maanantai 18. maaliskuuta 2013

Keväinen lammaskeitto ja Pyrex Slow Cook pataruokakisa

lammas, keitto

Saisiko sinulle olla ruusukaalin "terälehtiä" ja pitkään haudutettua lammasta hunajalla, sitruunalla ja mintulla maustetussa, aavistuksen kanelisessa liemessä? Suosittelen, sillä aurinkoisen pakkaspäivän ulkoilun jälkeen harva asia hivelee niin mieltä kuin kuuma, keväälle maistuva keitto.


Tätä keväistä keittoa inspiroi paitsi se uusi Pyrexin pata ja siihen liittyvä Slow Cook pataruokareseptikilpailu, myös se taannoinen Lazion häränhäntäkeitto. Ja vaikka liemi pitkästä hauduttelusta johtuen onkin samaan tapaan syvän makuista, tämä soppa on vielä aika tavalla keväisempi. Kun tuumin sitä kilpailuruokaa totesin, että aurinko ja keväthankina kimaltava lumi yksinkertiaisesti siirtää jo mielen kevättä kohti. Se fiilis on saatava ruokaan mukaan. Niinpä kokkasin tähän lupauksen tuosta mielessä siintävästä keväästä silppuamalla mukaan kasapäin Hietaniemen hallikäynnillä löytyneitä tuoreita yrttejä.

lampaan potkakiekko, keitto
Tähän pisteeseen asti sopan voi tehdä etukäteen - lehdet ja yrtit lisätään juuri ennen tarjoilua. 
Koko keiton juju on siinä, että luullinen lammas haudutetaan ensin hitasti ja rauhallisesti upean syvän ja hyvänmakuiseksi padassa. Ja kun keitto on muuten valmis, loppuhuipennukseksi pataan kaadetaan kasapäin tuoretta ja herkkää kaalia sekä yrttejä, joita kuumennetaan vain juuri niin vähän kuin mahdollista. Vain sen verran, että kasvikset hieman pehmenevät mutta säilyttävät vielä kauniin, kirkkaanvihreän värinsä ja mahdollisimman paljon vitamiineistaan.

Minun soppaani meni lehdiksi avattua ruusukaalia. Vinkki ruusukaalin "perkaamiseen" tuli Hestonilta. Bongasin taannoin hänen kirjastaan, että kun ruusukaalin avaa lehdiksi vältetään yliypsyminen. Kun kokonaista ruusukaalia keitetään, kaalin sisuksen ollessa kypsää, pinnan lehdet ovat täysin ylikypsiä ja muuttuneet kitkeräksi. Tämä on juuri se tyypillinen tilanne työmaaruokalan lämpötiskissä ja juuri siksi niin moni vihaa ruusukaalia - ymmärrettävästi, mutta kylläkin täysin syyttä.

lampaan potkakiekkoLehdet lähtevät suhteellisen kivasti irti, kun kannan leikkaa irti kahteen otteesen; ensin siipaisee palasen, irrottaa vapautuneet lehdet ja sitten leikkaa uudelleen, jotta loputkin lehdet vapautuvat. En edes yrittänyt saada lehtiä irti täydellisen ehjinä... Mutta jos hieman rosoinen ulkomuoto haittaa JA jos jollakulla on tylsä elämä niin mikäs sen mukavampaa puhdetyötä;)

Joka tapauksessa puuha kannattaa; irrotettuna ja nopeasti kuumassa kiehautettuna ruusukaali on suorastaan makeaa ja ah niin raikkaan makuista. Mutta jos ruusukaali nyt aiheuttaa suunnattoman hylkimisresktion niin soppaan voi laittaa ihan hyvin jotain muutakin vihreää; pilkottua talvikaalia, purjoa ja vaikkapa tuoretta pinaattia. Keskellä talvea ja Suomessa ei pidä olla rajoittunut vihreiden suhteen! Mutta meillä kuitenkin syötiin noita melkein makeita ruusukaalin "terälehtiä" kuin prinsessat ikään. :)






pyrex- pata, keittopohja
Ruokaisuutta hain keittoon vihreillä du puy -linsseillä, mutta jos niitä ei ole, voit hyvin laittaa niiden tilalle kokonaisia ohrasuurimoita. Itse asiassa mietin pitkään, tekisinkö sopan suosiolla ohrasuurimoihin, mutta kun niitä linssejä oli ja minä niistä niin tykkään... No, loppu on historiaa. Ohrasuurimot vain imevät vettä linssejä enemmän, joten käyttäessäsi ohrasuurimoita voit joutua tarkastamaan liemen määrää ylöspäin ja ehkä lisäämään enemmän sitruunaa.

