Minä olen tässä pienen hiljaiseloni aikana miettinyt syvällisesti tätä meidän arkiruokailuamme ja tullut siihen tulokseen, että koska I on vähitellen siirtänyt uniaikaansa myöhäisempään, meidän pitäisi syödä a) aikaisemmin ja b) jotain, minkä valmistaminen onnistuu joko ennakkoon I:n päikkäreiden aikana tai nopeasti iltapäivällä. Nyt vielä kun myös A huitelee omilla teillään kesälaitumilla homma tahtoo mennä niin, että ruuanlaittoon päästään vasta kun I on mennyt unille, kello on helposti puoli kymmenen ennenkuin istumme V:n kanssa illalliselle. Ja sitten onkin jo kohta Nellen nukkumaanmenoaika.
Lisäksi se hävikistä herkuksi kampanja pisti miettimään myös sitä, miten paljon vähemmän ruokaa menisi haaskuun jos ainakin arkena pyrkisi tekemään ihan simppeliä ruokaa. Etenkin tuo myöhäinen ruuanlaittoajankohta kun pistää usein mutsin mutkat suoriksi ja osa ruuista joita päivällä olin ajatellut tekeväni jäävät tekemättä kun ei vaan jaksakaan sitten. Lopputuloksena on, että tulee syötyä sudennälkäisenä myöhään illalla ja usein simppeliä, mutta ihan liian raskasta ruokaa. Mieli huutaa jotain yksinkertaisempaa ja jotenkin raikkaampaa.
Noh, nämä ajatukset mielessäni olin saanut päähäni, että kesäkaalista tehty simppeli, rakkaudella hauduteltu keitto olisi kova juttu. Mutta matkassa oli parikin muttaa. Ensinnäkin halusin soppaani keittoluita, joita pitkällisestä ja aktiivisesta etsimisestä huolimatta ei vaan kuulemma tähän aikaan vuodesta yksinkertaisesti saa mistään. Ja toisekseen V ei vaikuttanut mitenkään innostuneelta kuumasta jauheliha- kaalikeitosta keskellä hellettä. Kumma juttu ;)
Ja kun olimme lipsahatneet jo viikon tekemään jotain muuta joka päivä aloin jo vähän ahdistua koko kaaliin; mitä siitä nyt keksisi ennenkuin se menee pilalle? Ja juuri silloin pelastus tuli yllättävältä taholta. Olin huoltamassa I:tä kodinhoitohuoneessa kun kuulin radiosta Grooven naisjuontajan kehuvan, jotta lipstikka kaalipadassa on ihan erinomaisen hyvää. Että pataan ei tarvita lihalientä lainkaan, jos vaan silppuaa sekaan suuren kasan lipstikkaa. Totta, kaalikeitto tai -pata voisikin saada lipstikasta ihan uutta kesäistä groovea. Uteliaisuuteni heräsi. Sitäpaitsi tiedän että V tykkää lipstikasta ja olin tosiaan jo vähän huolissani kesäkaalini nesteytymisasteesta vihanneslokerossa. Joten tuumasta toimeen. Kaali oli vielä täysin kunnossa, löysin jääkaapista palasen pancettaa ja tasolta tuoreen valkosipulin. Pihalla on edelleen se valtava lipstikka. Jääkaapissa oli vajaa pahvi valkkaria joten siitä sitten vaan kokeilemaan uusinta lipstikkavinkkiä kaalin kanssa.
Ja lopputuloksena oli ihan erinomaista arkiruokaa! Se lipstikka raikastaa kaalin mahtavasti maistumatta liian ärhäkästi kaalin ohi. V taisi todeta jotain että "lipstikka poistaa kaalista sen muljahtelevan (?) jälkimaun" Kuinkahan tieteellinen ilmaisu tuokin lieni, mutta luulen että tajan mitä hän tarkoitti - kaalipata ei haissut edes lainkaan kaalipadalle vaan lipstikka nosti kaalista esiin niitä raikkaita makuja. Ja mikä parasta, pata syntyy uunissa itsekseen jo päivällä, iltasella sen voi vaan vääntää uudelleen lämpiämään ja syödä pois makeina paloina. Ja mikä ehkä parasta, kun pata on valmista siitä voi ottaa osan ja syöttää pikkumiehelle iltapäiväruokana - etenkin jos suolan lisäämisen jättää vasta loppuun. Koko perhe ruokittu tällä yhden pötin ruualla. Kiitos ja kumarrus.
