Valmistautumista juhliin eli Elinno Pure Blossom

Minä ostin itselleni tänä vuonna syntymäpäivälahjan ennakkoon. Olen jo monta vuotta ajatellut, että haluaisin itselleni ns. "paremman astiaston", mutta sitä "oikeaa" ei ole vaan löytynyt. Ehkä suurin syy siihen on ollut, että olen halunnut jotain modernia, persoonallista mutten mitään liian "pikkusievää" ja ehdottomasti halusin, että lautanen antaisi pääosan ruualle. Vaikka arjessa rakastankin värikkäitä astioita, silloin kun tehdään parempaa kattausta, myös ruuassa on usein enemmän komponentteja joiden haluan näkyvän edukseen.

Elinnon muotoilutiimi toimii Suomessa, astiat taas valmistetaan pääosin Kiinassa.

Ja sitten eräänä sateisena syysviikonloppuna olimme käymässä Jumbossa ja Jumbon Stockan hyllystä minä ne sitten bongasin. Ja sanottakoon nyt heti alkuun, että koska ostin kerralla isomman, 8:lle tarkoitetun illallissetin astioita (sekä pure blossomia että blue peonyä) pyysin ja sain astioista pienen lehdistö/paljousalennuksen.

Blue Peony - sarjan teekuppi

On oikeastaan hassua, että olin toki kuullut Elinnosta ennenkin ja jopa ihastunut heidän laakeisiin ja herkänmallisiin teekuppeihinsa, mutta olin ajatellut että tarvitsen valkoisen lautasen, enkä kiinnittynyt oikein mihinkään. Ja taas mietin pitäisikö vaan hankkia valkoista teemaa vai mitä tässä nyt oikein tekisi. Mutta Teema ja juhlakattaus, hm, joo...

Ensimmäinen ikinä itse ostamani astiasto oli Illuusia joka on jo lopetettu joten luovuin siitä tässä yhteydessä. M kerää sarjaa ja uskolliset Illuusiani saivat sieltä uuden rakastavan kodin:)

Ja aikaa kului, kului ja kului ja tuli niinden Nannabileiden aika, joista en niistäkään ole ehtinyt raportoimaan mitään, vaikka siellä oli monenmonta tosi kivaa juttua. Yksi asia mikä erityisesti jäi tällaisen astiabongarin mieleen oli Dietalla nähty esitys posliiniastioiden tekemisestä ja niiden laatuun vaikuttavista tekijöistä. Tiesittekö esimerkiksi että luuposliinissa on oikeasti luujauhoa, joka tekee siitä todella, todella kevyttä ja silti todella kestävää? Tai että aidon luuposliiniastian tunnistaa siitä, että lautasen alla, jalassa on lasitteeton ohut rengas, koska astia seisoo jalallaan kun se poltetaan uunissa. Ja polttolämmölläkin on vaikutusta astian kovuuteen ja kestävyyteen; kuuma poltto vaikuttaa siihen miten lasin ja silikaattien muodostuminen keramiikkaseoksessa tapahtuu ja lopputuloksena on läpikuultava, ohut, kevyt ja kestävä astia.

Nanna sai taannoin palkinnoksi Kokkauspäivän Dietalla, jonne hän kutsui sitten bloggaajakollegoitaan:)

Ja vaikka Pure Blossomin kohdalla ihastuinkin ihan täysillä astioiden kauniiseen, modernin epäsymmetriseen ja yksinkertaisen kauniiseen ulkonäköön,  kaippa tuo Nannabileiden esityskin oli jossain takaraivossa vaikuttamassa siihen, että lopulta uskalsin ostaa luuposliiniastioita. Sitä alkoi kelata että jos jotain on valmistettu 1700 vuotta ja valmistus on kehittynyt siinä matkalla vielä huimasti niin täytyyhän niiden nyt kestää.

Pure blossomissa on yhdellä reunalla kevyttä laskostusta, mikä tekee muodosta mielenkiintoisen.

Mutta kyllä minä silti useamman kerran kävin hipeltämässä niitä astioita Stockalla, googlasin Elinnon astioita netistä ja mietin moneen kertaan ovatko nämä nyt varmasti ne jotka haluaisin paremmaksi astiastokseni. Ja joka kerta olin vaan enemmän sitä mieltä että ne ovat tosi kauniiita. Lisäksi ne menevät paljon, paljon pienempään tilaan kuin Villeroy & Bochin kulmikas new wave (jota minulla on muutama kippo ja jota joskus harkitsin uudeksi sarjaksi), mutta ovat silti ihan kunnollisen kokoisia astioita. Ja jos sitten haluaa kattaukseensa väriä, pure blossomia voi hyvin yhdistää vaikka niihin muihin saman firman värikkäisiin lautasiin. Minä ostin muutamia blue peony - sarjan osia samalla kun hankin noita valkoisia. Mutta Pure Blossomit halusin nimenomaisesti nyt valkoisten, pehmeällä tavalla aavistuksen epäsymmetristen ja ruokaa imartelevien lautasten takia.

Elinnon netissä on ihan hyvät ohjeet astioiden hoitamiseen, mutta olin myös yhteydessä Elinnoon ja kyselin vielä onko jotain erityistä tiskaripesuainetta jota he voisivat suositella. Elinnolta vastattiin, että astiat kyllä kestävät erittäin hyvin käyttöä ja konepesua, mutta jos niitä pesee todella usein - monia kertoja päivässä kuumassa teho-ohjelmassa lautasten pinta alkaa toki kulua nopeammin. Suosittelivat että kannattaa huuhdella astiat pian käytön jälkeen, täyttää tiskikone väljästi, käyttää hieman matalamman lämmön pesua ja nestemäistä konetiskiainetta, koska se on usein hellävaraisempaa kuin jauhe. Mutta tärkein astioiden hyvänä pysymisen keino on, että astiat eivät saisi hangata toisiaan. Siksi kannattaa huomioida tilankäyttö tiskarissa ja kun ne laittaa kaappiin, niiden väliin kannattaa laittaa esimerkiksi palanen talouspaperia, mikä vähentää turhaa mekaanista kulumista.

Tunnelmakuva eiliseltä itsenäisyyspäiväillalliselta - mutta siitä lisää myöhemmin.

Ja vaikka noita astioita on tässä muutaman kerran jo käytetty (esim. isäinpäivänä ja omissa juhlavammissa perhejutuissa), varsinainen ensimmäinen juhlakattaus näillä tehtiin eilen, itsenäisyyspäivänä. Ja ihme ja kumma, jopa tällainen onneton ruuan asettelija sai kaiken esille ihan semikauniisti. Tai sitten se oli vaan ne uudet ja kauniit astiat. :)


Bloggaaja pyysi ja sai astioista pienen lehdistöalennuksen.