Meillä on tänäkin syksynä hullaannuttu isosta oranssista syyskurpitsasta. Ostin Jumbosta männäviikolla valtavan lähitilalla kasvaneen yksilön vajaan 3 euron kilohontaan. Pikkulintulähteet tiesivät kertoa, että Kluuvin uudessa kauppahallissa hinta oli ollut tätä paljon suolaisempi. Nyt kurpitsahimoisen kannattaa siis bongata marketit ja lähikauppojen tarjoukset - kotimaista kurpitsaa saa kyllä parin-kolmen euron hintaan kun sopivasti paikalle sattuu. Minäkin ajattelin hakea vielä uudesta lähikaupastamme toisen kurpitsan, kun eilen bongasin niitä sinnekin saapuneen - etenkin kun niistä huudettiin vain 1.99e/kg.
Mimmu päätti pölähtää minun, V:n ja I:n iloksi jälleen meille, että parempi puoliskonsa saa tehdä rauhassa lopputyötään. Ja lienee turhaa edes sanoa, että olen kyllä enemmän kuin mielissäni sisareni seurasta. Juuri aamulla mietin kuinka luksusta on, että sain siskoni tänne vauva-arkea piristämään. Vaikka I onkin tietysti äitinsä mielestä syötävän suloinen pieni kultakala, tekee uskomattoman hyvää kun on myös aikuisempaa juttu- ja kokkausseuraa :) Ja tietysti on ihanaa, kun voi jakaa kaiken sen naurun, ihmettelyn ja hössötyksen pienen ihmisen alun ympärillä jonkun asiasta yhtä innostuneen kanssa:) Semmoisia ne siskot vaan on.
Ja mehän olemme nyt sitten sesongin kunniaksi tuhonneet sitä ensimmäistä ostamaani kurpitsaa ihan urakalla. Teime siitä jo erinomaisesti onnistuneita raastepannareita vähän tähän tyyliin - paitsi että tällä kertaa taikinaan tuli paljon runsaammin kurpitsaa ja mausteeksi garam masalaa, lemon dropeista tekemääni ärhäkkää chilisuolaa sekä muskottia. Sokeriakaan ei tullut noin paljon - sillä letut tulivat lounaalle. Ja vaikka me söimmekin letut kananmunakastikkeen kanssa, vähän siirappia lorautimme mukaan kuitenkin, makua taittamaan. Puoliskan kurpisasta taas paahdoin aamulla uunissa vanhaa tuttua keittoa varten. Saapa nähdä miten suosikkikeittoa tulee tällä kertaa tuunattua. Tässä vauvan aikataulujen kanssa säätäessä ruuat kun tulee tehtyä siitä, mitä käteen kulloinkin osuu.
Ja jäipä kurpitsasta vielä pala muffinssejakin varten. :) Nämä pyöräytin aamupalalle, kun muut nukkuivat ja I leikki aamupalansa jälkeen tyytyväisesti hetken sätkymatollaan. Muffinsseista tuli ihan kosteita ja ihania sisältä - ne olisivat täydellisiä lämpiminä, kermaisen vaniljajäätelön kanssa. Tai miksei vaikka sellaisen omppujäätelön, joka on jäänyt kummittelemaan mieleeni luettuani jauhantapajan ohjeen. Sillä Jos omistaisin jäätelökoneen niin olisin jo ihan varmasti kokeillut tehdä tuota omppujädeä. Ehkäpä vielä joskus... Mutten kuullut minkään sortin valitusta aamupalapöydästä vaikka tarjosin nämä vain kahvin kanssa. Kummasti katosivat lautaselta :)
Kosteat kurpitsakakkuset (n. 20-24 muffinssia)
170 g voita
350 g kurpitsaraastetta
200 g valion tiramisurahkaa
130 g turkkilaista jugurttia
2 kananmunaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2 dl fariinisokeria
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
n. 2,5 dl pähkinä-rusina-sekoitusta
(voit lisätä mukaan myös 1-2 tl piparkakkumaustetta tai kanelia jos haluat jouluisempaa syysfiilistä)
Raasta kuorittu ja putsattu kurpitsa karkealla terällä. Sulata voi. Sekoita kaikki kosteat aineet keskenään. Sekoita sitten jauhot keskenään ja lisää kurpitsaseokseen jauho ja pähkinät. Hämmennä taikinaa sen verran, että jauho on sekoittunut kunnolla.
