Tulivuori jäätiköllä eli sitruuna-mämmikakku kinuskilla

Tämän voisi vaikka omistaa Islannille, jäätiköille ja sen tulivuorille. Jos omistaisi, voisi melkein luulla, että kakku kuuluu ollakin tämän näköinen? Eikö.... jooko? ;)

Ei vaadi kovin paljon päättelykykyä, että jos kaataa kermasta hyydytetyn kakun päälle kuumaa kinuskia se sulattaa siihen mahtavat kraaterit? Joka tapauksessa tuo päättelykyky oli minulta täysin hukassa, kun pykersin tätä laitosta pääsiäisillalliselle. Älkää te tehkö samaa virhettä - sitä kinuskia kannattanee hetki jäähdyttää...



Koska olin jo syönyt mämmiä tänä pääsiäisenä ihan sellaisenaan, ajattelin kokeilla (ensimmäistä kertaa elämässäni, muuten) miten se taipuisi tälläiseen sovelmajälkkäriin. Vähän pelotti, mitä siitä tulee - mutta voiko mämmi ja kerma olla koskaan huono liitto?




Siitä tuli tosi hyvää. Eikä teidän tarvitse edes luottaa pelkästään minun sanaani. Rujosta ulkomuodostaan huolimatta kakun maut sopivat älyttömän hyvin yhteen. Eräskin naispuolinen vieras intoutui kehumaan kakkua vanhan pikipöksyn nimellä vahvistettuna, tiedä sitten innoittiko kakun hieman vulkaanista tuhoa muistuttava yleisilme sanavalintaan. ;) Toinen luonnehdinta oli, että tämähän voisi olla tälläinen suomalainen tiramisu. Joka tapauksessa me nautiskelimme koko kakun kahdella istumisella; ensimmäinen otto sunnuntaina ja toinen sitten pääsiäisen maanantailounaalla. Nekin, jotka mämmistä eivät niin yleensä välitä, tykkäsivät tästä.

Limoncellon lisääminen mascarponemousseen oli ihan ykkösidea. Sitruuna tuli esiin vain hieman, sivistyneesti ja pehmeästi. Uskokaa pois kun sanon tai kokeilkaa ihan itse, mutta sitruuna sopi mämmin kanssa hirmuisen hyvin. Kerma ja mascarpone tekivät rakenteesta suussasulavan ja pehmeän, mämmi toi makuun paljon tummia ja ihania aromeja kuin tumma suklaa ikään ja rakenteeseen runsautta.

Pohjan tein viimeisistä joulupipareista - kiitos vaan V:n töihin joululahjasta, nyt koko lahja on saatu tuhottua, syötyä ja ahmaistua alas. Pinnalle sitten sitä kinuskia raidoiksi, tai ainakin melkein.

Tämän kakun päällä oikeasti ON ananaskirsikoita, ei molekyylikeltuaisia... ;)

En tiedä olisinko älynnyt laittaa niitä kristallisoituja orvokkeja ja mintunlehtiä tuohon kakun päälle jos en olisi tumpeloinut tuota kinuskia. Ananaskirsikoita olin kyllä ajatellutkin laittaa - mutta ne kristallisoidut orvokit olivat vähän extraa. Mutta joskus paniikki synnyttää jotain hyvää ja ihanaa, ne orvokit olivat aivan mahtavia siinä päällä. Kohta ne loppuvat, enkä kyllä tiedä mistä niitä saa lisää. Ne voi olla myös aika vaikea korvata millään ihan samanlaisella; sokeroituja manteleita nyt voisi ehkä yrittää...

Ei ne nyt pakollisia ole, niinkun ei moni muukaan asia elämässä. Mutta aika ihania ja rouskuvaisia ne olivat pehmessä, makeassa ja samaan aikaan aromaattisessa kakussa.

Ensi vuonna uudelleen.




Keväinen jäätikkökakku a la Nelle (n. 8:lle)

1 mämmirove (melkein kokonaan)
4 dl kermaa
1 purkki (225g) mascarponea
7-10 rkl limoncelloa (tai kunnes seos maistuu sopivasti sitruunalle)
1 tl vanilijasokeria
2 liivatelehteä (kolmannenkin olisi ehkä voinut laittaa, ehkä)
3 rkl kiehuvaa vettä
50-60g voita (riippuen pipareista vähän, kunnes piparimuru on kostunut voilla)
n. 3-4 dl piparkakkumuruja (n. 170g pipareita)

Kinuski

0.5 dl kermaa
0.5 dl sokeria
1,5 rkl voita
(tummaa suklaata väriksi)

Koristeeksi
minttua
ananaskirsikkaa
kristallisoituja orvokkeja

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.

Murusta piparit ja sulata voi. Laita piparimuru sulaan voihin ja sekoita kunnes rasva ja pipari muodostaa tasaisesti kostuneen massan.

Laita irtopohjavuuan pohjalle leivinpaperista leikattu ympyrä ja painele piparimuru pohjaksi leivinpaperin päälle.

Vatkaa kerma vaahdoksi, mausta vaniljalla ja vatkaa joukkoon mascarpone. Kuumenna vettä ja sulata joukkoon liivate. Kun seos ei ole polttavan kuumaa, lisää siihen huoneenlämpöinen limoncello (jos laitat jääkylmää, liivate ihan varmasti jämähtää).

Sekoita limoncello-liivateseos kerma-mascarponeseokseen. Vatkaa koko ajan, ettei liivate paakkuunnu. Onnistumisessa auttaa myös, jos vaahto ei ole ihan jääkylmää.

Sitten laitetaan keksipohjan keskelle yksi raita kermaseosta ja sen molemmille puolin lusikoidaan mämmiraidat. Sitten uudelleen kermaraidat ja vielä vähän mämmiä. Tähän kuluu n. puolet mämmiropeesta.

Sitten lisää kaikki loppu kermaseos vuokaan, ota tukeva lusikka tai muu väline ja tee siksak - kuviota vuuassa varovasti, niin että saat mämmiraidat vähän sekoittumaan kerman alla. Ainakaan minä en saanut niitä nousemaan nätisti pintaan. Niinpä tein seuraavasti:

Lopulla mämmillä tehdään koristus pintaan: ota teelusikalla mämmiropeesta mämmiä ja tee pintaan vauhdikkaita tai vähemmän vauhdikkaita mämmiraitoja.

Sitten voit nostaa kakun jäähtymään ueaksi tunniksi tai yön yli.

Ennen tarjoilua tee kinuski: mittaa kattilaan sokeri ja kerma. Kiehuta sen verran, että seos alkaa hieman muodostaa hyytymistä kun tiputat sitä veteen. Ei vielä kunnolla, mutta ihan vähän. Lisää siinä vaiheessa voi ja sammuta levy. ja sitten: ellet halua tulivuorenpurkausta jäätiköllä, niin jäähdytä se kinuski hieman.

Valuta sitten n. kädenlämpöinen tai viileähkö kinuski raidoiksi kakun päälle ja koristele ananaskirsikoilla, mintun lehdillä ja kristallisoiduilla orvokeilla, jos sinulla niitä on. Tarjoa limoncellon ja espresson kanssa.