Possun poskea Italiasta ja spaghetti carbonara

Rouva R yllättää meidät aina silloin tällöin Italian tuliaisilla. En tiedä oliko Rva R lukenut Chez Jasu - blogissa käytyä pasta carbonara - keskustelua, mutta joka tapauksessa tällä kertaa saimme V:n veljen kanssa jaettavaksemme aitoitalialaisen possun posken. Melko hyvin osui ja upposi, kun siitä oli ihan hiljattain ollut puhetta.

Voitte varmaan kuvitella, miten utelias olin tämän herkun suhteen? Koskaan en ollut moista maistanut enkä kieltämättä edes kuullut kyseisestä herkusta ennen kuin se nousi esiin tuon pastakeskustelun osana. Ja kun sellainen pala nyt sitten kotiin laskeutui, niin arvatkaapa kaksi kertaa, mitä siitä syntyi? No ylläripylläri; pasta carbonaraa! ;)

Turvauduin taas tuttuun italiaklassikkoon The Silver Spooniin ja pihistin reseptin sieltä. Ja uskokaa tai älkää, onnistuin kämmeltämään näinkin helpon homman ;) Jos kananmunan laittaa kuumaan rasvaan sekä pastaan ja sekoittaa - mitä syntyy? Vastaushan on... Munakokkelia! Kyllä. Muuttui se kokkeliksi siitäkin huolimatta, että huuhtelin pastan nopeasti kylmällä vedellä, vaikkei ohjeessa edes käsketty. Ei varmaan olisi kannattanut olla Ihan Niin Nopea. Mutta oli nälkä ja kuvittelin, että pasta olisi ehtinyt jäähtyä tarpeeksi huuhtelussa. Isä aina tapaa sanoa: "luulo ei ole tiedon väärtti" , mikä tuli todistettua - taas.

Ei se pahaa ollut, päinvastoin, mutta vähän harmitti. Etenkin kun hopealusikka vielä ohjeistaa vihjeellisesti, että sulje liesi, lisää pasta ja sekoita sitten vasta kananmuna. Mutta olisi siinä tietysti voitu sanoa tälläisiä tavallisia tumpeloita ajatellen, että se pasta kannattaa sekoittaa kunnolla siihen rasvaan pannussa ennen munan sekaan rikkomista. Luulen, että se oli varsinainen ongelma: vaikka pasta oli huuhdottu kylmällä, pannussa oleva voi ja possun poskesta tullut rasva oli ihan tulikuumaa. Eli minä neuvoisin nyt vahingosta viisastuneena että: sulje levy, huuhtele pasta kylmällä (tai valuta vain kunnolla ja anna hetki jäähtyä pancetan kanssa pannussa). Kun olet sekoittanut pancetan ja pastan tutki seoksen lämpö ja tarvittaessa odota hetki. Lisää munat ja sekoita taas. Ehkä se siitä.

Kyllä se possun poski silti aikamoista herkkua oli; vaikka kuvastakin näyy, että rasvaa on, lopputulos oli tosi lihaisan makuinen. Juuri sellainen hyvä, kuin lihahyytelön mureimmissa lihanpaloissa. Mutta jotenkin pehmeämpi ja leppoisampi. Pancettaan verrattuna voisi ehkä sanoa, että possun poski on jollain tapaa hienostuneemman makuinen.

Mutta näin suomalaisena kun sitä pancettaakaan ei kovin usein tule syötyä niin vaikea tässä nyt on ensikosketuksen jälkeen kummankaan nimeen vannoa. Kyllä se Falornilta kotiin roudaamamme rosmariinien ja yrttien kanssa kuivattu pancettakin melkoista herkkua oli... Ehkä varaan vielä oikeuden toiseenkin kokkailuun ennen lopullisen tuomion antamista... Rva R antoi myös hyvän vinkin kivan simppelistä lisäkkeestä, jota voisinkin ehkä kokata vaikka tänään, illalla...

Posken säilytykseen Rva R oli saanut muuten hyvän vinkin possun poskea ostaessaan: Kun posken leikkaa auki, leikkauspinta kannattaa sipaista ohuella kerroksella öljyä, jotta se ei kuivu kokkauskertojen välillä. Öljystä syntyy pintaan kalvo, joka suojelee lihaa. Voisin kuvitella, että sama pätee pancettaankin? Ja minä tein työtä käskettyä; sipaisin sudilla ohuesti öljyä silavalle ja kääräisin posken takaisin pergamiiniin. tutkimme myöhemmin lopputulosta.



Spaghetti carbonara (The Silver Spoonin mukaan, neljälle)

25g voita
100g pancettaa, kuutioituna (laitoin siis possun poskea)
1 valkosipulin kynsi
350g spaghettia
2 munaa, kevyesti rikki vatkattuna
40g vastaraastettua parmesania
40g vastaraastettua pecorinoa (laitoin vaan parmesania tuplamäärän kun pecorinoa ei ollut)
suolaa
pippuria

Laita isoon kattilaan vettä kiehumaan ja mausta se suolalla. Samalla kun preparoit possun poskea pannulla, kiehuta pasta al denteksi.

Sulata voi pannussa ja lisää possun poski tai pancetta sekä kokonainen (hieman rikki lyöty) valkosipulin kynsi ja paista, kunnes valkosipuli muuttuu ruskeaksi. Poista sitten ruskistunut valkosipulin kynsi.

Sitten suosittelen ottamaan pancetan pois levyltä, huuhtaisemaan pastan kunnolla kylmällä vedellä (ei kylmäksi asti, mutta enemmän kuin kaksi sekuntia...) ja ensin sekoittamaan pastan ja pancetan sekä kaiken ihanan rasvan kunnolla keskenään. Vasta sitten lisää kananmuna ja puolet juustosta. Sekoita niin, että juusto ja kananmuna kuorruttaa pastan kauttaaltaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää sitten loppu juusto ja sekoita varovasti uudelleen. Näin osa juustosta jää vielä vähän ilmavaksi pastan pintaan.

Ja sitten ruoka nautitaan vaikka hyvän chianti classicon kanssa. Jopa hieman kokkelisena pelastaa kyllä pahemminkin sivuraiteelle päätyneen päivän.