Suklaa-pekaani-banaanikakku

"Minä ajattelin, että voisin tehdä ristiäispöytään suklaa-banaanikakun kun V niin siitä tykkää." sanoin äidille puhelimessa jossain vaiheessa ennen juhlia. Äitini kuulosti mietteliäältä vastatessaan:" Niin... No, voihan siitä sitten ottaa pitsikakkua ne, jotka eivät sukaakakusta pidä - kun ei kaikki tykkää."

Tiesin, että satakuntalais-pohjalainen ylivarustelu oli juuri starttaamassa moottoriaan, sillä viattomalla huomiollaan äitini sai minut miettimään, että pelkkä suklaakakku ei riitä pitsikakun kaveriksi kahvipöytään. "Niin, voisinhan minä koittaa sitten jonkin tavallisen kakunkin tehdä", pohdin ääneen. Ja kuin perustellakseni äidille, ettei tässä nyt mitään ylimääräistä vaivaa tule ainakaan hänen kommenttinsa takia jatkoin: "V voi sitten viedä töihin sen, mitä ei syödä - parempi ehkä liikaa kuin liian vähän." Linjan toisessa päässä kuului hyväksyvää mutinaa. Hetken hän kuitenkin tuntui pohtivan ja äänestä kuulti läpi huoli vauvan hyvinvoinnista koko shown keskellä: "Niin, kuinka nyt sitten ehtii ja saat tehtyäkin. Eikä se ole huono idea niitä tilata sitten jostain, tosiaan." Olin aikaisemmin viikolla maininnut äidille mahdolisuudesta tilata täytekakku vaikka Aleniukselta - jos meillä ei ole täällä edes uunia.




Mutta näyttämö oli pedattu; olin saanut päähäni, että kakkuja olisi oltava kolme: suklaa-banaanikakku (koska V ja hänen sukulaisensa pitävät siitä), äidin pitsikakku (sillä mummon juhlat eivät ole mitkään juhlat, jos ei ole pitsikakkua) ja tavallinen täytekakku (koska pitäähän sellainen olla). Ja jos tulee kiire, kakkuja voi tilatakin. Niin, ainakin jos olisi järkevä.

Enhän minä sitä suklaakakkua Aleniukselta saanut tilattua, vaikka kieltämättä vakavasti harkitsin moisen tempun tekoa alkuviikosta. Mutta kun V sai uunin toimimaan, toivo heräsi ja tuumasin, että kyllä sitä nyt pari kakkua pyöräyttää sitten. Ei tässä niin ihmeellistä laittamista ole varmaan;) Mutta tässä vaiheessa en vielä tiennyt, että Sivina aikoo tehdä minulle oharit.



Tuossa kesällä minulla oli sellainen sokean kanan voitonhetki, kun tein mökillä suklaakakkua siihen Chymoksen marjaviinikisaan. Totesin, että jos se pohja tuli lähes täydellistä ilman minkäänlaista ohjetta epätasaisesti paistavassa uunissa, jonka lämpötilaa voi arvioida paistimittarilla voisin nyt yrittää muokata samasta pohjasta entistä parempaa versiota. Se, mikä pohjassa minusta oli parannettavaa oli, että pelkillä vehnäjauhoilla suklaapohjan rakenne ei tullut tarpeeksi "samettinen" ja lisäksi taikina oli sen verran löysää, että pelkäsin jo tuolloin, ettei se nousekaan kunnolla. Niinpä ajattelin varmuuden maksimoimiseksi lisätä ohjeeseen vähän perunajauhoa (olisin kokeillut maizenaa, mutta sitä ei ollut). Kaakaojauhettakaan ei ollut, joten päätin raastaa ja rouhia pohjaan vaan paljon enemmän tummaa suklaata. Oikealla suklaalla pelkästään tehden pohjan väri ei tule yhtä tasainen, mutta maku tyypillisesti on kohdallaan. :)

Mielestäni pohjasta tuli vieläkin parempi, kuin ensimmäisestä yritteestäni; rakenne on suht kuohkea ja jämäkkä, likööri tuo pohjaan kosteutta, niin että se on mukavaa syödä. Koska pohjataikinaan ei tule valtavaa määrää voita kakku ei tarvitse hirveän pitkää temperoitumisaikaa ennen tarjoilua ja se imee kosteutta hyvin. Niinpä kakun voi huoletta täyttää valtavalla määrällä banaania ja kermavaahtoisilla mössöillä.





