"Raksu, me voidaan ostaa sen verran kantarelleja kun me nyt tarvitaan..." Sanoi V eräänä päivänä kun jälleen kerran tuskailin miten haluaisin päästä sieneen, mutta se ei vaan onnistu I:n kanssa. "Sä et nyt vaan tajua", vastasin, "Haluan sieneen! Joo, kantarellit on hyviä, mutta ne sienet on siinä lähinnä oheistuote."
V:lle alkoi valjeta, että mikään järkiperuste ei nyt siis auttaisi, sinne sienimetsään on nyt vaan päästävä, jotta tämänkinvuotinen sienestysähitys saadaan hoitoon.
Sillä kantarelleja etsiessä jahti on lopputulosta melkein tärkeämpää. On niin ihanaa kirmata kopan kanssa pitkin havukenttää ja kurkkia katajien alle. Ja kun aurinko osuu sopivasti, heinien keskeltä kuultaa jotakin keltaista...
Mutta ei silti, kyllä se ensimmäinen kantarellikastike maistui ihan palalle taivasta niiden ruisjauhoissa pyöriteltyjen, voissa rapeiksi paistettujen ahvenfileiden ja uusien perunoiden kanssa. Eikä soraääniä kuulunut muualtakaan pöydän ympäriltä :)
Meille kävi viime viikonloppuna sillä tavalla, että V sai jostain flunssan, emmekä päässeetkään kotiin suunnitellusti sunnuntaina. Eipä siinä mitään, minä varaan aina vähän ylimääräistä ruokaa mukaan viikonloppukeikoille ja sää helli koko sunnuntain minua, joka jaksoin ulkona touhuta. Niinpä sitten hain ideoita niille aineille, mitä jääkaapissa oli. Löysin referenssikirjallisuuteen turvauduttuani mm. sen Nigelin fenkolisalaatin ohjeen. Ja kun niitä kantarelleja nyt oli metsästetty ja keitettyjä uusia pottujakn oli jäänyt tähteeksi tuumailin että teen salaatin kanssa vähän paistoperunoita. Ja niistäkin tuli ihan älyttömän hyviä kun älysin vielä laittaa mukaan vähän ruukussaan valtavaksi rehahtanutta thaibasilikaa.
Tämän simppelimmäksi ei kierrätyskeittiöruoka tule. Ja kannattaa nyt hyödyntää niitä kantarelleja, joita metsät ovat keltaisenaan. Vielä ne eivät töki tälle syksyä ja vaikka toisinaan jahti on saalista tärkeämpää, niin eipä tuota metsien kultaa sovi ylenkatsoa - on se vaan kumminkin niin hyvää:)
Thaibasilikalla maustettua kantarelli-perunapaistosta (2-3:lle lisäkkeeksi)
5-6 eilisiä keitettyjä siiklejä
2-3 dl revittyjä kantarelleja
n. 40g voita
nippu thaibasilikaa
1 valkosipulin kynsi
suolaa
pippuria myllystä
Laita revityt kantarellit kuivalle paistinpannulle ja haihduta niistä hieman vettä. Lisää voi ja paista kunnes kantarelleissa on hieman väriä. Lisää suikaloidut perunat ja siivutettu/murskattuvalkosipulinkynsi. Paista kunnes perunoissa on paljon kauniita, paistuneita reunoja.
Mausta suolalla ja pippurilla sekä thaibasilikalla. Tarjoa heti - ihan erinomainen yhdistelmä oli grillatun mozzarellasalaatin kanssa! :)
2 kommenttia:
Oi miten herkullista! Kyttäsin kovasti kantarelleja samalla kun olin mustikanpoimintareissulla mutten onnistunut löytämään..Mutta kaverini ihan lähellä löysi.
Yaelian: joo, ne on semmoisiakin piilottelijoita, mutta paikkauskollisia ja siihen tulee addiktio :) Mustikanpoimintaa sitten taas en ymmärrä ollenkaan - sieniä on paljon kivampi ettiä kun saa liikkua! ;) Lapsena aina syvästi vihasin mustikanpoimintaa, vaikka äidin kanssa marjassa oli yleensä ihan kivaa olla. Ne hyttyset ja paarmat on vaan jotain niiiiin.... syvältä kun pitää kykkiä paikallaan noukkimassa :)
Lähetä kommentti