torstai 3. heinäkuuta 2014

Sato-kippo ja lipstikkamakaronilaatikkoa


kultakeramiikka, sato

Tiedättekö mitä? Ostin pitkästä aikaa kotimaisen kipon joka EI ole Iittala/Arabiaa. Tämä on itse asiassa jo toinen kotimaisen pajan suunnittelema astia (Edit 4.7.2014: Kultakeramiikka valmistaa astiansa Virossa vaikka suunnittelu ja jälleenmyynti onkin Suomessa), joka on yllättänyt kotoisan veikeällä mutta samalla modernilla otteellaan. Kirsi Ranta on suunnitellut Kultakeramiikalle Sato - astiaston jonka kuosiin ihastuin oikopäätä. Minua miellytti myös ohuempi, laadukkaamman oloinen posliini jossa oli täysin sileä pinta sekä suoraviivainen, lähes moderni muotoilu etenkin tässä lasagnevuuassa. Itse asiassa en tajunnut kipon nähdessäni että se olisi Kultakeramiikan tekele. Toinen kippo jonka ostin myös samantien oli sellainen pieni kulho tai syvä lautanen, jonka kurvit toivat mieleen punasipulin.

Tarkemmin katselemalla huomasin että toki mukana sarjassa olivat jostain käsittämättömästä syystä myös ne pakolliset kultakeramiikan kalavuoka ja muki, joka eivät kyllä tule kulkeutumaan kaupasta meikäläisen kotiin. Ostaako (ja käyttääkö) niitä joku ihan oikeasti?

lipstikkamakaronilaatikko, sato

Mutta lasagnevuoka pääsi eilen ajoon ja totesin, että sen mitoitus on juuri sopiva "kahden pussin" makaronilaatikolle.

Loodasta tuli muuten tosi hyvää, kun laitoin mukaan reilulla kädellä lipstikkaa sekä vielä niitä viimeisiä suppiksia joita kaapista kuivattuna löytyy. Suosittelen kokeilemaan - simppeliä arkiruokaa parhaimmillaan.

Ainoa juttu mikä tuossa viiassa minua ärsyttää on tuo omituisesti kaartuva pitkä reuna. Kaippa se on siihen laitettu tuomaan "persoonallista fiilistä" mutta rehellisesti se tuo mieleeni lähinnä epäonnistuneen valun tai jotain. Se oli asia jonka vuoksi MELKEIN jätin vuuan kauppaan. Myös V huomasi sen ensin, eikä meinannut saada siitä silmiään irti. Ihmeelinen pieni design fail. Muuten niin kovin onnistunut pötti.

Mutta printti oli tosi veikeä ja posliini tuntui ohuemmalta, mutta tukevalta ja hyvältä käteen. Tervetullut uutuus ainakin minun posliinivuokakaappiini kaikkien Pyrexien seuraksi!

Eli tänään tarjolla tämmöistä meikäläisen arkiruokaa, laitan ohjeen siihen makaronilaatikkoonkin tähän alle jos joku innostuu. Muista ruskistaa jauhis pienissä erissä - tekee makuun ihan ihmeellisen eron! 

Lipstikkamakaronilaatikko (isolle perheelle tai useammaksi lounaaksi lämmitettynä)

2 lihaliemikuutiota + vettä makaronien keittämiseen
2 pss tummaa makaronia (á 400g)
n. 600g jauhelihaa
öljy + voi (seosta) paistamiseen

1/2 nippua kevätsipulia
n. 3-4 dl löysästi pakattua lipstikkasilppua
n. 0,8-1 dl kuivattua suppilovahverosilppua
n. 1,5 tl maldonin rosmariini-valkosipulisuolaa (saatu tuotenäytteenä)
tavallista maldonia lisäksi
mustaa pippuria
1 prk tomaattipyrettä

4-5 dl kerma-maitoa
1 muna

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Laita isoon kattilaan vettä kiehumaan ja lait siihen 2 kuutiota lihalientä.

Laita kuumalle pannulle loraus öljyä ja pieni nokare voita. Anna voin sulaa. Ruskista lihat pannulla pienissä erissä ja lisää koppuvaiheessa osa kevätsipulin hienonnettua mukulaa joukkoon jotta se kuullottuu samalla.

Silppua kevätsipulien varret ja lipstikka ja lisää niitä n. puyolet vuokaan paistamatta ja toinen puoli sekoitetaan jaihelihan joukkoon samoin kuin se silputtu sipuli. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kun vesi kattilassa kiehuu lisää makaronit ja keitä niitä muutama minuutti, jotta ne ovat al dente. Maista makaroneja äläkä keitä niitä ihan pehmeäksi. Hyvä kikka on katsoa keittoaika pussista ja laittaa keittiökello soittamaan minuuttia-paria ennen jotta näet tarvitseeko vielä keittää ja kauanko. 

Säästä makaronien keitinvesi jos sitä jäi yli paljonkin. Kaada sitten vuokaan reilusti yli puolet - n. 2/3  makaronista, eikä ollenkaan haittaa jos sinne menee vähän makaronien keittämiseen käytettyä lihalientä.

Sekoita 2/3 makaronista, kuivattu sienisilppu, ruskistettu jauheliha, tomaattipyre keskenään vuuassa.  Maista ja mausta lisää suolalla ja pippurilla jos tarpeen.

Kaada loput makaronit vuuan päälle.

Sekoita muna ja kerma-maito keskenään ja kaada vuuan päälle. Kokeile sormella hieman missä nestepinta menee - sen pitäisi olla syvyydeltään semmoinen, että kun työntää peukun vuokaan, neste tulee vastaan n. tuuman paikkeella. Ihan pintakerros ei saa uida, jos haluaa laatikon pinnalle rapsakampia makaroneja niinkuin minä!

Jos tarvitsee, kaada joukkoon joko makaronien keittämiseen käytettyä lihalientä tai ihan maitoa.

Anna paistua uunissa n. 50min tai tunnin, kunnes pinta on kauniin värinen ja siinä on rapeita makaroneja.

Nauti ketsupin ja suolalla maustettujen tomaattilohkojen kanssa.

3 kommenttia:

Virpi P. kirjoitti...

Ja nätti vuoka onkin! Persoonallinen ja sopivan kokoinen perhekäyttöön.

Kesänaapuri (@kesanaapuri) kirjoitti...

En nyt mitenkään halua pilata innostustasi uuteen vuokaan, joka on kyllä tosi nätti. Tutkin nimittäin vähän aikaa sitten, että mikä paja tekisi tuotteensa vielä Suomessa, ja löysin Kultakeramiikan sivuilta tämän tiedon:

"Nykyisin oma keramiikkatehtaamme sijaitsee Virossa, jossa työllistämme noin 30 henkilöä. Suomessa Kultakeramiikalla on suunnitteluosasto ja myyntikonttori, logistiikkakeskus ja tehtaamyymäläketju. Suomessa henkilökuntaa on noin 20."

No, tehdään ne sentään lähempänä Suomea kuin Iittalat ja Marimekot, mutta vielä täytyy etsiä sitä täysin kotimaista vaihtoehtoa...

Nelle kirjoitti...

Virpi: sanos muuta! Tuo koko on minusta tosi passeli.

Kesänaapuri: No totta, eikä se nyt tuon kipon käyttöön meillä vaikuta. Tosin kyllä ajattelin että kultakeramiikka vielä paitsi suunnittelisi, myös tekisi astiansa Suomessa. Mutta niin se kehitys kehittyy.