perjantai 20. tammikuuta 2012
Herkkutattibruschetta makealla sipulihillokkeella
Meillä Bruschetta on pikaruokaa. Se syntyy useimmiten niistä pöydälle jääneistä kirsikkatomaateista jotka ovat kypsyneet siinä joutessaan täydellisen makeiksi. Mutta kuka sanoo, että bruschettan pitäisi aina olla tomaateista? Ihan hyvin siihenkin voi käyttää kaikki jämät ja ylimääräiset, mitä jääkaappiin on kertynyt.
Ja kun laadukkaan maalaisleivän ensin paistaa valkosipulin ja hyvän oliiviöljyn kanssa rapsakaksi luvassa on herkku, melkein riippumatta siitä, mitä päälle onnistuu kaivamaan:)
Tällä kertaa päätin käyttää bruschettaan pakastamiani herkkutatteja ikäänkuin kokeillakseni, onko niihin tarttunut pakastimen makua ennenkuin teen niistä mitään kateenkorvan kanssa. Minä tosiaan pakastin parhaat herkkutatit suikaloituna pariin pussiin. Hirveästihän ne vievät tilaa pakkasesta sillä tavoin, mutta pakastetut sienet ovat rakenteeltaan ihania ja mukavaa vaihtelua näin sydäntalveen kun kuivattuja sieniä on syöty koko syksy. Meidän uuden keittiön pakastinasennus on jotenkin vialla - pvi ei tahdo mennä millään kunnolla kiinni vaikka sitä nyt on yritetty säätääkin ja ainakin osa pakasteista oli päässyt sulamaan jossain välissä ihan pilalle. Tatit olivat kuitenkin alimmassa laatikossa ja onneksi vielä ihan kunnossa.
En tiedä onnistuisiko tämä samalla tavalla jos liotat kuivatut tatit? Voisi hyvin onnistuakin. Tuoreista tämä tietysti onnistuu - sitten joskus syksyllä kun niitä taas saa. Nämä leivät tein meille alkupalaksi kun olimme pykertäneet sitä top chef - ruokaa koko päivän. Alunperin tarkoitus oli syödä jotain muuta lounaaksi, mutta kokkaamisen ja pienen ihmisen ruokkimisen välillä aika kului niin joutuisaan, että yhtäkkiä kello oli hirveästi ja oli aikamoinen nälkä.
Ja tavattoman hyvää tämä oli; mukaan aioin laittaa vuohenjuustoa, mutta en muistanut. Olikin itse asiassa kiva, ettei sitä tullut laitettua kun oli noita ihania pakastettuja sieniä. Saatiin nauttia niistä ihan sellaisenaan. :) Bruschetassa yhdistyy ihanasti paistettujen tattien metsäisyys, basilikan pyöreys (sopii tähän älyttömän hyvin!), sipulin makeus granaattiomenan raikkauteen. Eikä se V:n kateenkorvan kanssa ostama Riesling ollut ollenkaan pöllömpää tämänkään kanssa.
Jerezin sherryviinietikan voit tässä korvata vaikka lorauttamalla pannulle vähän sherryä ja vaaleaa balsamicoa tai jotain laadukasta vaaleahkoa etikkaa. Jereziä kun suomesta tuntuu olevan ihan mahdotonta löytää. Arvatkaapa muuten vaan mitä ostin mukaan Espanjasta, kun pääsin joululomalla kerran yksin paikalliseen ruokakauppaan tunniksi seikkailemaan? Ei, en ostanut kotiin tuomisiksi Cavaa, enkä edes muskottia tai sardelleita. Suolakapriset, joita olisi kyllä voinut muistaa ostaa - unohtuivat nekin tämän suuremman mission edessä. Kyllä vaan! Etsin käsiini ja ostin kaksi pulloa Jerezin sherryviinietikkaa. Näillä taas mennään tovi! :)
Mutta nyt aamuhetkeni kuuluu päättyneen ja menen hakemaan pienen kujertelevan apukokkini aamuteen keittoon tuolta upouudesta pinnasängystään:) Joten pidemmittä puheitta, ihanaa, valkean lumista ja rentoa viikonloppua jokaiselle:)
Herkkutattibruschetta makealla sipulihillokkeella (alkupala kahdelle)
2 maalaisleipäsiivua (käytimme Rezeä)
n. 1 tuore herkkutatti / pakastettuja siivuja
1 sipuli
loraus Jerezin sherryviinietikkaa
reilu rkl hunajaa
loraus valkoviiniä (läikytetty kokin lasista;) )
pari-kolme tupsua basilikaa
vuonankaalia
granaattiomenan helmiä
pari valkosipulin kynttä
hyvää oliiviöljyä
mustapippuria
laadukasta sormisuolaa
kunnon nokare voita
Viipaloi sipulit ohuelti ja laita pannulle voita. Kuullota ruskista sipuleita pannulla niin että ne makeutuvat ja tulevat ihan pehmeiksi ja kullanruskeiksi. Lisää pannulle sitten loraus sherryviinietikkaa (tai vaikka balsamicoa jos ei ole sherryviinietikkaa) ja hunajaa. Läikytä vaikka vähän valkkaria vielä nesteeksi ja laita levy ihan pienelle. Anna sipulien muhia vielä hetken ja muuttus syntisen hyväksi hillokkeeksi. Lopuksi hillokkeeseen voi vielä ripsauttaa vähän mustaa pippuria.
