lauantai 25. lokakuuta 2014

Vadelmamokkapalat eli kultsi, tuunasin mokkapalat!


En tiedä meneekö tämä teidän mielestänne enemmän pyhäinhäväistyksen vai loistoidean piikkiin, sillä kaikkihan rakastavat mokkapaloja. Useimmat lienevät myös sitä mieltä, ettei hyvään reseptiin ylipäätään pitäisi kajota. :) Mutta kun Fazer muisti meitä vadelmaisella uutuusleivontasuklaallaan mietin (köh) tietysti oikopäätä että jos kaikkien tuntemaan kestosuosikkiin tekisi tästä luksuspäällisen, tuttu klassikko saisi ihan uutta eloa.;)


Olen käyttänyt noita fasun leivontasuklaita toki ennenkin ja niissä erityisen hyvää on, että sulattelu onnistuu aina. Tai ainakaan minä en ole saanut noita kertaakaan leikkaantumaan. Tuo saamamme vadelmauutuus on yllättävän vahvasti vadelmaisen makuista; siitä tulee ainakin itselleni mieleen se Brunbergin vadelmatryffelipatukka jonka tumman suklaisen pinnan sisällä on vadelmahyytelöä ja vaaleaa tryffeliä. Minua tämä ei ollenkaan haittaa koska tykkään tuosta kyseisestä suklaapatukasta ja se on yksi niistä harvoista joita silloin tällöin sorrun ostamaan.


Perinteisten mokkapalojen kuorrutteeseenhan ei tule oikeasti suklaata, joten ajattelin että jotain ganache - tyyppistä tähän tarvitaan. Halusin myös säilyttää mokkapalojen sokerisen fiiliksen ja rikkoa sitä suklaan vadelmaa hieman happamalla joten päätin kuorruttaa nämä vadelmaiset mokkapalat amerikkalaistyyppisellä, creme fraichella hieman happameksi tehdyllä ganachekuorrutteella jonka idean joskus bongasin Nigellalta.Mokkapalojen ohjeita googlasin netistä ja tuunaamani version alkukoti oli Maku - lehden ohjeessa.

Lopputulos oli simppeli, rouhea ja syntinen piirakka joka kannattaa ehdottomasti jäähdyttää kunnolla ennen herkuttelua. Mikä parasta, se on tosi helppo tehdä. Pinnalle voi laittaa tietysti strösseliä tai kuten minä, Tukholman keikalta ostamiani saltå kvarnin kuivattuja vadelmia. Ilmeisesti ainakin Ruohonjuuri myy myös vastaavia? Mutta jos ei löydy, voit hyvin tarjota piirakan kanssa myös tuoreita vadelmia ja koristella sen vaikka luomulimen kuorella. Mintun lehdet olivat myös tosi hyviä, tuoreen raikkaita ja rikkovat mukavasti suklaan makeutta.

Aika hauska piirakasta voisi tulla myös niillä lakritsan makuisilla pehmeilä koristekuulilla joita joskus bongasin kaupassa. Mutta minä tykkäsin, että hyvä oli näinkin. Tässä ei ole liikaa leikitty eri mauilla vaan lopputulos kuitenkin muistuttaa vielä mokkapalaa vaikkakin tuoreet vadelmat ja mintunlehdet antavat herkulle erityistä luksuksen makua.


Kyllä tätä kehtaisi synttäreillä tai vaikka brunssin pikkumakeana tarjota ja olla salaa ihan rinta rottingilla että tällääsempä tuos pyöräytin joutesani ;)

Käykääs muuten kaikki äänestämässä ruokahaasteen lohturuokaa - minä myöhästyin näiden kanssa aiheesta, mutta mukana on monta muuta herkullista ja syntisen lohdullista herkkua. Myös suklaasta.

Vadelmamokkapalat (yksi tavallinen uunipellillinen)

3 dl keitettyä kahvia
250g voita

jauhoseokseen 
5 dl vehnäjauhoa
3 dl sokeria
5 rkl kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria tai 1/2 tl vaniljahippuja

3 munaa

Kuorrute
300g vadelmasuklaata
125g voita
450g tomusokeria
2 dl creme fraichea
1,5 rkl golden syrupia (vaaleaa sokerisiirappia - voit käyttää myös maustettua)
1 tl vaniljasokeria


Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Keitä ensin kahvi. Sulata kattilassa voi ja sekoita mukaan kuuma kahvi. Mittaa kuivat aineet isoon kulhoon ja sekoita sitten  kädenlämpöoseksi jäähtynyt voi-kahviseos kuiviin aineisiin. Lisää munat ja sekoita taikina tasaiseksi. Levitä taikina leivinpaperilla vuorattuun uunipeltiin.

Laita paistumaan 200 asteiseen uuniin n. 15 min. Voit kokeilla kypsyyden tulitikulla; kun tikkuun ei tartu taikinaa piiras on kypsä. Ota piirakka jäähtymään.

Kun piirakka on jäähtynyt sulata mikrossa voi ja suklaa. Sekoita tasaiseksi.