Siihen kermavaahtomössöön katsoin mallia Riitan juhliin tekemästäni kakusta. Ihan tarkkoja määriä en pysty antamaan, kun se kakun täyttäminen oli vähän sellaista katkonaista I:n vaatiessa oman osansa huomiota. :) Mutta hyvää tulee kun sekoittaa keskenään kermavaahtoa, tuorejuustoa ja jogurttia, joka raikastaa makua. Meillä oli jääkaapissa turkkilaista luomujogurttia, joten lohkoin sitä vaan summissa seokseen välillä maistellen täytettä. Jossain vaiheessa sain sitten päähäni, että karmellisoidut pekaanit ovat hyviä ja päätin silputa niitäkin seokseen. ;) Ihan hyviä olivat, joskin se täytemössö sulattaa sen karamellin kyllä kakun tekeytymisvaiheessa. Mutta maku tietysti jää...

Minä en ole mikään armoitettu kakkujen koristaja ja kun olin sanut ristiäismekon tehtyä, minulla oli kutakuinkin kaksi tuntia aikaa koristaa kakut, tehdä pari salaattia, löytää ristiäismekon silkkinauhat, omat vaatteeni, käydä suihkussa, neuvoa muita, miten haluan ulkokalusteet ja miljonat muut pikkuasiat ja auttaa ystäväni M alkuun keittiössä.



Olin ajatellut pursottaa kakun päälle suklaamoussea, mutta koska sitä suklaamousseia ei ollut vielä tehty, vakio-ohjeellani tehty mousse ei kyllä ikinä tulisi jämähtämään ajoissa pursotuskuntoon. Sitäpaitsi, minä en oikein osaa kunnolla pursottaa ja tämä ei varmaan ole taas se hetki, kun sitä pitäisi alkaa harjoittelemaan. Niinpä investoin 5 min puhdasta ajattelua siihen, mitä ihmettä kakun päälle laitetaan. Olin jo kovasti päätymässä pelkkään kermavaahtoon ja suklaarouheeseen, kun keksin ratkaisun. Jos teen suklaaganachen, sen voisi ehkä saada sekoitettua tuorejuustolla ryhdistettyyn kermavaahtoon ilman, että kermavaahto sulaa käyttökelvottomaksi litkuksi. Ganachen kanssa ei vaan sitten saa hosua, sen pitää olla tarpeeksi jäähtynyttä ennen kermaan sekoittamista.

Ja tupla tai kuittimeiningillä lähdin sitten kiehauttamaan kermaa ganachea varten. Ja kuten kaiken muunkin tässä kakkuprojektissa, tein ganachen ulkomuistista sinnepäin. Kiehutin reippaan desin kermaa, lisäsin sinne puolitoista-kaksi levyä lidlin tummaa suklaata ja sekoitin. Sulaessaan suklaa jäähdyttää kerman ja seos on suhteellisen nopeasti jäähtyvää. Kun suklaa on sulanut, seokseen voi varovasti vielä lisätä vähän kermaakin (ohuena norona ja sekoittaen koko ajan), jos haluaa - koska seos kaadetaan kermavaahdon joukkoon itse ganachen rakenne ei ole niin piiruntarkkaa. Liian jämäkkää se ei kuitenkaan saa olla tai jää paakkuja. Mutta; kannattaa katsoa suklaaganacheen tarvittavat ainemäärät paremmin vaikka tästä ohjeesta, se ainakin toimii. Älkää siis tehkö ninkuin minä tein, vaan niinkuin sanon ;) Ja sitten vaan vatkataan kerma, sekoitetaan siihen tuorejuustoa ja n. huoneenlämpöinen ganache. Voilá, suklaamousse!;)

Ja kakun koristus tapahtuu niinkin taiteellisesti, että suklaamoussea lätkitään paksulti kakun pintaan lusikalla. Moussen päälle asetellaan sinne tänne sitten niitä sokerin kanssa uunissa paahdettuja pekaaneita. Ei ehkä kovin taidokasta mutta ehdottomasti herkkua!;)





Suklaa-banaanikakku karamellisoiduilla pekaanipähkinöillä (ainakin n. 10 hengelle)

Kakkupohjaan:
4 munaa
1,5dl sokeria
n. 200g 70% suklaata (puolet rouhittuna, puolet raastettuna karkeaksi)
n. 2,5dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoa
1 tl leivinjauhetta
1/2 dl Drambuie-likööriä

Täyte:
5 banaania
1 pieni purkki ananasmurskaa
Drambuie-likööriä maun mukaan
3dl kermaa vaahdotettuna
1 prk philadelphia-juustoa
2,5-3dl turkkilaista jugurttia
sokeria maun mukaan
0,5-1dl pekaanipähkinämurskaa (ks. alla)

Pekaanipähkinät:
n. 2 dl kokonaisia pekaanipähkinöitä
2-3 rkl Drambuie-likööriä
3 rkl sokeria

Suklaamoussevaahto (tällä tulee ehkä n. kolmanneksen liian iso määrä tähän kakkuun)
n. 200g tummaa 70% suklaata
reilu desi kermaa (ks ganacheohje täältä)

5dl kermaa
1 prk Philadelphia-juustoa
1 dl sokeria

Kostukseen:
3 dl maitoa
vaniljasokeria

Tee kakkupohja ja täytä se jo edellisenä päivänä, jotta maut ehtivät tasaantua ja imeytyä kunnolla.