Keiton kauneus piilee siinä, että voit joko jättää sen liemen ja ohrasuurimoiden lisäämisen jälkeen hautumaan uuniin kun käytte ulkoilemassa tai tehdä sen kokonaan "vihreitä vaille valmiiksi". Nin keiton saa nopeasti tarjolle kun sopan vain kuumentaa ja lisää sinne keon lehtiä. Käytännössä tuollaiset ohuet lehdet eivät vaadi keittämistä lainkaan; kun sekoitat ne kiehuvaan keittoon, ruusukaalin lehdet kypsyvät sillä aikaa kun kannat keittopadan pöytään.


Tuo pata on muuten niin iso, että tämä määrä sai padan vasta n. puolilleen. Jos sinulla on siis käytössäsi tuo nimenomainen pata ja iso määrä ruokailijoita, voit halutessasi hyvin tuplata reseptin määrät. Ja tämän sopan luonteeseen sopii sekin, että teet ensin ison määrän soppaa ja jaat sen useampaan erään. Lisäät vain vihreita aina siihen määrään soppaa jonka aiot tarjota.

minttuinen lammaskeitto

Osallistun reseptillä tosiaankin Pyrexin Slow Cook pataruokakisaan, jossa (yllätys yllätys!) SINÄ lukijani voit voittaa. Pelin henki on, että sinä äänestät kenen ruoka on mielestäsi paras, osallistut arvontaan ja voit voittaa itsellesi Pyrexin tuotepaketin. Joten nyt kaikki hopi hopi paitsi tekemään lammaskeittoa, myös äänestämään meitä voittoon ja osallistumaan arvontaan.


Keväinen lammaskeitto (n. 5:lle pääruuaksi)

800g lampaan potkakiekkoja tai muuta lampaan luullista patalihaa
suolaa ja pippuria, profumo del chianti - yrttisuolaa tai muuta hyvää suolaa
hyvä loraus oliiviöljyä padan pohjalle
2 shalottisipulia puolikuun muotoisina, ohuina siivuina
2 sipulia (siivutettuna kuten shalotit)
2 suurta kynttä valkosipulia silppuna
2 sellerinvartta
4 neilikkaa
1 kanelitanko
2 laakerinlehteä (tuoreita)
8 hyvää mustaa oliivia, kivet poistettuna
3 oksaa timjamia
1 oksa rosmariinia
(3 oksaa oreganoa - jos ei ole voi jättää poiskin)
3 dl valkkaria

2,5 dl du puy - linssejä (tai ohrasuurimoita n. 1-1,5 dl )
1,5l vettä
2 luomukasvisliemikuutiota
1,5-2 tl hunajaa

Lopuksi
1 rasia ruusukaalia, lehdet irrotettuna
1/2 sitruunan mehu
mintun lehtiä silppuna
kevätsipulisilppua
(vihreää chiliä)
suolaa
pippuria

tarjolle lisäksi
hyvää maalaisleipää
sitruunalohkoja


Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen.

Suolaa ja pippuroi lammaspalaset ja lorauta pataan öljyä. Anna padan kuumentua ja ruskista sitten lampaisiin kaunista pintaa molemmin puolin. Siirrä lampaat sivuun.

Lisää pataan shalotti ja sipulit ja kuullota niitä padassa. Lisää sitten valkosipuli, sellerin varsi sekä neilikat, kanelitanko ja laakerinlehdet. Kuullota vielä lisää, jotta selleri vähän pehmenee ja lisää sitten oliivit.

Lopuksi lisää yrttien osksat ja palauta lihat pataan. Lisää valkoviini, peitä kannella ja laita uuniin hautumaan n. 1,5h.

Kun lammas on kypsää, lisää pataan linssit tai ohrasuurimot sekä kiehuvaa vettä ja liemikuutiot (tai valmista, kuumaa lientä). Mausta hunajalla ja laita pata vielä uuniin n. tunniksi-puoleksitoista tai kunnes linssit ja suurimot ovat kypsiä. Voit tunnin jälkeen myös sammuttaa uunin ja jättää ruuan hautumaan vielä toviksi. Ennen tarjoilua tarkista liemen määrä ja maku, kuumenna soppa uudelleen kuumaksi ja lisää kaikki vihreät ja sekoita. Lopuksi lisää vielä sitruunan mehua ja koristele mintun lehdillä sekä sitruunalohkoilla.

