torstai 13. lokakuuta 2011

Herukkahillo tykkää tiramisurahkasta eli kahvipöydän perinteisempi täytekakku

perinteinen täytekakku

Kahvipöydän vaaleaa täytekakkua en suunnitellut yhtään ennen ristiäispäivän aattoiltaa. Itse asiassa se on niin totta, etten ollut edes ostanut oikein mitään täytteitä - luotin siihen, että jotain hilloja ja pakastemarjoja on - eli kunhan kermaa ja munia varataan riittävästi, niin kakku saadaan aikaan.

Mutta vähän se meinasi paniikki iskeä illan pimennyttyä kun katselin jääkaappia täytteiden toivossa. "Perinteinen kakku, perinteinen kakku... " hoin itsekseni ja sinkoilin talouskellariin toiviomatkalle. Alakerran jääkaapissa oli puolukkahilloa, omena-sellerihilloa ja herukka-coronahilloa. Missä ovat kaikki raparperihillot, omenahillot, mansikkahillot ja vadelmahillot? Tai edes mustaherukkahillot? Vastaus: ilmeisesti syöty tai muutossa menetetty. Joka tapauksessa niitä ei ollut. Päivän hysteerinen naurukohtaus saatiin, kun poimin käteeni omena-sellerihillon ja maistatin sitä Mimmulla:"Tämä on meidän suosikkihilloa - luuletko että sitä voisi laittaa kakun väliin? Tulisiko siitä liian outoa?"

Mimmu avasi kuuliaisesti suunsa kun tarjosin lusikalla hilloa. Liike pysähtyi; tuli kuolemanhiljaista. Sisareni vei kätensä suun eteen ja sai sanottua: "se ROUSKUU?!". Purskahdin hysteeriseen nauruun kun näin sisareni ilmeen. Reaktiosta päätellen omena-sellerihillo oli poissa laskuista. :) En voinut kun hihittää vedet silmissä kun sisareni maiskutteli hilloa ja tuijotti minua kuin sekopäätä. Koitin selittää kyynelteni välistä, että se on erinomaista esimerkiksi juustojen kanssa. "Joo, noh, ehkä jonkin suolaisen kanssa tosiaan..." sisareni mutisi, mutta kaikesta näki, että kakun sisään sitä ei kyllä laitettaisi.

Suosikkihillomme ei kyllä näyttänyt ensikohtaamisella pääsevän sisareni top 3 hilloihin:)

Valio tiramisurahka

Ja jos hillojen saralla näytti haasteelliselta, niin paljon paremmalta ei näyttänyt muidenkaan täytteiden osalta. Kerman lisäksi jääkaapissa oli lähinnä tuorejuustoa. Kellarissa olevasta extrajääkaapista löysin kuitenkin pari purkkia Valion tiramisu- uutuusrahkaa, jota olin ostanut meille välipalahetkeä varten. En ollut edes maistanut rahkaa aikaisemmin ja nyt availin purkkia miettien miten tavanomaiseksi tämänkin kakun taas voi laskea jos siinä on tiramisurahkaa ja corona-herukkahilloa. Mutta tiramisurahka oli niin hyvää ja sopi niin hyvin herukkahillon kanssa yhteen että tuumasin jotta talossa talon tavalla. Sekoitin herukkahillon sekaan sulattamiani pakastemansikoita ja vatkasin toista täytettä varten kermaa. Kermavaahtoon sekoitin pari purkkia tiramisurahkaa. Sitten vaan täytettiin.


mansikka-punaherukkatäytettä ja tiramisurahkaaKäytin reunusta apuna koska kakkukupu ei ollut löydyksissä - reunuksen päälle voi laittaa palan kelmua tiivisteeksi ja ruokalautasen.