Siivilöi tomusokeri kulhoon jotta siihen ei jää paakkuja. Lisää vaniljasokeri tomusokeriin.

Sekoita suklaa-voiseokseen creme fraiche ja yhdistä sitten kosteat aineet sokeriin. Sekoita tasaiseksi. Päällysteen pitäisi olla pehmeää, mutta sen verran pysyvää että se jää piiraan päälle hieman laineille.

Levittele päällyste lusikalla jäähtyneen piirakan päälle. Ripottele haluamiasi koristeita pehmeään suklaaseen ja laita piirakka jäähtymään. Tarjoa kahvin ja tuoreiden vadelmien ja mintunlehtien kanssa. 

p.s. Vadelmasuklaa on saatu tuotenäytteenä.

12 kommenttia:

Campasimpukka kirjoitti...

Syntisen hyvännäköistä! :)

Nelle kirjoitti...

Campasimpukka: kiitos! :) Piirakka näyttää myös tekevän kauppansa ja nuo lapset ovat natustaneet sitä hyväksyvästi. :)

Chef Jones kirjoitti...

Harmi,kerkesin haasteeseen jo tekemään kaiken valmiiksi ennenkuin luin kommmenttisi, eli äänestykseen en sitä enää saanut. Mutta reilun pelin hengessä linkitin jälkikäteen mokkapalat muiden lohturuokien joukkoon ;)

Jael kirjoitti...

Oi nam:) Ja tuo vadelmasuklaa kuulostaa sellaiselta että maistuu sellaisenaankin eikä vain leivonnassa...

Nelle kirjoitti...

Chef Jones: jee, en minä olettanutkaan kun jäi eilen bloggaamatta. Mutta vuorostani laitoin äänestyskehotuksen jutun loppuun - sinulla on hyvä hyvä haasteidea :)

Jael: nojoo, miksei - mutta kyllä se minusta paremmin leivontaan taipuu - mutta olenkin niin kranttu suklaani kanssa. :)

www.lautadiaries.com kirjoitti...

Nättiä. Snadisti kauniimpaa kun meiän kokkaukset... :)
Mut kantsii tsiikaa tofupizza.

Herkkuhovi kirjoitti...

Oi mikä resepti, lisäsin oitis kirjanmerkkeihin talteen ja leipasen meillekin tätä herkkua joku päivä ;)

Nelle kirjoitti...

Lautadiaries: aika hauska yhdistelmä tofua ja mozzarellaa - pitää varmaan joskus kokeilla tofua noin. Tosin, näin kylmänä aikana saattaisin olla houkuttunut pohjan kylmäkohotukseen... :)

Herkkuhovi: oli ihan hyvää, etenkin kunnolla jäähdyttyään! Kaik män lopulta! :)

Satunnainen vierailija kirjoitti...

Olipa hyvää :-). Vadelmasuklaa on tosi hyvää kuorrutteessa. Tätä tehdään toistekkin. Vähensin tomusokerin määrää kuorrutteesta ja eikä kärsinyt :-). Kuorrute kävisi varmaan suklaakakun päällekkin.

Nelle kirjoitti...

Satunnainen: hauska kuulla :) Minä mietin, että kokeilisin tästä variaationa semmoista, jossa tumman suklaan lisäksi kuorrutteeseen laittaisi vähän turkinpippurirouhetta tai wiener nougat - rouhetta - siinä fasun leivontapaketissa kun tuli niitäkin. Saitko kuitenkin kuorrutteen jämähtämän vaikka vähensit sokeria; pitääpä kokeilla miten vähällä sokerilla saan onnistumaan vielä! :)

Satunnainen vierailija kirjoitti...

Moi! Kyllä se vain jämähti hyvin. Oli kuitenkin hyvin leikattavissa jääkaappikylmänäkin. En tietenkään mitannut paljon jäi laittamatta, mutta villi veikkaus 100-150g jäi kuppiin. Lisäilin vähitellen ja maistelin, siinä se. Nuo lisät varmasti kyllä vähintääkin parantaa kuorrutetta ;). Meillä jopa vanhin (22v.), joka ei edes pidä suklaasta (hyvin outo ;)), kehui kovasti toisenkin palan jälkeen.
Muutenkin oli mukavan nopea leipoa ja tuo suklaa kyllä yllätti positiivisesti, vähän skeptisesti suhtaudun noihin "erikos"-suklaihin.

Nelle kirjoitti...

Satunnainen: Joo, joillekin tumman suklaan karvaus on liikaa; sokeri pyöristää sitä suklaata, samoin se creme fraiche. Lopputulos ei ole sitten enää niin intensiivinen ja sopii varmaan useammankin suuhun. Mua kannssa yllätti - harvoin enää nykyään tulee ostettua mitään valmiiksi maustettua kun pelottaa esanssisuus. Mutta tää oli ihan ok kun muistaa et maku on suht vahva. :)

Ja joo, joskus nopea ja helppo on niin pop. :)