Tarjoile maalaisleivän kanssa.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pitäiskös tuon kilpailulinkin viedä jonnekin kilpailusivulle?

Nelle kirjoitti...

Anonyymi - kiitos! Korjasin - oli tosiaan jäänyt leikepöydälle se patalinkki enkä älynnyt tarkistaa kuin jutun ekan linkin (joka siis toimi) Mutta nyt toimii se jutun lopussakin oleva linkki:)

kiira kirjoitti...

Kumpikaan linkeistä ei toimi!

Nelle kirjoitti...

kiira: onkohan sulla joku adblocker asennettuna, eräs ystäväni kommentoi että sellainen oli estäny hänen pääsynsä Pyrexin kilpailuun. Sen voi tietty ottaa hetkeksi pois ja kokeilla äänestämistä?

Hiidenuhma kirjoitti...

Ihana resepti! Lammas sopii kevääseen ihanasti ja ruusukaalin terälehdet kruunaavat sen hienosti -loistoidea.

Tuollainen slow cooker olisi myös oiva juttu. Kävin äänestämässä lammaskeittoa, onnea kilpaan!

Laitan tässä sinulle vielä lisukkeeksi "pientä puhdetta" eli toivottavasti ehdit ottaa vastaan haaste: viikon menu, joka löytyy siis blogistani.

Nelle kirjoitti...

Hiidenuhma: Kiitos, kiitos! Koitetaan jos saisin kuvattua ruuat :) Hauska haaste!

Nanna kirjoitti...

Oli pakko käydä äänestämässä, sen verran herkullista lammaskeittoa. Voitat!

tei kirjoitti...

Herkullisen kuuloinen resepti. Saali vaan etta asustamme tropiikissa, missa tammoiset pataruuat eivat juuri maistu, mutta pitaa kokeilla joku sateinen ja harmaa paiva :)

Ulla kirjoitti...

Äänestin!
Upea resepti, joka menee kokeiluun ens viikolla, kiitos :-)

Nelle kirjoitti...

Nanna: Kiitos! Leikkimielellähän tässä kisataan ja pataruoka oli mieluinen haaste kun meillä kokataan niin paljon kaikkea padassa. Mutta kivahan se on aina kuulla tuommoisen tuhattaiturinkin kehuja ;)

tei: niin, pata on suomen talvessa ihan ässä :) Kuvittelisi silti että tuollainen yhdessä pötissä hauduttaminen olisi jotenkin universaali ruuanlaittotapa - ehkä teillä on jotain keittobanaanimuhennoksia sitten lammassopan sijaan? ;)

Nelle kirjoitti...

Ulla: Kiitos! Meilläkin keitto oli sen sortin hitti, että koska mulla on lampaan lapaa pakkasesa harkitsen vakavasti sen tekemistä uudelleen - nyt vaan ohrasuurimoilla niin saisin samalla tarkistettua niiden suurimoidenkin määrän :) Se ruusukaalin lisääminen jälkikäteen oli kyllä tosi hyvä juttu - suosittelen!

Nanna kirjoitti...

Hahahaha!
Kerta se on ensimmäinenkin tietysti, kun eteläpohjalainen kisaa "leikkimielellä".
:)(ihana!)

Nelle kirjoitti...

Nanna: no eikö sitä sanota että ku keskinkertaasta yrittää, niin priimaa pukkaa? ;D Ja että kun tää pataruokien teko on niinku mieluinen haaste niin se olis leikintekoo? ;) Myönnän, etten halunnut huonoa ruokaa postata mutta seura on kumminki sen verta kova, ettei sitä auta kun suhtautua leikkimielellä!

tei kirjoitti...

Ei, pitkaan haudutettavat pataruuat eivat olle taalla Kaakkois-Aasiassa tavallisia, koska uuneja ei ole ja pitkaan liedella valmistaminen (=sisatilan lammittaminen) ei ole kaytannollista. Sen sijaan hot potit, eli kuumassa liemessa ruokapoydassa lihan, kalan ja kasvisten nopea kypsentaminen, on.

Joka tapauksessa, teimme tata lammaskeittoa paasiaisateriaksemme (paasiainen on pyha, joka taalla ei juurikaan nay, vaikka pitkaperjantai on vapaapaiva), ja siita tuli erinomaista. Kiitokset postauksesta!