lihat laittaa uuniin, pitää olla varovainen ettei niitä päästä kuivamaan. Totesin, että voisin kokeilla paahtamista, koska minulla oli vielä kaapissa Puljongin valmis vasikkaliemi.
Minä pilkoin lihat. Kuivumisen estämiseksi marinoin ne öljyllä ja maustoin hieman rosmariinilla, salvialla ja valkosipulilla. Sitten laitoin lihat uuniin paahtumaan n. 180 asteeseen.
Keiton pohjaksi olin suunnitellut tekeväni kirkasliemisen ranskalaisen sipulikeiton tyyppisen pohjan, johon lihojen lisäksi laittaisin sattumiksi mustapapuja. Keiton olisi sitten voinut koristaa tuoreella salvialla ja tarjoilla vaikka naanleivän kanssa.
Kaikki olisi varmaan mennyt ihan ilman minkäänlaisia suunnanmuutoksia, jos olisin keittänyt mustapavut erikseen, puhtaassa vedessä. Mutta ei, olin kiireessä, enkä ajatellut. Niinpä molskautin ne pavutkin kypsymään sipulikeittopohjan sekaan, johon olin laittanut liemeksi sen vasikkaliemen. Vinkki: jos ette tienneet, mustapavut värjäävät keitinliemensä harmaanvioletiksi.
Kuorin papujen pintaan nostamaa keitinvaahtoa ja manasin. Mitä ihmettä sitä sitten nyt keksisi - pavut ovat nut sopassa, eikä toista lientäkään enää ole. Sipulitkin muuttuvat ihan harmaiksi papujen keittyessä.
Ja sitten tuumasin, että ehkä keitosta saisi vielä kuin uuden lisäämällä aiihen tomaattimurskaa ja punaviinipullon jämän, joka keitiöön oli jäänyt. Lisättyäni tomaatin ja viinin oli ihan varma, että pilasin koko sopan ihan lopullisesti. Kun tomaatti ei ollut vielä ehtinyt yhtään hautua, sen maku oli ohut ja se jyräsi kaiken muun alleen. Olin hetken melkein itku kurkussa kun pohdin, miten ihmeessä saan maustettua keiton niin, ettei siitä tule tasapaksua ja tylsää.
Onneksi sain päähäni tarttua Egyptian dukkah -purkkiin. Kun lisäsin keittoon maustetta, tiesin, että keitto on palastettu. Pähkinäinen maku sopi pehmeään paahtuneeseen sipuliin ja rosmariinien kanssa paahtuneeseen lihaan todella hyvin. Lisäsin vähän etikkaa nostamaan yrttien aromeita vielä enemmän esiin, vähän mustaa pippuria ja jos olisin löytänyt laakerinlehden, olisin saattanut lisätä senkin. En löytänyt, joten lisäsin palan sellerin vartta.
Kun keitto sitten hautui liedellä tunnin verran ainakin, maut pyöristyivät, pehmenivät ja keittoon tuli tosi paljon syvyyttä. Ja kun sitten nautiskelimme sitä kermaisen smetanan kanssa oman penkin rucolasilpulla ryyditettynä, totesin hiljaa mielessäni, että siitä tuli lopulta ihan naurettavan hyvää. Rva R kehui keittoa moneen kertaan. Kun sanoin, että se voi olla, että tätä keittoa en enää saa tehtyä uudelleen A totesi useampaan kertaan sen olevan hirveä sääli, koska "keitto on vaan niin pahuksen hyvää".
Mitäs siinä sitten äitipuoli muutakaan voi, kun ottaa kiltisti koneen eteensä ja alkaa muistella mitäs siihen soppaan oikein menikään... Täytyyhän sitä "pahuksen hyvää keittoa" varmaan lapselle joskus uudelleenkin tehdä.:)
Ja vaikka tästä tulikin ihan älyttömän hyvää, joskus vielä kokeilen tehdä sitä sipulista lihakeittoa mustapavuilla, mitä alunperin kuvittelin tarjoavani A:n synttäreillä. ;)
Egyptiläisellä mausteseoksella maustettua tomaattista lihakeittoa (n. 6:lle)
900g naudan etuselkää
3-4 isohkoa sipulia
2 rkl Gentleman Jack -viskiä
n. 1 l liotettuja mustapapuja
1 l vasikkalientä (+ n. 0,5-0,7l vettä -> tätä ei tarvita jos käytät kypsiä papuja tai keität pavut erikseen)
500g paseerattua tomaattia
n. 1,5 dl punaviiniä
2-3 rkl punaviinietikkaa
1-2 tl rouhittua mustaa pippuria (tai maun mukaan)
n. 3 tl Nomun Passion Chilli Dukkah -mausteseosta (eli uutta, tulisempaa Egyptian dukkahia)
3 valkoipulin kynttä
1/2 sellerin vartta
n. 40g voita
öljyä
savusuolaa (tai tavallista suolaa ja esim. vähän savustettua paprikajauhetta)
rosmariinia
salviaa
rucolaa
2 tl hunajaa
Lisäksi tarjolle: smetanaa
Liota pavut puhtaassa, runsaassa vedessä yön yli. Kuumenna uuni 180 asteeseen.
Kuutioi huoneenlmpöön noussut keittoliha sopiviksi, hieman isohkoiksi kuutioiksi ja laita ne uunipannuun. Kaada päälle öljyä, lyö rikki veitsellä valkosipulin kynnet mutta älä pilko niitä. Sekoita valkosipuli ja rosmariini sekä salvia lihoihin ja öljyyn ja paahda niitä uunissa välillä käännellen kunnes lihat saavat vähän vaaleanruskeaa väriä.Ehkä n. 20-30 min. Kun lihat paahtuvat tee keittopohja.
Laita paksupohjaiseen kattilaan tai kasariin voi ja suikaloidut sipulit. Kuullota sipuleita kunnes ne alkavat saada kaunista kullanruskeaa sävyä. Lisää sitten bourbon ja sekoita hetken.
Lisää sitten sipuleille liemi ja pienennä lämpöä. Tässä kohdin voit joko laittaa pavut erikseen kiehumaan puhtaaseen veteen ja lisätä kypsät pavut keittoon myöhemmin. Sillä tavoin vältyt keiton kuorimiselta. Jos lisäät kypsät pavut sinun ei myöskään tarvitse lisätä keittoon enää vettä myöhemmin. Melkein suosittelen keittämään pavut erikseen, koska keittoa on hankalaa kuoria hukkaamatta sipuleita.
Poista paahtuneista lihoista kuivuneimmat yrtinpalat ja kokonaiset valkosipulin kynnet. Lisää sitten keittoon paahdettu liha ja uuniastiaan kertynyt yrttinen paistinliemi. Lisää keittoon kypsät pavut sekä tomaattimurska, punaviini, sellerin varren palanen ja etikka. Mausta mustalla pippurilla ja egyptian dukkah - mauseseoksella. Jätä keitto hautumaan ainakin n. tunniksi hiljaisella tulella. Sellerinvarren voi poistaa n. keittelyn puolessa välissä kun se on antanut makunsa soppaan.
Kun liha on murtuvaista ja pehmeää, soppa on kypsää. Tarkista maku ja keiton rakenne. Lisää tarvittaessa vähän vettä. Mausta hyvällä oliiviöljyllä, savusuolalla, pippurilla ja nokareella hunajaa.
Kun tarjoilet keiton hakkaa pinnalle vielä pieneksi tuoretta rucolaa ja lorauta oliiviöljyä koristeeksikin. Tarjoile smetanan ja rosé - viinin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti