keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Luumuiset, kotitekoiset broilerpyörykät

broilerpyörykkä, luumu


Laitetaas tähän väliin tämmöinen pieni arkiresepti. Tämä on osastolta "mitä murulle murkinaksi" mutta näistä tuli niin hyviä, että kyllä näitä aikuinenkin syö oikein mielellään. Ylipäätään heräsin miettimään, että olenko koskaan aikaisemmin tehnyt itse broilerpyöryköitä? Vastaus oli etten ole.

kanajauhelihapulla

Ja ihmettelen kyllä itsekin miksi en, sillä näistä tuli tosi hyviä ja vielä tosi yksinkertaisilla aineilla. Ehkä broilerin jauheliha on vähän pelottavan oloinen aines, mutta varsin pätevää kamaa beebiksen kanssa. Se on yksi näistä eettisyyden jutusta vs. ekologisuus ja terveellisyys joiden kanssa kamppailen; broilerin kasvatuksen ympäristövaikutus on pieni, mutta kasvatus itsessään ei ehkä ole sitä mitä toivoisin. Toki, mikään ei estä jauhamasta näihin luomukanan rintaa itse, jos niin haluaa.

Ja tottakai näihin voi halutessaan sekoitella muitakin mausteita, mutta tälläkin kertaa yksinkertainen on minusta kaunista. En yleensä harrasta lihapullissa korppujauhoa, mutta broilerpyörykkä jotenkin huutaa sellaista pehmeyttä ja kuohkeutta, joten nappasin pari kuivaa Rezen moniviljapatongin palaa ja liottelin ne kermassa ja vedessä pehmeäksi muhjuksi jonka sitten sotkin taikinan sekaan. Voit toki käyttää mitä vaan kuvaa leipää ja ihan maitoa nesteenä jos kerma karahtaa karskisti korvaan, mutta näin meillä mentiin tällä kertaa.

kanapullat, bataattiranskikset

Lisukkeeksi paahdoin uunissa öljyssä pyöräytettyjä, jeeralla ja timjamilla maustettuja bataattilohkoja. Mam mam.

Luumuiset broilerpyörykät


n. 1 dl kermaa + 1 dl vettä
2-3 siivua vanhaa kuivaa leipää (tai esim. 18 cm pala moniviljapatonkia)

1 pkt 300g broilerin jauhelihaa
1 muna
1 valkosipulin kynsi
n. 1-1,5 tl garam masalaa oman maun mukkaan
n. 1/2 dl luumuhakkelusta (meillä oli valmista, mutta pieni kuivia luumuja veitsellä tai leikkaa saksilla)
tupsu basilikaa silppuna
suolaa

Lisäksi
bataattia
öljyä
jeeraa
(timjamia laitoin, muttei pakollista)
suolaa
pippuria

Laita karkeasti murustettu kuiva leipä ja kerma-vesi tai maito kulhoon ja kääntele leipäpaloja niin että ne kastuvat kunnolla. Jätä pehmenemään. Laita uuni kuumenemaan n. 200 asteeseen. Pese ja lohko bataatit, pyöräytä öljyssä ja timjamissa - lisää suolaa ja pippuria.

Kun leipä on pehmentynyt murusta se kunnolla ja sekoita kaikki loput taikinan ainekset ja vaivaa taikina tasaiseksi. Laita bataatit paahtumaan uuniin pellillä.

Laita pannu kuumenemaan ja lorauta sille tilkka öljyä. Minä käytin teflonpannua, ettei tarvi niin paljon rasvaa kun kanajauhis on tarttuvaista. Muotoile massasta kosteilla käsillä sopivan kokoisia palleroita/kakkusia ja ruskista ne molemmin puolin. Nosta ne sitten uunikippoon (jossa pallerot lopuksi laitetaan vielä hetkeksi uuniin, että ovat varmasti läpi kypsiä). Paista kaikki pullat samoin.

Laita sitten pullat vielä hetkeksi (n. 10 min?) uuniin että ne kypsenevät varmasti kokonaan. Tarjoa bataatin kanssa. (Bataattilohkot vaativat n. 30 min paahtuakseen ja välissä ne kannattaa käännellä, etenkin teflonpellillä kuten kuvissa.)

Vinkki: Jos haluat mieluummin kanapullakastiketta kaada pullien joukkoon kookosmaitoa tai kermaa. Tällöin uunitusta vaaditaan pidempään ja mieluusti vähn miedommalla lämmöllä - 175 astetta 20-30 min?

14 kommenttia:

Tusla kirjoitti...

Olen muutaman kerran tehnyt broilerjauhelihasta pullia ja varmaan jotkain muutakin. Suurin uhka on todellakin tuo kuivuus ja toisekseen mauttomuus. Nämä kuulostavat kyllä ihanilta!

Nelle kirjoitti...

