tiistai 7. lokakuuta 2014

Avattua munakoisoa, mozzarellaa ja kaneli-sahramitomaatteja


Yksi mielestäni hauskimmista ja erilaisimmista ruuista viime viikonlopun cateringiin syntyi puoliksi vahingossa. Lisäksi siitä tuli vahingossa kevyttäkin (!). Olin siis tekemässä miehille brunssia johon kuului chili sin carnea eli vähän molehenkistä papuchiliä jota oli tarjoitus tarjoilla lihansyöjille edellisillan lihojen kanssa. Liha oli grillattua entrecotea, jonka suikaloin ja marinoin tarjolle pomegranate molasses-sitrushässäkällä. Se kaikki oli ihan hyvää, mutta varsinaisesti pöydän kuningattareksi nousi avattu munakoiso.

Löysin kaupasta hassuja tortillalattukuppeja; osoittautui että niistä oli helppoa syödä aluksi ja lopuksi, mutta keskivaiheella oli haastavaa; ehkä tarkoitus on, että niistä syödään ensin haarukalla? Kumkvattimaiset pikkulimet jotka voi syödä kokonaan olivat V:n löytö.

Minulla OLI alunperin menua kirjatessani ajatuksena tehdä siitä plenty moresta yksi pahi-resepti, mutta koska minulla ei sitten ollutkaan currylehtiä, sitruunaruohoa eikä oikein muitakaan olennaisesti makuun vaikuttavia mausteita - se jäi. Ja siitä se onnellisten vahinkojen sarja sitten lähti tapahtumaan.

Munakoisot revitään auki kuumana

Olin aiemmin edellisellä viikolla flunssaisena flunssaisen lapsen legoprojektia vahtiessa tuijotellut telkkarin ehtymätöntä hömppävirtaa. Jossain Jamien 15 minuutin ruokien jaksossa Jamie kypsensi ensin munakoisot kokonaisina ja repi sitten auki. Auki revitty munakoiso laitettiin pannulle paistumaan, jolloin kuori saa rapsakan paistopinnan. Koska munakoiso kypsennetän kuori päällä, lihasta tulee ihan pehmeää, mutta munakoiso ei kuiva vaikkei siihen ajetakaan desitolkulla öljyä. Tekniikka oli minusta ihan tosi oivallinen joten adoptoin ajatuksen lennosta.

Sitten munakoisojen nahka paistetaan rapeaksi.

Ja niinpä siinä kun se papuchili hautui uunissa, nakkasin sinne myös öljyllä sivellyt munakoisot kypsymään läpi.

Kun munakoisojen pinta sivellään öljyllä vain kevyesti, lämpö johtuu paremmin mutta munakoiso ei ui öljyssä vaan lopputulos on ilmava.

Tästä ruuasta tuli ihanan pehmeää, raikasta ja yllättävän kevyttä. Yleensähän munakoiso tahtoo olla tosi öljyistä ja raskasta, mutta tässä olemus oli ihan toisenlainen. Lisäksi minulla oli sahramilla ja kanelilla maustettuja puolikuivattuja tomaatteja joiden ohjeen löydät täältä, hyvää mozzarellaa ja viimeisiä itsekasvatettuja basilikan lehtiä. Nuo kaneliset ja sahramiset tomaatit ovat ihan erinomaisia tähän, koska pehmeä, melkein poutapilvimäisen pehmeä munakoiso tarvitsee jotain makua oheen ja kermainen, kylmä mozzarella kruunaa koko setin.

Laita munakoison lihalle myös suolaa, jotta se maistuu hyvälle.

Minä tykkäsin tästä ihan hirveästi tällaisenaan, mutta jos nyt jotain olisin lisännyt, niin jotta se basilikan maku olisi paremmin tullut läpi, olisi varmaan kannattanut surauttaa öljystä, valkosipulista,  basilikasta sekä ripauksesta suolaa ja pippuria pestomainen yrttitahna jota olisi sipaissut kevyesti munakoison pintaan.

