V muisteli "Plenty More" kirjaa esitellessään että "...tämän kirjan edeltäjä, "Plenty" oli ainakin semmonen mitä M kehui taannoin..." ja tiesin että se varmaan on hyvä kun ei M yleensä huonoja keittiokirjoja kehu, mutta vähitellen tässä alkaa itsellekin valjeta MITEN hyvä tämä keittokirja onkaan. Voisin nyt kun kirjasta on merkattuna jo toistakymmentä reseptiä ("Ooooo, tätä täytyy kokeilla!") ja pari on kokattunakin epäillä, että tästä tulee syksyn suosikkikirjani. Varoitan siis; Yotam Ottolenghi - hehkua saattaa ilmestyä useammankin kerran. Sanoisin, että kirja alkaa vaikuttaa aika must-have opukselta jos tykkäät kokkailla kasvislisukkeita tai ihan kasvisruokia. Kirjassahan ei ole mitään liharuokia, joten sopisi hyvin lahjaksi kasvissyöjällekin.
Vaikka useimmissa resepteissä vaaditaan sitä, että kasviksia sekä paahdetaan, paistetaan että puristetaan ne eivät tunnu ylitsepääsemättömän hankalilta ja aineetkin useimmissa resepteissä ovat ihan hankittavissa olevia. Tai ellei näin ole, ohjeiden yhteydessä on usein kerrottu millä vaikeasti hankittavan ja harvinaiseman tuotteen voi korvata yleisemmin saatavilla olevilla aineilla. My kind of book, indeed! :)
Ruoka toimii sellaisenaan alkupalana - joko ricotalla tai ilman, hyvän leivän kanssa tai vaikka lampaan lisukkeena kuten meillä eilen. |
Esimerkiksi nyt tässä reseptissä tarvittu ja Masterchef Australiasta meille ko. sarjaan addiktoituneille tutuksi tullut verjuice eli hapanrypälemehu, jota ei kyllä löydä suomesta, korvautuu kätevästi 0,6 dl sitruunanmehua ja lorauksella punaviinietikkaa. Eli sitruunan mehuisuudesta riippuen n. 1-1,5 sitruunan mehulla ja 2 rkl punaista viinietikkaa.
Kun luin reseptistä että tähän käytetään suolakapriksia ja mustia puolikuivia "ruttuoliiveita" Tiesin ettei tästä voi tulla pahaa. Lisäksi kun pöydällä lojui vielä Niittulasta ostettuja ihania valkosipuleita ja kirjassa vakuutettiin, että verjuice tekee kasviksille jotainennennäkemättömän ihanaa odotukset eivät olleet lähtökohtaisestikaan kovin matalalla. Ja vitsit että tästä tuli hyvää.
Fenkoli paahdetaan ja sen jälkeen rakennetaan makupohja makeaksi paahtuneesta valkosipulista, melkein salmiakkisen makuisista "ruttuoliiveista" joiden paikan meillä saivat Anaudin hyväksi havaitsemani puolikuivatut oliivit. Suolakaprikset huuhdotaan ennen käyttöä ja tomaattisilpun korvasin keittiöstä löytyneillä tummilla kirsikkatomaateilla jotka ovat ehkä vähän tavallisia makeampia.
Lopuksi paahdetut fenkolit lisätään makupohjan päälle ja koko komeus peitetään kannella, jonka alla fenkolit muhivat kauttaaltaan pehmeiksi ja ihaniksi. Noin puolivälissä fenkolit käännetään, jotta kypsyvät sopivasti molemmin puolin. Tämän takia ne kannattaa laittaa pataan leikkauspinta alaspäin ensiksi, sillä kun ne ovat sitten kypsiä ja pehmeitä, niitä on ikävä käännellä enää näin päin kuin yllä olevissa kuvissa. ;) Tulipahan opittua sekin. Mutta muuten kokkaus meni oikein hyvin kun kädestä pitäen neuvottiin.
Lampaat löytyivät viimeisen myyntipäivän tarjouksesta lähikaupasta ja maustoin ne vain kevyesti suolalla ja pippurilla ja paistoin ensin öljyssä toisen puolen, sitten käännettyäni fileet lisäsin voita ja rikotun valkosipulin. Sitten valelin fileitä vielä kuumalla, sulalla voilla jossa oli valkosipulin makua. Lopuksi maustetaan timjamilla tai rosmariinilla. Paistoaikahan näille on ihan parin-kolmen minuutin luokkaa eli kannattaa aloittaa lisäkkeestä ja sitten kun se on melkein valmis, tee fileet.
