tiistai 6. toukokuuta 2014

Kurpitsa-kookoskeitto eli haastaja Välimäen keitolle


Minun suosikkikeittoni myski- eli butternutkurpitsasta on vuosia ollut Välimäen kurpitsakeitto. Vaikka se on edelleen hyvä, löysimme niiden modernist cuisinen painekattilakeittojen kahlauksessa sille haastajan.

Tässä sopassa on ideana, että kurpitsa karamellisoidaan samalla tavalla kuin porkkanakeitossa, kauttaaltaan soodan ja suolan avulla ja karamellisoinnin jälkeen koko hässäkkä laitetaan blenderiin ja ajetaan ihan tasaiseksi massaksi. Tarvittaessa voi paseerata siivilän läpi, jos klimppejä jää mutta ainakin meidän kenwoodin blenderi on suoriutunut tästä erinomaisesti. Ja voihan sinne kulhoon vähän lorauttaa nestettäkin jos siltä tuntuu.



Olen tehnyt tätä nyt kahdesti ja molemmilla kertaa kämmeltänyt, mutta silti soppa on ollut erinomaista. Se kämmelys on käynyt siinä, että ohjeessa kurpitsan, voin, soodan ja suolan lisäksi painekattilaan laitetaan hienonnettu sitruunaruoho. Arvatkaa vaan oliko minulla sittenkään itruunaruohoa kotona ensimmäisellä kierroksella ja brunssia prepatessani unohdin sen kattilasta. Maistoin massaa jossa ei sitä sitruunaruohoa ollut ja ihan hyvää se oli toki niinkin. Mutta kun harmitti, niin lisäsin blenderiin hätäpäissäni vielä ihan hienoksi leikattua sitruunaruohon pehmeää osaa ehkä pari teelusikallista josta tuli vähäsen aromia. Ihan ok, mutta ensi kerralla muistan. Muistan! 

Sillä ekalla kieroksella korvasin muuten sitruunaruohon pienellä määrällä raastettua inkivääriä. Sekin toimi ihan hienosti. Joten onni onnettomuudessa - näiden kommellusten kautta on tullut testattua että toimii muullakin tuunauksella.

Se kuvassa näkyvä mozzarella ei ole kovin hyvä idea silkkisen keiton sekaan. Sen sijaan korianteri on ihan spot on.

 Keitosta jäi ottamatta kuva brunssilla ja nappasin tuon otsikossa näkyvän kuvan eilen lounasaikaan. Silloin laitoin keittoon vähän mozzarellaa, mutta se ei ollut hyvä idea. Mozzarella ei kertakaikkiaan sovi tuohon päälle. Alkuperäisessä ohjeessa pinnalle neuvotaan paistamaan kampasinpukkaa, mutta minusta oksa korianteria riittää erinomaisesti. Tosin jos jollain nyt on kampasimpukkaa tai jättikatkaa, grilli jne niin miksipä ei. Mutta keitto on sinälläänkin tukevaa ruokaa ja pienikin annos on suhteellisen täyttävä.

Sellainen helpottava kikka oli laitettu siihen modernit cuisine@homeen, että suolan ja soodan voi sekoittaa "sormustimelliseen" vettä jolloin seos jakaantuu kurpitsoille tasaisemmin. Näin suola ja sooda ei jää vain joihinkin kohtiin ja seos ei "pala" niin helposti. Ihan hyvä vinkki - 30 ml on tosiaan sellainen pieni shottilasillinen vettä - juuri sen verran että siihen saa liukenemaan suolan ja soodan.

Vaikka ehkä siinä porkkanakeitossa oli suurempi WOW - faktori, tämä oli tosi hyvää ja syvän makuista keittoa, mutta ehkä lähempänä sitä mitä etukäteen ajatteleekin; erinomainen, silkkinen kurpitsakeitto kookosmaidolla. Suosittelen kokeilemaan!

Kurpitsa-kookoskeitto (n. kuudelle pieni annos - ohje: modernist cuisine at home)

113g voita
500g kurpitsaa kuorittuna, siemenet poistettuna ja paloiteltuna
1 sitruunaruoho, pehmeät osat hienonnettuna
30 ml vettä
1 ja 1/4 tl suolaa
3/8 tl soodaa

Painekeittämisen jälkeen
n. kookosmaitoa tarvittava määrä (brunssilla laitoin 2 prk (á 400ml) kookosmaitoa kaksinkertaiseen annokseen, tarvittaessa keittoa voi myös hieman ohentaa vedellä)
nokare voita (n. 30-40g)


Sulata voi painekattilassa ja lisää sitten kurpitsapalat ja sitruunaruoho (tai inkivääri). Sekoita keskenään vesi, sooda ja suola ja lisää seokseen. Pyörittele niin että kaikki kurpitsapalat ovat voissa, soodassa ja suolassa. 

Sulje kattila ja anna paineen nousta kahteen merkkiin asti ja mittaa sitten paineen noustua 20 min keittiökellolla keittoaikaa.

Jäähdytä sitten kattila nopeasti valuttamalla haaleaa vettä reunojen päälle ja avaa kun paine on laskenut.

Kaada massa blenderiin ja aja tasaiseksi. (tässä vaiheessa keiton voi jättää jääkaappiin kannussa ja lisätä kookoksen vata ennen  tarjoilua.

Kuumenna kookosmaitoa ja lisää kurpitsapyre. Ota pois liekiltä kun seos on kuumaa. Lisää vielä nokare voita ja saadaksesi ihan tasaisen rakenteen sekoita voi sauvasekoittimella keiton sekaan. Tarjoa heti.

p.s. älä kuumenna enää voin lisäämisen jälkeen ettei se vaan erotu. Tuossa mikrottamassani keitossa vähän kävi niin, kattilassa uudelleenlämmitys toimii ihan ok, mutta parempi tosiaan tehdä pohja etukäteen ja viimeistellä vasta lopuksi jos ajattelet tarjota tämän vaikka äitienpäivän aamuna tai illallisella/brunssilla. :)



2 kommenttia:

Heidi Kjellman kirjoitti...

Olipas mukava tavata bloggaajatapahtumassa! :)

-Heidi

Nelle kirjoitti...

Heidi: no olipa tosiaan! :) Aina kiva saada kasvot kirjoituksille ja tausta blogin nimellekin! :)