Jaa taikina muffinssipeltiin ja paista 225 asteessa n. 15-20 min muffinssin koosta riippuen. Tarjoile lämpiminä jäätelön kanssa tai syö välipalaksi viilenneenä maidon kanssa.
7 kommenttia:
Täytyy sanoa etten ole tehnyt kurpitsasta muuta kuin keittoa muistaakseni mutta tänä syksynä voisin aloitella taas uuden kokeilulla ;) kakkusen kuulostaa hyvältä.
Kurpitsa on kyllä ihana aines,leivonnassa ja muutenkin;) Hyvältä kuulostavat kakkuset!
Mausteinen Manteli: joo, kakkuset on hyviä, mutta myös letut tulee upeita ja mehukkaita. Ja sitten jos teilläkin on siellä pieni ihminen huomiovamppyyrinä niin Ghillen ohjeella tehdyt mausteiset kurpitsalohkot ovat myös hyviä ja naurettavan helppoja tehdä:) Niitä ajattelin varmaan itse seuraavaksi....
Yaelian: niin on. Ja minäkin olen löytänyt sen vasta ihan hiljattain. Vähähiilarinenkin se on luonnostaan - jos joku niitä hiilareita kyttää :)
Olen antanut varmaan turhaan vanhan kauhun kurpitsapikkelsiä kohtaan estää kurpitsakokkailuni. Aion kasvaa aikuiseksi ja aloittaa kokeilut vaikkapa näistä
Oi jes, täältähän löytyi vaikka mitä ihania kurpitsan sijoituspaikkoja! Kakkuset menee testiin kyllä seuraavaksi, onnistunee varmaan leipävuoassa tai muffinssivuoissa?
Minun oli pakko kokeilla näitä kurpitsaohjeita. Muffinssit on juuri paistettu ja vaikuttaa hyvältä. Kurpitsaa oli niin paljon että piti tehdä vielä jotain keiton ja paahdettujen siementen lisäksi ja päädyin hieman muokkaamaan muffinssi ohjetta koska muffinssitaikinan vaatimat aineet loppuivat kuin myös muffinssi vuuat. Nyt pötköttää uunissa pellillinen kurpitsatorttua, jossa on kaakaolla maustettua maitorahkaa ja reilummin rusinoita kuin pähkinöitä jne.
Itselläni on ollut pitkään kurpitsakammotus mutta kiitos teittin blogin, siitä on kömmitty yli!
Olen seurannut blogianne muutenkin ja reseptejä on tullut kokeiltua ja teidän vakuuttelujen kannustama hankin vuosi sitten itselleni Iittalan verkkokaupasta valurautapadan joka on lyömätön peli hirvipataa hauduttaessa. Kiitos ja kumarrus, teillä on loistoharrastus tämän blogin muodossa, tämä innostaa muitakin, keittiöremontin keskelläkin eläneitä. :) Terv. Justiina & Kaulin
suolaajahunajaa: joo, se kurpitsapikkelssi kannattaa kyllä unohtaa. En tiedä miten kenellekään on edes tullut mieleen että se olisi muka niiiin hyvää, että olisi ainoa asia mitä kurpitsasta saa suomessa....
Jytis: joo, kovin paksuja ei kannata tehdä, mutta semmoset tuumaiset leivokset tai "kakku" on ihan hyvä.
Justiina & kaulin: ihan mahtavaa saada tämmöistä palautetta tänne hammaskeijujen terrorivyöhykkeelle :) Tosi kiva että olet saanut vinkkiä ja inspistä täältä :)
Lähetä kommentti