Ryytimaa ja melkein raamatulliset vitsaukset

Rouva R toi A:n synttäreille satoa omasta kasvihuoneestaan. Oli komeaa kurkkua, söpöjä porkkanoita, terhakka basilika ja melkein ruohosipulimaisia purjoja. Ennen juhlia rva R soitti ja kysyi voiko hän tuoda juhliin jotain - tuli puhetta ryytimaasta ja toivotin kaikki ihanat kesävihreät tervetulleeksi koska ryytimaalla on ollút tänä vuonna vähän vaikea kesä.



Tarjosin lounaaksi synttäreillä niitä hyväksi havaittuja kebakkoja hirvenlihalla. Taikinaa oli varmasti ainakn puolestatoista kiloa lihaa. Laitoin siihen kaksi kananmunaa, vaivasin taikinan kunnolla, joka kebakko sai vielä kaksi pekonia päälleen ja hyvin pysyi kasassa. Kebakkojen kanssa tarjosimme rva R:n kasvihuoneesta saatua salaattia, joka oli tosi hyvää. Täytyy kyllä sanoa, että itse kasvatetuissa salaateissa ja vihanneksissa on ihan jumalaisen erilainen maku kun kaupan vesiviljellyissä. Salaatissa oli paljon erilaisia vihreitä, nuorta purjoa ja muutamia pieniä herneenpalkojakin. Kaikkien mielestä se oli jumalaista. Kiitos kovasti rva R:lle.


Pohjaksi salaatille tein parhaasta saatavilla olevasta oliiviöljystä (n. 0.7 dl) ja muutamasta ruokalusikallisesta (n. 3-4 rkl) vaaleaa balsamicoa kastikkeen. Lisäksi minulla oli vielä yksi aivan kypsä mango, jonka silppusin kastikkeeseen kuutioiksi maustumaan ja makua antamaan. Sitten salaatit päälle ja sekoitus vasta juuri ennen tarjoilua. Monesti parhaat jutut ovat yksinkertaisia ja niin tälläkin kertaa. Salaatin vihreitä oli n. yksi salaattilingollinen.


Kebakoille tein kastikkeeksi tsatzikia ja siinä koko lounas sitten olikin. Juomaksi mehua, jääteetä ja hieman viiniä (kuplilla ja ilman) sekä jälkiruuaksi kakkua ja pikkuleipiä. Kaikki vaikuttivat kylläisiltä ja tyytyväisiltä suunnistaessaan kohti laituria.

Vain hieman syötyjä salaatteja, seuraavana aamuna näistä ei ollut jäljellä mitään.

Mutta siitä ryytimaasta. Ryytimaalla on ollut vähän kovan onnen kesä. On ollut liian sateista ja liian kylmää. Kylvin penkkiin kaikenlaista suurin toivein - mangoldeja, lehtisalaatteja, sikurisalaattia, lehtipersiljaa, korianteria, timjamia, rosmariinia, kirveliä, tomaatteja, krassia, salkopapuja, kurkkuyrttiä, sellerintaimiakin istutin viisi ja niin edelleen.

Rousk, selleriä - olisikohan tämä hyvää?

Tomaattien ensimmäiset taimet paleltuivat tai joutuivat myyrien suhun. Istutin ne liian aikaisin - tai no, samoihin aikoihin kuin viime vuonna mutta seuraavalla viikolla taimia ei enää ollut. Ei edes kuivaneita karoja taimista, niin että epäilen pieniä metsämyyriä joita saaressa vilisee ihan luonnonvaraisena ;)

Mangoldien pieniä hentoja taimia puski maasta, mutta seuraavana aamuna niitä ei enää näkynyt. Salkopavut olivat ihan ihmeissään koko alkukesän kun oli niin kylmä ja kesä käynnistyi tosi hitaasti. Ne ovat edelleen melko surkeita ja pieniä enkä kyllä oikein usko, että niistä satoa aadaan tänä vuonna. Tomaatintaimien toinen erä näyttää kotoutuneen, mutta pinaatit, salaatit ja persiljan myyrät käyvät syömässä säännöllisin väliajoin.

Kaikenlaisia myyränkarkotustoimenpiteitä on harrastettu ja yritetty harrastaa: kanankakkaa on heitelty maahan, sinne on istutettu narsisseja ja kun ne eivät toimineet kaikenlaisia karkotteita on kaivettu maahan. Nekään tosin eivät tunnu toimivan vaikka haisivatkin tosi pahalle. Loukuilla on saatu muutamia pieniä karvaisia otuksia pyydystettyä, mutta luulen että tässä taistelussa en jää voitolle minä :) Onneksi kuitenkaan ihan kaikki ei käy myyrille kaupaksi ja penkistä on saatu ainakin niitä kurkkuyrtin kukaksia A:n kakkuun, kynteliä, rosmariinia, viininsuolaheinää, timjamia, salviaa, rucolaa ja kirveliä. Salaattiakin kerran. Luulen tosin, että kun leikkasin salaattia, katkenneet salaatit tuoksuivat niin hyvälle, että myyrät hyökkäsivät viden parhaan kaverinsa kanssa pitämän pitoja koska seuraavana aamuna kaikki salaatit olivat kadonneet.

A:n synttäreillä oli mukana neljä innokasta karvakaveria joista muutama on jo tutustunut ryytimaahan kulkureittinä aikaisemmilla käynneillään ja nyt synttäreillä yksi, pörröinen ja hellyyttävä - sellainen karhun kokoinen (ja näköinen) kaveri oli sitä mieltä, että ryytimaassa voisi olla mukavaa ottaa päiväunet. Eihän siitä voinut edes harmistua. Selvästi tyyppi osasi valita pehmeän paikan ;) Ja eilen tuli taas rankkasadetta. Kyrkkuyrtit taitavat mennä lähinnä pitkin maata tässä vaiheessa :) Mutta sellaista se on, heinäsirkkoja tässä odottelen - ei ole vielä näkynyt. Rouva R lohdutteli, että sitten eläkkeellä kun on aikaa vaalia kasvihuonetta koko homma käy paljon helpommin. Joka päivä pitää toki käydä nyppimässä ja kastelemassa, mutta kunnolla tehtyyn kasvihuoneeseen myyrillä tai raekuuroilla ei ole asiaa.



Mutta kun asiaan ei suhtaudu niin kovin suurella vakavuudella niin voi keskittyä olemaan tyytyväinen siitä, mikä ryytimaassa kasvaa ja jännittämään josko pensastomaatti ehtisi tehdä edes vihreitä tomaatteja ennen lokakuun loppua, jolloin yöpakkasia alkaa tulla jopa tänne meren äärelle.Voisin kokeilla niiden säilömistä etikkaan.

Loukuilla on saatu hieman myyräsatoa, olen kaivanut maahan lisää haisulinappeja ja toissaviikolla kylvin lisää salaattia joka on jo senttisellä taimella. Toistaiseksi ne ovat saaneet olla rauhassa. Yksi krassi on muuten tehnyt yhden kukan ja sadevesitynnyrit ovat kastelua varten täynnänsä. Aurinkokin pilkistää taas, jospa menisin laittamaan perheelle aamupalaa. :)