tiistai 22. joulukuuta 2009

Tyrnipannacotta espressosiirapilla


Jouluvalmisteluita on nyt tehty kiivaasti jo parisen viikkoa ja eilen kannoimme kuusenkin sisään. Kävimme myös A:n joulujuhlassa kuuntelemassa lasten laulua ja joulun odotusta. Kyllä siinä pakostakin muistaa oman lapsuutensa joulujuhlan kun tutut joululaulut kajahtavat ympärillä ja pienet enkelit supattelevat ja viittelöivät toisilleen kuusenkoriste siivissä kimmeltäen. Myös sukulaisille pitää voida näyttää koulukavereita; "äiti, katso, tuolla, tuolla toinen takarivistä, katso nyt - tuolla on Sannan Isoveli!" Ja tietysti juhlavaatteet ovat vähän hankalat - etenkin ne ihanat enkelisiivet, jotka äiti teki. Ja vähän jännittääkin; mitä jos unohdan mitä piti sanoa?

Yhdelle jouluillallisellekin olemme jo ehtineet: V:n äiti päätti, että koska joulun aikana kaikilla on niin kiire, hän järjesti jouluillallisen jo viikkoa etukäteen. Se oli mukava idea; kaiken joulukiireen keskelle löytyi rauhallisen jouluinen ilta ja joku muu oli valmistanut pöydät notkuviksi, täyteen herkkuja.

Jotain on silti syntynyt kotikeittiössäkin. perinteisestä Pannacotta - jälkiruuasta lähdin kehittelemään tyrnillä maustettua versiota ostamieni kuivattujen tyrnien pohjalta. Kaapista löytyi myös pullollinen tyrnilikööriä, jota käytin tähän reseptiin. Maultaan tästä tuli ai-van loistavaa, mutta annos tarvitsee 1 liivatelehden sijasta 2 pysyäkseen koossa.


Pannacotan perusreseptiä on helppo varioida - ideahan rakentuu keitetyn kerman varaan ja makua kermaan voi antaa niin ihanasta laventelista, tyrnistä, pikakahvijauheesta kuin vaikka lakastakin. Alkuperäinen ohje pannacottaan oli masterclass in italian cooking - kirjasta. Siinä pannacottaan ei laitettu likööriä, vastaava määrä kermaa kylläkin ja pikakahvijauhetta makua tuomaan. Koko komeus silattiin espressosiirapilla, joka sopi myös tyrniversiooni aivan ihanasti.

Ohjeen määrä liivatetta (1 lehti) ei riittänyt alkuunkaan meillä tämän hyytymiseen, liköörillä saattaa olla osansa asiaan, mutta luulen että 1 lehti liivatetta on joka tapauksessa liian vähän. Söimme puolet pannacotasta lähes juoksevana. Koska maku oli kuitenkin tosi hyvä, kaadoin loput annokset uudelleen kattilaan, kuumensin ja laitoin puoleen annokseen vielä 1 liivatelehden lisää, jolloin rakenne tuli minusta oikeaksi. Käytännössä siis laittaisin tuohon alla olevaan annokseen 2 liivatelehteä 1 sijaan, jolloin rakenne pitäisi olla hyytyessään pehmeä ja vasta juuri kiinteä, vanukasmainen. Myös esimerkiksi tämä stockmannin ohje näyttäisi käyttävän enemmän liivatetta kuin käyttämäni ohje.

Minä laitoin tyrnirouheen kuppien pohjalle ja kaadoin kermaseoksen siihen päälle. Kannattaa kuitenkin sekoittaa tyrnirouhe jo kerman sekaan keittelyvaiheessa, jolloin se ehtii pehmetä kunnolla ja imeä kermaa vähän itseensä.

Pannacotta sopii suomen talveen. Tuollahan se ulkona hyytyy kuin itsekseen, eikä haittaa vaikka se jäätyisikin - minun pannacottani pääsivät jäätymään näissä pakkasissa. Otin ne sitten tyynesti tuntia-puoltatoista ennen nauttimista ulkoa sisään ja annoin sulaa, ennen kuin ne syötiin.



Tyrnipannacottaa (n. 6:lle, kippojen koosta riippuen)

5 dl kermaa
125g sokeria
50g valkosuklaata
1 dl tyrnilikööriä
5 tl tyrnimarjarouhetta (1 tl per astia)
1 liivatelehti (laita 2 kpl)
n. 3 rkl maitoa /kermaa
1 vanilijatangon verran vanilijahippusia

Liota liivatelehdet kylmässä vedessä, niin että ne pehmenevät. Kaada kerma, sokeri, tyrnirouhe ja valkosuklaa paksupohjaiseen kattilaan ja kuumenna varovasti keskiteholla kunnes kerma kuumenee ja suklaa sulaa. Voit myös ensin kuumentaa kerman, ottaa kattilan pois liedeltä ja sulattaa sitten suklaan kermaan. Kuyumenna sitten seos varovasti vielä, mutta älä kiehuta. Tämän jälkeen lisätään likööri ja liivate, joka on liotettu 3 rkl kuumaa maitoa. Sekoita hyvin ja kaada seos annosmaljoihin.


