Oikeastaan silloin, kun kirjoittelin niistä sous vide ribseistä vähän itsekin hämmästyin, miten en ole tullut postanneeksi mitään ihan "perusreseptiä" ribseille. Meinaan että ilman kaiken maailman vesikylpyjä ja systeemeitä joita ei ole kuin niillä, joilla on yhtä suuri vetovoima kaikenmaailman gadgetteihin kuin meidän perheellä.
Kävin oikein läpi blogia ja löysin vissiin yhden ikivanhan ribsiohjeen, jossa oli jotain suklaajuttua, mutta semmoista perusjuttua, millaista teemme usein - sellaista en sitten löynnytkään. Hämmentävää se on siksi, että meillä kumminkin syödään tätä ystäväni "luuruuaksi" nimeämää herkkua kesällä aika usein. Ja monet kerrat sitä on nimenomaan tehty mökillä, missä ei ole mitään ihmeellisiä välineitä eikä usein mausteitakaan.
Niinpä ajattelin, että tätä tulee ihan erinomainen tilaisuus postata aiheesta kun minulla kerran oli ostettuna mökille niitä "ribsiluita" ja ne olivat ihan raakana ja jääkaapissa. Välineistönä vanha kaasuhella, uuni ja grilli.
Ja sitten tulee se pakollinen, puuduttava disclaimerosio kaikille Tosiharrastajille (tm): kuten taisin sanoakin joskus, tämä ribsien tekeminen on vähän semmoista uskonnollista tiedettä, eikä yhtä ja parasta, ainoaa ja oikeaa oikein liene. Minulle tärkeää on, että lopputulos on pehmeää, mehukasta ja siinä on ihanan paahtunut ja karamellisoitunut pinta. Ja kun meikäläisen luonne on enemmän sellainen tomautampa tällaisen kuin että paahtelisin, kääntelisin ja sutikoisin luita (tai laittaisin V:n tuntikausiksi grilliorjaksi) niin arvostan kovasti etukäteen kypsentämistä. Se antaa mahdollisuuden tehdä etukäteen sen vaativamman osan (eli kypsennyksen niin, etteivät luut ole ihan jerkymäisen kovaa, kuivaa ja sitkeää purkkaa) ja ruuan saa pöytään h-hetkellä jääkaapista tosi nopeasti.
Koska esikypsennys tehdään foliossa, luut eivät vielä saa väriä uunissa. Väri annetaan pintaan grillissä suoralla tulella. |
Ja sitten tietysti mökki ja raaka-aineiden tuhlaus isoissa määrissä keittolientä jne jne. No, kaikella tällä esipuheella minusta se vaan on kätevää tomuttaa ne luut vaan jollain mausteseoksella ja esikypsentää uunissa. Tosi hyviä tulee tosi helposti.
Silloin luista poistetaan se takapuolella oleva kalvo (irroita lusikan varrella alku ja vedä pois talouspaperilla kiinni pitäen), niiden päälle ripotellaan soveltuvaa paprikapohjaista mausteseosta (meillä tällä kertaa sydney's kitchenin dracula spice mixiä) ja sitten koko kasa kääräistään folioon ja tungetaan uuniin. Mukaan nyyttiin voi laittaa vielä vähän hunajaa ja suolaakin, jos mausteseoksessa sitä ei ole paljoa. Sitten vaan 2,5h semmoinen 170 astetta.
Oho, hups - ei näin. |
Mutta sitten tulee tämä ei näin - osasto. Tein lauantaina juuri kuten edellä kuvasin. Sitten unohdin ajastimen ja sitten menimme saunaan. Ja saunasta tullessamme oli niin nälkä ja iso hössötys että me V:n kanssa menimme ajatuksinemme ristiin.
V sammutti uunin ja jätti valot päälle, että muistetaan ottaa ribsit ulos. Minä hössötin illallista ja huomasin että urgh, uuni piti sammuttaa ja sammutin jo sammutetun uunin valot. Ja arvatkaa, unohdimmeko ne ribsit lopunkin sinne uuniin jälkilämmölle ihan aamuun asti? Ja kyllä, se paketti oli lämmin vielä aamullakin.
Lopputuloksen voitte tarkastaa ylläolevasta kuvasta. Se 2,5h on oikeasti ihan riittävä aika niille ribseille. Sen jälkeen se foliopaketti kannattaa ottaa pois uunista ja antaa jäähtyä. Siten jääkaappiin kun se ei enää ole tulisenkuumaa. Nyt kun ribsit unohtuivat uuniin ties kuinka pitkäksi aikaa ihan kaikki lihaa luulla pitävät sideaineet olivat tyystin sulaneet ja vaikka possu oli suussasulavaa syödä, se oli tuskallista grillattavaa kun liha ei pysy enää ollenkaan koossa.
Mutta hyvän makuisia noista silti tuli kun älysin keittää niihin kastikkeen siitä inkiväärioluen teosta jääneestä inkivääri-sitruunamuhjusta ja colasta. Tuli hyödynnettyä se muhju vielä toiseen kertaan ja katsottua vähän määriäkin siihen colakastikkeeseen. Mutta jos joku ei nyt jaksa ruveta keittämään mitään kastikkeita itse niin jokin amerikkahenkinen grillikastike käy hyvin. Tosin itse koitan tuijotella niiden valmiskastikkeiden etikettejä sen verran, etten osta mitään jossa lukee HFCS (High Fructose Corn Syrup).