Koristukseen pelastuksen toi äiti - hän oli napannut kasvimaaltaan mukaan viimeiset kukkaset, jotka sitten laitoimme kakun koristeeksi. Pakkasesta sulattiin vielä talouspaperin päällä muutamia kauniita herukoita joita sitten ripoteltiin sinne ja tänne. Ihan kaunishan siitäkin tuli! Itse asiassa olin erittäin positiivisesti yllättynyt tästä kakusta; se raikas herukkahillo ja täyteläisen "kahvinen" rahka sopivat tosi hyvin yhteen. Lopputulos oli itse asiassa yllättävänkin perinteinen kakku, mutta erittäin hyvä sellainen.

tiramisu-herukkakakku

Ja niin siinä sitten kävi, että vaikka kakkuja oli kolme, yhdestäkään ei jäänyt edes puoliskaa. Varmaan kahdella kakulla olisi nippa nappa pärjätty, mutta pohojalaanen emäntä aatteloo, jotta parempi vähän liikaa kuin liian vähän. Sitäpaitsi, hyvät jämät antavat loistavan tekosyyn kutsua seuraavana päivänä kylään vieraita kotoisasti "rääppiäisille" :)

Herukka-tiramisukakku

1 vaalea kakkupohja (tein pohjan kuten tässä ohjeessa)

250g pakastemansikoita
1 prk (n. 2.5dl) coronalla maustettua herukkahilloa
2 prk Valion Tiramisu-rahkaa
3 dl kermaa vaahdotettuna

Pinnalle:
n. 7dl kermaa vaahdotettuna

Kakkupohja halkaistaan kolmeen osaan. Pohjat kostutetaan n. 2,5-3 dl vaniljamaitoa.

Sulatetut mansikat (jos ovat oikein märkiä nestettä kannatta valuttaa pois) ja hillo sekoitetaan keskenään.

Täytteeseen varattu kerma vatkataan ja tiramisurahka sekoitetaan kermavaahtoon.

Täytä kakku laittamalla joka väliin hilloseosta ja rahkavaahtoa. Anna kakun vetäytyä viileässä yön yli. Korista pinta ennen tarjoilua kermavaahdolla, herukoilla ja kukkasilla. Tarjoa kahvin kanssa juhlaväelle. :)

5 kommenttia:

Katriina kirjoitti...

Voi kun olisi päässyt kuokkimaan noihin juhliin, olisin maistanut kaikkia kakkuja ja pyörtynyt sitten onnesta pöydän alle:)

Olet sinä ihme emäntä!

Ciacy kirjoitti...

Oi ku nàytti herkulliselta kakut. Mà oon niin kade kun sieltà lòytyy noita makurahkoja. Tààllà jo rahkan lòytàminen oli tyòn ja tuskan takana. Olipas erikoinen tuo omena-selleri yhdistelmà....ei kakkuun ei ei...juustoihin ehkà juu ;)

La Petite Princesse kirjoitti...

Hihittelen täällä tuolle "se rouskuu" kommentille :D Voin vain kuvitella ilmeen..

Anonyymi kirjoitti...

Onnea vaan , sitä on tapana toivottaa kun ristiäisiä juhlitaan.Ensi kertaa Siskojen sivuilla, vaan rennon oloista elämää teillä vietetään, mukava tunnelma sivuilta välittyy.

Nelle kirjoitti...

Katriina: Pallomainen onnestapyörtyjä olisi ihan paras vieras! :)

Ciacy: no, voihan rahkaa itsekin maustaa - mutta kieltämättä nuo ovat olleet nyt kivoja kun on tuollainen kätten kukkanen täällä :) Se omena-sellerihillo on minusta ihan oikeasti loistavaa tavaraa - juustojen ja etenkin paahdetun ankan kanssa se on ihan lyömätöntä. Muta joo, ehkä se olisi kakkuun vähän liikaa. Ehkä... ;)

la Petite princess: nojoo, onhan ne sellerinpalat vähän rouskuvaisia... Minä nauroin kyllä ihan hengettömänä sille ilmeelle :) Kiun se hillo ON tosi hyvää... Juustolle:)

Anonyymi: nämä on näitä meidän akemme ihmeitä täällä - tervetuloa. :)