Jätä pannacotta hyytymään useammaksi tunniksi ja tee sillä aikaa espressosiirappi:

Espressosiirappia
250 ml espressoa
125g sokeria
3 rkl kahvilikööriä

Sekoita kahvi ja sokeri paksupohjaisessa kattilassa. Kuumenna varovasti kunnes sokeri sulaa. Kirja ei kehota keittämään siirappia kasaan, mutta minusta 5-7 min haihduttaminen on ihan paikallaan, siirappisemman rakenteen saamiseksi. Lopuksi lisää likööri ja anna siirapin jäähtyä huoneenlämpöön.

Tarjosin pannacotat pienistä kupeista, jolloin niitä ei tarvinnut kaata lautaselle kakkusiksi. Jos olet urheilunhaluinen, niinkin voi tehdä.

Pannacotan kanssa ei tarvitse tarjota cantucchineja, muttevät ne pahoja olleet - etenkään sen löysäksi jääneen version kanssa ;) (nämä "laventelikorput" näyttävät muuten aivan ihanilta, saattavatpa mennä kokeiluun tässä vielä joulun aikana, pannacotalla tai ilman... )

Mutta: tämän postauksen jälkeen alan pakata perhettä autoon ja lähdemme ajelemaan joulukiertueellemme. Jotain pientä saattaa jouluvalmisteluiden väleistä tihkua vielä tänne bloginkin puolelle, mutta enimmäkseen joulurauha laskeutuu myös tänne.

Muistakaa ajella autoillanne varovasti, täyttää pissapoika pakkasen kestävällä pesunesteellä ennen lähtöä, perille päästyänne varoa ylensyöntiä ja ennen kaikkea rauhoittua hetkeksi kynttilöiden, rakkaiden ihmisten ja joulun tuoksujen äärelle.

Ihanaa ja rauhallista joulua kaikille!

Toivoopi Nelle

5 kommenttia:

Virpi kirjoitti...

Ihanaa, rauhallista, tuoksujaa ja maistuvaa joulua myös koko Nellen poppoolle! :)

Itselläni edessä vielä kahden päivän työt ennen kuin joulun viettoon pääsee rauhoittumaan, sitä odotellessa.

Yaelian kirjoitti...

Kuulostaapa hyvältä!
Oiken hyvää Joulua täältäkin Nellen poppoolle!

Jukka kirjoitti...

Tuo liivatejuttu johtuu muuten siitä, että Keski-Euroopassa liivatelehdet ovat suurempia kuin meillä (ehkä n. kaksinkertaisia). Eli ohje on sinänsä ihan oikein. Ulkomaisissa liivateohjeissa kannattaa muutenkin olla tarkkana ja testailla sopivaa koostumusta.

aleksi kirjoitti...

jouluva toivoopi aleksi

voisin itekin tätä pannacotta idistä käyttää.. ensin mielessä oli tehä omenanorsuja jälkkäriksi

Nelle kirjoitti...

virpi: kiitos! Jotain kommelluksiakin jouluna tuli, kuten se, että jouduimme lumimyrskyyn jollaisessa en ole ollutkaan ja lisäksi toisen auton pyörästä lentänyt kivi rikkoi tuulilasin autosta. Onneksi on vakuutus!

Muuten joulu sujui mukavasti ja pääsimme näkemään paljon ihania, rakkaita ihmisiä ja syömään herkkuruokia!

Jukka, totta - se liivatelehden koko kyllä selittäisi asiaa. Pitää jatkossa vähn googlettaa enemmän, mutta tuo kyseinen kirja on oööuttosi hyvä, en ole vielä ennen saanut kirjan ohjeella jutuja epäonistumaan. en osannut epäillä mitään.

Aleksi, kiitos kovasti. Sainkin ihania joululahjoja - ruokalahjoja espanjasta ja itse tehtyjä herkkuja, muutaman runo - astian ja iittalan shampanjamaljat. :) Mistähän se pukki tieskin! Lisäksi ostin vielä itse itselleni joululahjaksi The Fat Duck cookbookin :) Ja olen tässä koko joulun pohtinut mitä ihmeitä ovat omenanorsut! :)