maanantai 6. lokakuuta 2014

Bataattia appelsiinibitterssillä eli rustiikkinen syyslounas V:n kavereille


Meillä oli viikonloppuna kylässä V:n harrastuskavereita. Ryhmän kanssa oli sovittu, että minä voin kokata saapumispäivän lounaan valmiiksi ja illalliselle kasviksia (pitäen mielessä että yksi porukasta on lakto-ovo-vege) ja osallistujat tuovat jotain suosikkiproteiiniaan sitten mukana illalle.

Tähän ohjeeseen palannen vielä uudelleen kun löydän siihen mielestäni sopivat kotimaiset tai suomesta helpommin löydettävät sienet. Ei se huonoa kantarelleilla ja ruskotateillakaan ollut mutta Kehnäsieni kävi mielessä...

No tietenkin tartuin siihen tuoreeseen rakkauteeni, Ottolenghin kirjaan ja merkkasin sieltä kuutisen ohjetta toteutettavaksi osan lounaalle ja osan illalliselle.

Lampaanpotka hautui uunissa random - jääkaappilöytöjen ja portviinin kanssa.

Muuten mentiinkin sitten ihan fiiliksellä; kuten siinä, että pistin heti aamulla herättyäni viisi lampaanpotkaa hautumaan uuniin jotta kerkeävät ihan pehmeiksi siihen lounaaseen mennessä ja saganagia lämmitin pannussa hitaasti vähän ennen H-hetkeä.

Saganagista ei tule Nagasakia kun lämmön malttaa pitää mietona paiston ajan.

Jotain Ottolengin kirjasta kertonee, että V katseli hieman kauhuissaan kaikkea tekemääni ruuan määrää, mutta siitä huolimatta padoista ja kattiloista katosi oikeastaan ihan kaikki, mitä niissä oli. Viimeiset kaavittiin talteen maalaisleivällä. Se vaan oli tosi hyvää ja rajustakin valkosipulin käytöstä huolimatta herkän ja pehmeän makuista. Näemmä se on ihan täysin tekniikkalaji, miten noita vihanneksia kypsennellään.

Liottamalla pikkusipulien kuoret lähtevät helpommin. Silti n. 30-40 sipulin kuoriminen on jonkinlainen urakka.
Lisäksi vielä pari kokonaista valkosipulia...

Erityisesti minua vielä kirjassa miellytti että monesti, (kuten esim. tässä) valkosipuli laitetaan paahtumaan kuorineen, bataattiakaan ei tarvitse kuoria ja JOS jokin resepti on tavattoman työläs (kuten ehkä tuo kuvasta löytyvä sipuli-sienihässäkkä) työstöön on annettu helpottavia vinkkejä kuten se, että sipuleita ja valkosipuleita voi liottaa ensin kylmässä vedessä, jolloin kuoret pehmenevät ja lähtevät helpommin irti. Ja sitten toisaalta se mikä ehkä vähän ärsyttää etenkin mökillä on, että osa aineista joita VOISI ehkä riittävällä tarkkuudella mitata myös vaikka ruokalusikalla on ilmoitettu grammoissa (esim. kurpitsansiemeniä 20g annoksen päälle). Osassa aineissa on tosin ilmoitettu jokin summittainen tarkkuus ja grammamäärä, kuten tässä bataattireseptissä noiden salvioiden ja timjamin osalta. Ja sitten se suola. Suolan määrä on usein sanottu reseptissä, mutta se on siellä tekstin seassa. Helposti se unohtuu, tai tulee arvioitua liian pieneksi jos käyttää ainesosalistaa cheklistinä eikä siinä luekaan sama määrä kuin tekstissä (vaan esim. suolaa ja pippuria).

Bataattilohkot sekoitetaan kastikkeensa kanssa

Keittokirjoja itse kirjottaneet varmaan tietävät kuinka avuttomia me kotiköksät voimme välillä olla, mutta tässä kokkaillessa tuli mieleen, että miksiköhän keittokirjoissa ei enempää tehdä niin, kuin äiti aina itse kirjoittaessaan ohjeita ylös; aineet käyttöjärjestyksessä reseptiin ja siihen viereen kirjoitetaan lyhennelmänä avainsanoja tärkeistä vaiheista esim. sekoitetaan keskenään tai paahda jne. Modernist cuisinen kitchen manualissa on sen tyyppinen lähestymistapa, mutta juuri muualla siihen ei ole törmännyt.

Kirjan lähestymistapa on perinteinen, joskin silti minusta jotenkin keskimääräistä avuliaampi.

Hyvin minä kaikissa resepteissä viikonloppuna onnistuin kun muistin, että se suolan määrä ei ole raaka-ainelistassa vaan siellä ohjeen seassa; mutten voinut olla miettimättä miksi? (Tai ehkä syy on se, että suolaa lisätään eri vaiheissa osassa ohjeita?) Ja hyvää tuli, vaikka osa vähän tarttui peltiin ja pinnalla oelvat eivät olleet ainakaan joka reunastaan yhtä karamellisoituneita. Ihan erinomaista suorastaan kun tarjosin bataatteja lampaan ja saganagin lisukkeena sitruunan kuorella maustetun jogurtin kanssa.

Minulla oli kolme suurta bataattia ja kutakuinkin speksin mukainen pelti. Köhh, eivät ihan mahtuneet yhteen kerrokseen. Ehkä lohkojen olisi sitten pitänyt olla vieläkin isompia.