Muistaakseni Jamie kaatoi munakoison päälle jonkinlaisen currykastikkeen ja lampaanpaloja ja V lähti visioimaan miten munakoisoon voii hyvin laittaa jotain maustettakin, sipaista hieman öljyä ja paistaa tai paahtaa grillivastuksen alla toiseenkin puoleen vähän väriä.  


Joka tapauksessa tämä oli minusta tosi hyvää ja voin lämpimästi suositella kaikille, joiden mielestä munakoiso on aivan liian rasvaista ja niillekin vaihteluksi, jotka pitävät munakoisosta kaikissa sen muodoissaan. :)

Avattua munakoisoa, mozzarellaa ja kanelitomaatteja (n. kuudelle)


Tee pellillinen kaneli-sahramitomaatteja etukäteen valmiiksi.
oliiviöljyä öljyä voiteluun ja (hyvää oliiviöljyä) annoksen viimeistelyyn
6 pientä munakoisoa (sellaisia puolikkaan kokoisia löytyi kaupasta)
2 palloa hyvää bufalamozzarellaa
kourallinen tuoretta basilikaa
hyvää pestoa tai vielä mieluummin itse tehtyä basilika-öljytahnaa
suolaa ja pippuria

Sivele munakoisot öljyllä ja laita ne kokonaisina uuniin kypsymään niin pehmeiksi, että ne on suht vaivatonta repiä auki n. 50-60min 180 C - siinä n. puolessa välissä munakoisot kannattaa kääntää ja tarkistaa, vaativatko ne vielä pitkään.

Revi munakoisot auki jättäen puolikkaat kiinni kannastaan. Nosta munakoiso tai kaksi kuumalle teflonpannulle jossa on hieman öljyä (ja haluttaessa mausteista) ja anna sen paistua nahkapuolelta jolloin naka rapeutuu ehkä n. 5 min?

Nosta sitten munakoisot tarjoiluastiaan ja toista lopuille.

Sipaie munakoison auki revittyyn pintaan halutessa hieman basilikatahnaa, rouhi suolaa (on tärkeää että laitat suolaa munakoisoon!!) , pippuria ja ripauta muutama tomaatti jo suoraan munakoison lihan päälle jotta makua imeytyy munakoisoonkin. Revi sitten pinnalle mozzarellaa, korstele basilikan lehdillä, tomaatella ja lorauta hieman hyvää oliiviöljyä.

5 kommenttia:

Nanna kirjoitti...

Tämä on kyllä mahti-idea. Pitääpä koittaa. Mun viimekesäiset munakoisogrillaukset meni jotenkin persiilleen, mutta tässä olis taas uus läöhestymistapa! Maistan ihan suussani!

Nelle kirjoitti...

Nanna: Kiitos! Minustakin tuo avattu munakoiso on uudella tavalla kaunis ja raiaks. Se suorastaan houkuttelee meikäläisen mielikuvitusta keksimään avatun koison päälle mausteisia sooseja, salaatteja ja vaikka mitä. Luulen että meillä näitä munakoisoja laitetaan uuniin tänä syksynä useampiakin. :)

Unknown kirjoitti...

Nyt täytyy kokeilla. Olinkin syönyt itseni ulos munakoisosta Jaelin http://appelsiinejahunajaa.blogspot.fi/2013/08/paahdettua-munakoisoasipulia-ja.html
-ohjeella, eikä siihen mennyt kuin 30 munakoisoa ja kaksi kuukautta.
Nyt otetaan uusi rundi. Tuo tomaattihöystö ja sen vaikutus kiinnostaa. Tilaan jo rekan. (Munakoisoille ja tomaateille, kanelin ja sahramin ajattelin itse tuoda kottikärryillä kaupasta ;-)

Sofia kirjoitti...

Puolivahingossa syntyy aika usein hyviä juttuja.

Nelle kirjoitti...

mbkarhu: toivottavasti nautit tästä yhtä paljon kuin minä. Tykkäsin tosi paljon. Itse asiassa ostin uusia munakoisoja ja mietin tulisiko tästä hyvää jos teen lampaan jauhiksesta siihen päälle jonkun herkkukastikkeen.

Sofia; joo, niin on. :) Joskus tosin käy vähemmän onnekkaastikin - onneksi harvoin!