Paista sulatetut tatit voissa kauniin kullanruskeiksi molemmin puolin. Lisää mustaa pipuria ja suolaa.
Lorauta kuumalle pannulle hieman oliiviöljyä ja laita rikki veitsen lavalla lyödyt valkosipulin öljyyn. Lisää sitten maalaisleipäviipaleet pannulle ja paista niitä valkosipulien ja öljyn kanssa niin että ne saavat kauniin kullanruskean pinnan. Koska halusin syntisiä valkosipulileipiä lorautin vielä hyää öljyä hieman maalaisleipäsiivun "kuivallekin" puolelle ennen kääntämistä.
ja sitten kun leipä on valmis kootaan koko komeus: Leivän päälle huuhdottua vuonankaalia ja vähän basilikaa, siihen tatteja ja päälle makeaa sipulijuttua. Sitten granaattiomenaa, vielä pari lehteä basilikaa koristeeksi, mustaa pippuria, sormisuolaa ja loraus parasta oliiviöljyä jota käsiisi saat. Je ei muutakun äänen suuntaan!
Tunnisteet:
alkupala,
leipä,
ruoka ja viini
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Oi tuo ensimmäinen kuva! Mielettömän herkullisen näköinen.
Komppaan Maria: vau mikä kuva!
Vesi kielellä komppaan edellisiä: kaunista ja kuvauksellista ruokaa:)
Onko nuo lautaset harmaita vai vaaleansinisiä luonnossa? Ihanan sävyisiä joka tapauksessa.
Komps täältäkin; ihania, kauniita ja herkullisen näköisiä kuvia :) eikä yhtään auta astiahimooni - siellähän ne ihanat Hallamarjan syvät lautaset taas esiintyy. Omani on näet vielä Iittalan verkkokaupassa ;)
Jenni
Mari ja Riikka: Se on aina kun saan V:n avuksi kuvien kanssa niin tulee hienoja :) Tuo eka kuva on jälleen V:n otos. :) Tykkäsin siitä itsekin <3
Katriina: Lautaset ovat niitä turkooseja teema - lautasia. Valo tosiaan taittuu illalla niissä niin että ei oikein osaa sanoa minkä värisiä ne ovat. :)
Jenni: hehe, odotas sitten vaan sitä juttua, missä kerron mitä niille haastesipuleille sitten kävi... ;) Toivotaan ettet joudu tilaamaan lisää hallamarjaa.:)
Mitä mitä...mekin tuotiin Espanjasta Jerezin sherryviinietikkaa. Oletko kehunut sitä ennenkin? Onko tämä joku alitajuinen juttu? Otin sen kaupasta koska tuntui että piti :).
Minäkin haluaisin tutustua tuohon Jereziin. Pitää ehdottomasti ensi reissulla ostaa!
Sen verran haluaisin viilata pilkkua, että bruschetta-sanassa on s-kirjain. Kun ajattelee, kuinka sana ääntyy (brusketta), huomaa ässän tarpeen helpommin :-)
Merituuli: Olen joo, sekä täällä blogissa useampaan kertaan että varmaan ihan IRL mökillä sulle. :) Varmaan on mun taukoamattomasta pölötyksestä jäänyt jonnekin korvan taakse:)
Miira: ihan hyvin pilkutettu! Mä en edes huomannut että olen kirjoittanut sen väärin, vaikka nimenomaan tuosta ääntämyksestähän sen pitäisi huomata. Ja varmaan olen tehnyt niin koko ajan! :)
En tiiä sitten onko tämä aivan eri, mutta mulla on kaapissa ihan cittarista ostettua Borgesin vinagre de Jerez, sherry vinegar?
Nanna: kuulostaa oikealle:) Olette voittasneet - täällä stokkaltakaan ei ole saanut enää :)
*tuuletusta*
Lähetä kommentti