Lipstikkaista kaalipataa (n. 3-4:lle nälästä ja lisukkeista riippuen)
1/2 isosta kesäkaalista
1 paksuhko siivu pancettaa
2 kevätsipulia
kunnon nippu lipstikkaa (ehkä reilu desi haketta)
1 valkosipuli
1 pkt naudan jauhelihaa (400g)
1 dl valkoviiniä
5-6 dl vettä
pippuria
suolaa
Pilko pancetta ja paista sitä tilkassa öljyä jotta rasva irtoaa. Lisää jauheliha ja ruskista se padassa. Lisää sitten silputut kevätsipulit ja kuullota vielä hetki. Lisää kesäkaali kuutioina ja anna sillekin väriä. laita kaalin sekaan kokonainen tuore valkosipuli - se antaa makunsa padan hautuessa. Lisääs itten valkoviini, vesi ja yrttisilppu. Rouhi pippuria mukaan ja jos aiot antaa ruokaa vauvalle, lisää suola vasta sen jälkeen kun olet ottanut osan ruuasta sivuun vaaville.
Hauduta kypsäksi kannen alla n. 180 asteessa 2-3h tai kunnes kaali on ihan pehmeää ja neste on sopivasti vähentynyt.
Vinkki: jos aiot syödä ruuan heti kun se on hautunut, 5 dl vettä riittää. Jos aiot uudelleenlämmittää ruokaa, 6 dl on todennäköisesti oikeampi määrä.
4 kommenttia:
Kiitos mahtavasta arkiruokaideasta! Maistui hyvin myös kuusi- ja kaksivuotiaille. Minun makuuni oli aika lihaisa, lisäisin esim. ohraa sekaan. Niin ja tein koko homman kattilassa, kun en jaksanut lämmittää uunia. Toimi niinkin, kypsyi parissa tunnissa pehmoiseksi. Mutta lipstikka oli kyllä hyvä lisä!
Anonyymi: kiva kun tulit kommentoimaan :) Sekaan tosiaan voi laittaa ohraa tai vaikka enemmänkin kaalia - laitoin puolikkaan isosta kun halusin säästää toisen puolen tuohon matjesillijuttuun :) Ja tosiaan, minustakin se lipstikka oli loistoidis - teen toistekin kaalipataa lipstikalla! :)
Kiva, kun saa uusia ideoita lipstikan käyttöön! Olen tänä kesänä yrittänyt hyötykäyttää äitini valtavaa puskaa ja hyvä saada valmiita ohjeita, joihin yrttiä laittaa! Kaalipata menee varmasti pian kokeiluun. Olen miettinyt miten parhaiten säilöä yrttiä talven varalle, mutta olisiko se pakastus vai kuivaaminen? Onko sinulla kokemusta tai parempaa tietoa mikä maun parhaiten säilyttää? Mm. ruohosipulia olen paljon pakastanut, kun on helppo rapistaa pussista ruokiin talvella. Ja kitos vielä hienosta blogista! Innolla aina odotan uusia postauksia, kun itse en 2kk ja 1,5v. lastenhoidolta itse ehdi keittiöön nauttimaan ruoanlaitosta! :)
MaijaL: En kyllä oikein osaa neuvoa tuohon säilömiseen - itsekin olen moista miettinyt. Minä harkitsin pakastamista valmiina silppuna tai suolan sekaan (tähän tyyliin) laitettuna, sillä kuivaaminen monesti vie makua ja ne kuivatut yrtit tahtovat kovin helposti jäädä käyttämättä. Suolaan sekoitettuna sitä voi sitten vaikka rouhaista myllystä vähän sinne tänne ja pakkasesta yrttiä ottaa jotenkin tosi mielellään. :) Mutta: jos pakastat voimakkaan tuoksuisia yrttejä kuten tilliä tai lipstikkaa, laita tuplapussiin tai pussit pakastusrasiaan sillä muuten se aromi tulee läpi ja KAIKKI maistuu lipstikalle/tillille :) Ja kiitokset kommentista, kiva saada näitä - etenkin nyt kun täällä sairastetaan koko perhe jotain maailmanlopun flunssaa.
Lähetä kommentti