Tusla: joo, kermassa liotettu leipä on semmonen meidän äidin konsti tehdä pullista meheviä. Niistä ei tule niin pinkeän pyöreitä, mutta sitäkin paremman makuisia. :) Mä aina tykkäsin lapsena niin pehmeistä pullista, ettei ne meinanneet koossa pysyä. :)

Herkkusuun Lautasella kirjoitti...

niin no mä taas suosin sen lihan itse jauhamista jottaa saa haluamansa koostumuksen siihen eikä tule mitään hevoslihayllätyksiä...tai tässä tapauksessa se kait olisikin kalkkunayllätys.;)

Nelle kirjoitti...

HErkkusuu: niinhän se on, että itse tekemällä saa juuri sitä millaista haluaa. Meillä tuo kanajauhis on ihan käytännöllisyysjuttu; kun tuolla pienellä on noita hampaita vielä niin vähän, niin isompien lihanpalojen sunmuiden syöminen kestää hirveen kauan. Jauhis on tosi helppoa purtavaa ja lounas syntyy tosi helposti valmiista... ehkä joskus sitten..

Jael kirjoitti...

Beibille tehdessä miettii vähän enemmän mitä käyttää.Suomessa asuessa tein usein broileripullia pojalleni,joka tykkäsi niistä.Kun niihin lisää kasviksia ja kananmunaa niin on sekä makua että ei tunnu se kuivuus niin paljon.Itse silloin vielä jauhoin broilerin jauhelihaksi,sillä valmiiksi jauhettua ei silloin oikein löytynyt.Nythän en syö enään lihaa,mutta täälläpäin kaikenlaiset broileripyörykät ovat suosittuja.Kiva nuo sinun pyörykkäsi:)

Nelle kirjoitti...

Jael: joo, onneksi suomalaiset elintarvikkeet on keskimäärin tosi turvallisia. Tuo vihannesraasteen lisääminen on kiva idea, vihanneksia pitäisi saada tuohon pikkumieheen enemmänkin. Hän voisi syödä parsakaalia ihan niin paljon kuin sitä höyryttää, mutta voisi sitä jotain muutakin... :) Salaatit etenkin tökkii tosi paljon.

Ja joo, ihme juttu etten ole ennen tehnyt broilerpyöryköitä - niiiiin paljon parempia itse tehtynä!

Hiidenuhma kirjoitti...

Hauskat pyörykät!

Kauhean paljon sitä tulee pohdittua ruoanlaitossa; eettisyyttä, kestävää kehitystä ja vastaavia näkökulmia. Minäkin pähkäilen etenkin broilerin, kananmunien ja kalan kohdalla. Minä olen kaikesta huolimatta tehnyt lapsille toisinaan nuggetteja ja pyöryköitä broilerin jauhiksesta.

Nelle kirjoitti...

Hiidenuhma: Joo, noista hankalin on minusta juurikin broileri, koska vastaavaa luomutuotetta ei ole valmiina kaupassa. Kalasta voi aina valita sitä, mikä on vihreää (tonnikalaa en enää osta itse - jos sitä jossain tarjotaan syön sen, mutta en osta enää missään muodossaan) ja ostaa sitä. Luomumunat ovat muutenkin vaan ihan järkkypaljon parempia kuin tavalliset joten no prob. Mutta broileri. Se on se meikäläisen helmasynti.

Sarppu kirjoitti...

Näinhän se juuri on, että broilerin jauheliha on hiukan arveluttava raaka-aines ja mitä kaikkea herkkua siitä kuitenkin saakaan, voi kun saisi pienen maistiaispalan :) näyttää herkulliselta.

Ankerias Vipunen kirjoitti...

Elina Lappalaisen kirjasta Syötäväksi kasvatetut luin joku aika sitten tuosta broilerinkasvatuksesta. Ei se ollutkaan niin kamalaa kuin olin kuvitellut. Olin tosi yllättynyt. Suomessa se kasvatus hoidetaan ilmeisesti aika hyvin ja viime vuosina on tullut kaikenlaisia parannuksia myös. Ulkomaista broileria en edelleenkään ostais, mutta suomalaista... Ehkäpä.

Nelle kirjoitti...

Sarppu: ehkä yhden näkökulman siihen tuo myös se, että pitää pestä kädet huolella - kun raakana kanassa helposti kehittyy kaikenlaista.

Ankerias: se kirja pitäisi kyllä lukea. Kun vaan muistaisi kirjakaupan ohi kävellessään. Tosin, ei se siitä broilerilajista (Ross) terveempää tee vaikka sitä kasvatettaisiin kuinka hyvin... Mutta ehkä niiden elämästä voidaan saada säällistä.

Minna Ahvenainen kirjoitti...

Eipä ole muuten meilläkään kokeiltu. Nämä varmasti maistuisivat myös meidän naperoille. Täytyypä kokeilla.

Nelle kirjoitti...

Minna: ja ei niissä tosiaan ollut mitään vikaa. Pehmeänmakuisia ja hyviä. Ripaus kanelia kävisi niihin myös, jos tahtoo. :)

Lotte kirjoitti...

Onpas nämä tosiaankin herkullisen näköisiä. Pitää ostaa seuraavalla kauppareisuulla broilerin jauhelihaa ja kokeilla. Kiitos vinkistä :)

Ja kiva kun vierailit blogissani!