Joten jos kaipaat ihanaa syksyistä ruokaa arkeasi piristämään niin ei muutakun fenkolia pannuun ja kohti ääntä.
Paahdettua fenkolia oliivien ja kapristen kanssa (4:lle alkupalaksi tai lisukkeeksi kirjasta Plenty more)
4 keskikokoista fenkolia (kanta trimmattuna)
n. 3 rkl oliiviöljyä plus pirskotteluun
15 isoa valkosipulin kynttä, n. 1 isohkon valkosipulin verran
60 ml verjuicea tai 60 ml sitruunan mehua ja 2 rkl punaviinietikkaa
1 pieni tomaatti pilkottuna n. senttiseksi kuutioksi. Tai kuten meillä, kirsikkatomaatteja halottuna.
250 ml kasvislientä
20g suolakapriksia huuhdottuna (n. 2 rkl )
n. 30g mustia, rutistuneita puolikuivia oliiveita, esim. Arnaud kivet poistettuna ja puolitettuna (n. 3 rkl?)
1 rkl timjamihakkelusta
2 1/" tl sokeria
100g ricottaa (voi jättää poiskin kirjan mukaan)
1 tl raastettua sitruunan kuorta
suolaa ja mustaa pippuria
Puolita fenkolit pitkältä sivulta niin että saat n. parin sentin paksuisia littanoita fenkolipuolikkaita.
lorauta n. 2 rkl öljyä pannuun johon sinulla on kansi (meillä creusetin buffapannu) Laita 1 fenkoli (2 puolikasta) pannuun paahtumaan, lisää suolaa ja pippuria, anna paistua n. 5-6 min kerran kääntäen tai kunnes kauniin värinen molemmin puolin ja laita sitten fenkoli sivuun. Toista kaikille fenkoleille lisäten öljyä tarvittaessa ja maustaen jokainen fenkoli.
Kun kaikki fenkolit on paistettu ja lepäämässä tee makupohja.
Laita pannuun n. 1 mm kerros öljyä ja lisää valkosipulin kynnet kuorineen pannuun. paahda käännellen niitä n. 3 min tai kunnes ovat saaneet reippaasti väriä vähän joka puolelle kuorta.
Sitten käännetään levyä pienemmälle ja lisätään verjuice, mutta varovasti ja kantta apuna käyttäen, sillä se roiskuu pahasti kun kaadat sen kuumaan pannuun. Anna liemen redusoitua n. 2 ruokalusikalliseen.
Lisää sitten tomaatit, liemi, kaprikset, oliivit ja timjami. Lisää myös sokeri ja n. 1/4 tl suolaa ja vähän mustaa pippuria. Anna kuumeta uudestaan kiehumispisteeseen ja anna hiljalleen kiehua 2 min ennenkuin lisäät fenkolit. Laita kansi päälle ja anna kiehua hiljalleen n. 12 min kunnes fenkoli onkauttaaltaan pehmeää. Voi olla, että joudut lopuksi vielä nostamaan kannen pois ja redusoimaan kastiketta hieman kovemmalla lämmöllä että saat kastikkeen hieman tiivistymään.
Laita tarjolle kaksi siivua joka lautaselle, lusikallinen ricottaa päälle ja raasta vähän sitruunan kuorta. Viimeistele pirskottamalla hieman hyvää öljyä. Tarjoa heti kuumana tai ainakin huoneenlämmössä.
4 kommenttia:
Mulla on ollut tuo kirja harkinnassa jo kauan,koska mulla on 2 muuta Ottolenghi.kirjaa ,joita rakastan ja Plentyä saan aina lukea lempparikahvilassani,jossa se on kirjahyllyssä.Tämä Plenty More on kyllä pakko munkin nyt hankkia!
Jael: Aika hienoa että satuin suosikkikeittiösi äärelle:) Mukavaa että kaltaisesi konkari saa täältä kimmoketta; mutta tuo kirja vaikuttaa taas paremmalta kuin eilen - illalla tehtiin kukkakaalisalaattia joka oli tosi hyvää ja siinä olisi lisäksi mahdollisuus varioida monella tavalla jos tahtoo. :)
no ooh, JA OOH :-) Verjuice on itselleni ihan uusi tuttavuus - aikaa kun ei ole viime aikoina jäänyt edes Aussi MC:n seuraamiseen vaikka se nyt ihan kiistatta maialman paras onkin :-)
Andalusiana: joo, mä flunssaisena katsoin ne kaikki ja nyt ei oo tietty voinu enää missata. :) Jotain niistä näemmä jää mieleen.
Lähetä kommentti