Bataateille käskettiin ohjeessa valitsemaan 30cmx40cm snug-fitting pelti johon bataatit siis mahtuvat yhteen kerrokseen, mutta suht tiukasti kylki kylkeen. No joko meikäläisellä oli isompia bataatteja kuin mitä ohjeessa olisi tarvittu, pilkoin ne liian pieneksi tai jotain mutta bataatin palaset jäivät vähän päällekkäin ja todennäköisesti olin myös aavistuksen turhan laiska kääntelemään niitä ympäri, sillä alimmat bataatit tarttuivat aika tosi tiukkaan kiinni siihen peltiin. Olisi varmaan pitänyt lisätä siihen pellille myös tilkka appelsiinimehua, mutta ennenkaikkea olisi varmaan kantsinut laittaa toinenkin kippo, jotta kaikki olisivat mahtuneet yhteen kerrokseen. Ensi kerralla kokeilen isompia lohkoja ja semmosta piparkakkupeltiä, jossa on teflonpinta. Niin, ja käännän niitä bataatteja useammin.

Bataattia appelsiinibitterssillä (neljälle)

350 ml vastapuristettua appelsiinin mehua (4-5 appelsiinin mehu)
80g ruskeaa sokeria (laitoin fariinisokeria, määrä lienee suurin piirtein n. 1,1-1,2 dl )
60ml punaviinietikkaa
60 ml angostura bitterssiä (en uskaltanut laittaa ihan näin paljon, kun se olisi melkein tyhjännyt pullon ja ajattelin että isäntä saattaa haluta illalla drinkinkin ystävineen)
1 1/2 tl oliiviöljyä
4-5 bataattia (n. 1,5 kg - minulla oli kolme valtavaa joiden uskon painoltaan olleen suurin piirtein yhtä paljon kuin tuo ohjeen 1,5 kg) Käytetään kuorimattomina, n. 2,5 cm leveinä lohkoina jotka pätkitään keskeltä kahtia (syntyy n. sormen mittaisia paksuhkoja lohkoja)

2 punaista chiliä halkaistuna keskeltä auki
3 salvian oksaa (15g)
10 timjamin oksaa ( 10g)
2 valkosipulin päätä kuorimattomian ja halkaistuna poikittain
(90g chevreä - jäi meillä pois)
suokaa ja mustaa pippuria (1 1/2 tl suolaa)

Lämmitä uuni 220 asteeseen tai 200 astetta jos käytät kiertoilmaa. 

Laita kastikekattilaan appelsiinimehu, sokeri ja viinietikka. Nosta kiehuvaksi, pienennä levyä keskivoimakkuudelle ja anna haihtua tasaisesti kiehuen n. 20 min ajan kunnes neste on haihtunut ja sitä on jäljellä n. 200 ml. Sekoita mukaan sitten bitterssit, suola ja öljyä.

Laita isoon kulhoon bataattilohkot, chilit, valskoipulit ja yrtit ja kaada kastike kaiken päälle. Sekoita jotta soosia tarttuu kaikkeen.

Laita bataatit ja muut uunipellille vieriviereen yhteen kerrokseen.

Paista uunissa 50-60 min käännellen perunalohkoja ja valellen niitä soosilla aina n. 15 min välein. Ohje mainitsee erikseen että bataattien on tärkeää että ne ovat karamellisoituakseen yltympäriinsä kastikkeen peitossa. Pellille voi lisätä appelsiinimehua jos bataatit tuntuvat kuivavan liikaa.

Lopuksi bataattien pitäisi olla suht tummia ja kauttaaltaan tahmaisen, karamellisoituneen kastikkeen peitossa. Anna jäähtyä hetki ennen kuin irrotat ne pellistä, asettelet kauniisti tarjoiluastiaan ja ripottelet päälle vuohenjuustoa (tai vaikka sitruunajogurttia)









4 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Jännä juttu käyttää bittersejä bataatissa,ei olisi koskaan tullut edes ajatelleeksi.Muuten tuo ohje on niin täkäläisen tuntuinen,mutta niinhän täällä kasvaneena hän onkin niitä inspiraatioita täällä imenyt.

Nelle kirjoitti...

Jael: no tosiaan oli minustakin hauska idea. :) Se taittaa vähän bataatin makeutta; tykkäsin näistä enemmän kuin niistä perulaisista bataateista taannoin vaikka nekin olivat tosi hyviä.

Anonyymi kirjoitti...

KEhdottomasti pitäisi ainesten olla reseptissä käyttöjärjestyksessä, siten kuin äitisi ja varmaan moni muukin meistä tekee kirjatessaan jotain ohjetta itselleen ylös. On ihan harvinaisen ärsyttävää joutua kesken ruoanlaiton tihrustamaan reseptiä sana sanalta tajutakseen, että mihin tuo voi nyt itse asiassa käytettiinkään. Tai huomata lopuksi jokin syyttävä ainesosakippo työtason reunalla, kun sitä olisi pitänyt käyttää heti aluksi, mutta siellä se on lymyillyt reseptin hännillä.

Nelle kirjoitti...

Pyritään varomaan syyttäviä ainesosakippoja:) Koitan ainakin itse tehdä asiassa parhaani. Virheettömyyttä en kyllä lupaa! :)