Mustikkaista ja melonista kurkkukeittoa eli helleruokaa...

Voi kuumuuksien kuumuus joku saattaisi jo huokaista. Minä en halua valittaa, vaikka kieltämättä näin trooppisiin keleihin tottumattomana minulle riittäisi semmoinen 23-25 astetta ulkona ihan hyvin.

Helteellä on kyllä ollut myös vaikutusta ruokahaluun ja siihen, mihin aikaan sitä ruokaa alkaa edes tehdä mieli. Lue: nälkä tulee vasta myöhään illalla ja silloinkin ruoka saisi olla mielellään niin kevyttä kuin suinkin... Eikä sitä näin helteillä oikein jaksa kokatakaan mitään hurjan hankalaa ja pitkällistä. Vielä kun A on normaalilla kesärundillaan (mummolat ja toisen perheen kesälomaturneet) olemme V:n kanssa lähinnä syöneet keittoa.

Itse asiassa koko alkuviikon kuittasimme kaalikeitolla ja loppuviikon helteissä sitten inspiroiduin tekemään kylmää kurkkukeittoa. Kaalikeiton tein herkän vihreästä kevätkaalista ja Hämeenlinnasta ostamastani hereford - jauhelihasta. Siitä tuli kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi hyvää helleiltojen ruokaa - vielä kun lautaselliseen kaalikeittoa molskautti perään kunnon möykyn smetanaa ja lasiin kaatoi kylmää piimää... Mikäs sen parempaa suomalaista kesäruokaa.

Helteiden hauduttamissa aivoissani on kuitenkin kypsynyt jo pidemmän aikaa ajatus kylmästä, kurkkuisen raikkaasta ja sellerillä varovasti maustetusta mustikkaisesta kurkkukeitosta.

Oikeastaan ajatus makuyhdistelmästä juontaa juurensa yhteen viime kesän salaattiin joka on jäänyt vain bloggaamatta; tulin eräänä arki-iltana kotiin ja jääkaapissa oli lähinnä salaattia, kurkkua ja pensasmustikkaa. Minä kuorin kurkun, poistin siitä siemenet ja viipaloin sen puolikuun muotoisiksi siivuiksi. Sitten tein raikkaan sitruunaisen vinegretin ja pyörittelin siinä mustikat, kurkut ja vaalenavihreät, hienonnetut sellerinlehdet. Yhdistelmä oli vuohenjuuston kanssa varsin onnistunut.


Tästä keitosta tuli vähän tukevamman makuista kuin ajattelin alunperin, koska menin laittamaan siihen starfish chilistä kolmasosan ja maustoin sen ulkona ruukussa kasvattamallani vahvan makuisella basilikalla. Keitossa saattoi olla ehkä ihan aavistus liikaa chiliä. (btw. En tosin ole ihan varma chilin laadusta mutta vakaasti epäilen, että tuo kuvassa näkyvä on punehtunut starfish; sain pussillisen chilejä mimmulta pakasteena viime kesänä ja tuumasin että lienee aika käytellä loppujakin pois. Kohta saadaan jo uusiakin chilejä!)

Lisää täyteläisyyttä keittoon toi käyttämäni pistaasiöljy. Voit tietysti ihan yhtä hyvin käyttää jotain hyvää oliiviöljyä. Öljyn ja etikan valinnalla voit korostaa mausta erilaisia asioita; vastaleikatun ruohon tuoksuinen oliiviöljy antaa kepeämmän vaikutelman kuin oikein pippurinen öljy.

Minä varmaan iteroin tätä keittoa uudelleen vielä kunhan saan käsiini "oikeita" kotimaisia mustikoita. Niillä keiton väristä (ja maustakin) tulee varmasti vielä herkumpi. Oikeiden mustikoiden kanssa chiliksi tulee sitten raikasta ja suht kepeää lemon droppia... Yrtiksi ehkä minttua? Hmm...

Vaikka ehkä vähän erilaista kuin alunperin kuvittelin, tästä tuli V:nkin tuomion mukaan hyvää. Keitto virkisti oloa kummasti nuuduttavan kuumuuden keskellä läpi vedetyn työpäivän jälkeen. Kun tätä surautti kunnon lasilliset alkupalaksi sai keitolla mukavasti tapettua pahimman nälän ja raikastettua olonsa.

Laitan tähän samaan postaukseen myös juhannuksena tehdyn meloni-kurkkukeiton ohjeen. Se oli todella hyvää - aavistuksen makeaa, kevyttä ja raikasta. Mutta: unohdin kuvata sen! :) Sinänsä sääli, se oli oikein kauniin väristäkin. Tai hetkinen... Tuossa raparperi-fenkolisalaatin kuvassa siitä näkyy vähäsen; laitoin keiton nimittäin tarjolle kuohuviinilasiin ja lorautin vielä hieman kuohua sekaankin...

Suosittelen kokeilemaan kurkkukeiton tekemistä näillä helteillä vaikka lounaaksi; joko perinteisemmällä reseptillä tai näitä hedelmäisempiä versioita kokeillen. Ja niille onnekkaille, jotka jo lomaa viettävät pieni vinkki: kylmä kurkkukeitto kulkee mukana termarissa vaikka rannalle - jos joku siihen jäätelönsyöntiin ylipäätään nyt kaipaa vaihtelua ;)


Mustikkagazpacho (ainakin kolmelle, ehkä neljälle)


1 sellerinvarsi, iso
1 ja 1/2 tuorekurkkua
2 kevätsipulin varret
2 kynttä valkosipulia
1/3 starfish chiliä, ilman siemeniä (ehkä lemondrop olisi parempi)
2 dl pensasmustikoita
1/2dl pistaasiöljyä

chili-limesuolaa
limepippuria (tai mustaapippuria)
n. 2rkl vaaleaa balsamicoa (tai limen mehua)
tupsu basilikaa


Kuori kurkut ja pilko ne blenderiin. Pese selleri ja kevätsipulin varret ja siivuta pieniin paloihin. Laita kaikki loputkin aineet blenderiin ja surauta soppa tasaiseksi.

Tarkista suola ja pippuri ja laita keitto kannussa jääkaappiin. Huomaa, että chili ja valkosipuli voimistuvat kun keitto saa tekeytyä jääkaapissa tovin.

Tarjoa sellaisenaan tai jääpaloilla pitkistä laseista.

Huomaa kuvan oikeassa reunassa kuohuviinilasista kurkkiva meloninen kurkkukeitto...

Ihanien naisten meloni-kurkkukeitto (riittää alkupalaksi kuudelle)

600g vesimelonia
2/3 kurkkua kuorittuna
kouralinen kirsikkatomaatteja
aji - cristal chiliä (n. 1/3 chiliä)
3 valkosipulin kynttä
1 kevätsipulin varret
2-3 rkl etikkaa
minttuista chilisuolaa
n. 3 mintun oksaa
3 oksaa rakuunan oksaa
3-4 rkl pistaasiöljyä
(loraus kuohuviiniä joka annokseen)

Kuori meloni ja pilko melonin liha. Poista tarvittaessa siemenet. Huuhtele kevätsipulin varret, kuori myös kurkku ja laita kaikki aineet suureen kannuun tai blenderiin. Surista keitto tasaiseksi ja jäjtä tekeytymään jääkaappiin tunniksi tai pariksi.

Tarjoa keitto vaikka kuohuviinilaseista ja jos lisäät mukaan vähän kuohua, laita ensin lasiin loraus kuohuviiniä ja kaada keittoa päälle.

Nauti auringossa ystävien kanssa.