Laita uuni kuumenemaan n. 180 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi, kovaksi vaahdoksi. Raasta enemmät puolet suklaasta raastinraudan hienolla terällä ja rouhi loput veitsellä. Rouheessta tulee hauskoja sattumia kakkupohjaan. Jos haluat, voit lisätä taikinaan väriä antamaan myös kaakaojauhetta.

Sekoita jauhot (myös kaakaojauhe!) ja leivinjauhe keskenään. Lisää jauhoseosta siivilän läpi kananmunavaahtoon sekoittaen varovasti käsin lastalla ja lisää likööriä pienissä erissä jauhojen lisäämisen väleissä. Lopuksi sekoita mukaan varovasti suklaa mutta älä sekoita yhtään enempää kuin juuri sekaisin kaikki aineet.

Voitele yksi iso kakkuvuoka tai kaksi-kolme pienempää. Jos teet kakkupohjan yhten isoon vuokaan (kuten minä) keskelle saattaa nousta "tulivuori", jonka joutuu tasaamaan sitten paistamisen jälkeen. Käyttämällä useampaa matalaa vuokaa saat tasaisemmat pohjat.

Paista kakkua uunissa kunes puutikku tulee ulos puhtaana, isossa vuuassa paistaen n. 45-50 min

Karamellisoidut pekaanit tehdään kaatamalla pekaanien päälle likööriä ja sekoittamalla kastuneisiin pekaaneihin sitten sokeria. Kun sokeria on joka puolella pähkinöitä, seos levitetään tefloniselle piparipellille ja laitetaan uuniin paahtumaan, kunnes sokeri on sulaa, kullanruskeaa ja pekaanit vähän paahtuneita. En katsonut kellosta aikaa, vaan tuijotin uuniin vahtien etteivät pähkinät pala. Ole tarkkana, tämä ei vie hirveän montaa minuuttia. Nosta siten pekaanit jäähtymään ja kääntele niitä kuumina niin, että ne eivät kosketa toisiinsa ja "parempi" puoli on ylöspäin. Sokeri hyytyy ja muutuu tosi tarttuvaiseksi jäähtyessään.

Kakku leikataan kolmeen osaan, jokainen pohjakiekko kostutetaan vaniljamaidolla (seos: maitoa + vaniljasokeria) ja täytetään kahdella täytteellä.

Banaanitäytteseen laitetaan haarukalla survottua banaania (osaan voi myös viipaloida, jos haluaa, että seassa on isompiakin paloja) ja ananasmurskaa, joka pitää täytteen kauniin värisenä. Seos maustetaan muutamalla ruokalusikallisella likööriä (lisää vähitellen ja maista välillä).

Tuorejuusto-jogurttitäytteessä kerma vaahdotetaan, mukaan sekoitetaan tuorejuusto ja lopuksi jogurtti. Maustetaan sokerilla maun mukaan ja valmiiseen täytteeseen sekoitetaan rouhittuja karmellisoituja pekaaneita. Jätä kuitenkin kauneimmat pekaanit kakun koristusta varten sivuun.

Levitä kakkupohjien väliin ensin banaanitäytettä ja sitten tuorejuusto-jogurttitäytettä. Peitä kakku kelmulla tai kakkukuvulla ja jätä vetäytymään kylmään useammaksi tunniksi tai seuraavaan päivään.

Koristettaessa aloita tekemällä suklaaganache. Kuumenna kerma paksupohjaisessa kattilassa ja kun kerma kiehahtaa, siirrä se syrjään levyltä. Lohko kermaan suklaata muutama pala kerrallaan ja sekoita aina kunnes edellinen lisätty suklaa sulaa. Jos teet ganachea summissa tarkkaile rakennetta; valmis ganache on silkkisen kaunista sulana, jos seos sakenee liikaa, lisää varovasti kermaa ohuena norona ja sekoita koko ajan.

Vatkaa sitten kerma ja lisää kermavaahtoon tuorejuustoa ja sokeria. Lisää n. huoneenlämpöinen ganache. Levitä kakun päälle.

Sitten vaan asettelet koko komeuden päälle jäähtyneet pekaanit lennokkaasti tai sotilaallisesti. Ihan oman maun ja tyylin mukaan.