Mutta ei se hankalaa ole keittää sitä soosia itsekään, aikaa se tosin hetken vie. Minulla ei ollut edes mukana nyt mitään valmiskastiketta joten pelasimme erän dominionia samalla kun kiehutin kastiketta kokoon. Sitäpaitsi, se inkivääriolut on ihan hyvää ribsienkin kanssa ;)
Ribsiluut helposti uunissa
ribsiluurivejä
paprikapohjaista mausteseosta (meidän Dracula spice mix - seoksessamme oli ainakin paprikajauhetta, valkosipulijauhetta, sipulia, pippuria, oreganoa ja cayannea - usein näkee lisättävän myös korianterin siemenjauhetta ja jeeraa)
hunajaa
suolaa
Lisäksi tarvitaan folioa
poista luista takana oleva kalvo. Se onnistuu helpoiten irrottamalla alkua luun kohdalta vaikka lusikan varrella ja tarttumalla kiinni talouspaperilla jolla saa hyvän otteen. Sitten vedetään kalvo irti.
Hiero sitten reilusti mausteseosta luille. Saa olla tosiaan kunnolla.
Asettele luut pariin pinkkaan folion päälle ja sulje folio. Laita uuniin 160-170 astetta n. 2,5h. Jäähdytä esikypsennetyt luut ja säilytä jääkaapissa kunnes ne grillataan. Grillauksen aikana luille anetaan väriä ja niitä sivellään makealla grillikastikkeella. Älä kuitenkaan polta sokerista soosia!
Inkiväärinen colakastike ribseille (riittää 4-6:lle ribsiriville)
1 tölkki colaa huom! sokerikolaa eikä mitään aspartamijuttua - se ei kestä keittämistä.
1 ikivääriolutannoksen "muhju" (ohje täällä - käytännössä hieman jäännössokeria, sitruunankuorta ja inkivääriraastetta)
n. 0,8 dl soijaa
n. 1 dl öljyä (Vaikka tavallista rypsiöljyä)
"loraus" etikkaa n. 3 rkl punaista balsamicoa meni meillä, mutta punaviinietikka käy hyvin
3 kynttä valkosipulia rikki lyötynä
chiliä maun mukaan (1-3 tuoreetta chiliä on hyvä - omasta mieltymyksestä ja chilin vahvuudesta riippuen)
3-6 mustaa pippuria
4 vihreän kardemumman palkoa (ei pakollinen)
2 rkl fariinisokeria
Edit: 19.8.2013: Tein kastiketta uudelleen, mutta nyt lisäsin siihen vähän kanelitankoa, tähtianista ja kalakastikettakin. Sopii!
Laita kaikki aineet kattilaan ja kiehuta hiljalleen kunnes seos alkaa muuttua hieman siirappiseksi. Siivilöi kastikkeesta pois muhju ja tarkista maku. Tarvittaessa voit keittää vielä vähän kasaan. Lisää tarvittaessa soijaa lisäsuolaksi ja jos siltä tuntuu vaikka tilkka sitruunamehuakin.
Sivellään esikypsennettyjen, grillissä jo hieman lämmenneiden ribsien päälle pariin otteeseen tai grillauksen loppuvaiheessa jos harrastat ilman esikypsennystä grillaamista.
5 kommenttia:
Härski marinadi! Varmaan tosi hyvin sopii ribseille. Itse saan tässä kuussa naudan ribsejä kotiovelle joten ribsiohjeiden kyttääminen on kovassa vauhdissa.
Tämä nyt saattaa mennä hieman hifistely osiolle,mutta jos tykkäät karamellisoidusta ja paahtuneesta pinnasta,niin kannattaa kokeilla tohotinta lopussa. Vedät viimeiset voitelut marinadia (jossa on siis sokeria) ja poltat pinnan tohottimella. Tulee huippu lopputulos.
Tämä vain jos satut omistamaan tohottimen :)
Chef Jones: Vähän samoissa meiningeissä siis sielläkin - meillä on tohotin, muttei kovin hyvä semmonen. Mua vähän pelottaa se tohotin, kun en ole kovin pro sen käytössä - Creme brulee ei tullut ihan tasainen. Mistä tilasit naudan luita?
Tutustuin eräseen kasvattajaan joka suostuu leikkaamaan ribsiä,t-luupihviä ja naudankyljyksiä. Tosin ihan sinne teille asti niitä ei saa. Mutta eikös teistä toinen täällä Vaasassa pidä majaa? Tai ainakin silloin tällöin täällä päin käytte :) Jos haluatte itellekin,niin kyllähän tuo järjestyy. Samalla voitas harjoitella sitä tohottimen käyttöä :)
Inkivääri ja kola toimii varmasti! Ribsit on ihan ehdoton grilliherkkumme ja syömme sitä ympäri vuoden, ulkona grillattuna... Siis Janne grillaa, minä syön. :)
Chef Jones ooh :) Ihan mahtava tarjous, mutta siskoni oli ihan liian nopea opintojensa kanssa (toisin kuin allekirjoittanut sisko) ja muutti jo poiskin kun lopputyö on vaan tekemättä. Mutta pitää pistää korvan taakse kun käydään E-P:llä ajan kanssa. Nykyisin vaan tuntuu että se aika on paikoitellen melko kortilla... Mutta ehkä muutaman vuoden päästä...? ;)
Ulla: joo, tuo on aika takuusettiä kolakastikkeella - välillä tuntuu että melkein sama millä sen maustaa niin aina toimii :) Joskus hukkasin sinne colan sekaan kirsikkapussin jämätkin!
Ja noinhan se tuppaa meilläkin menemään, että miehet tykkää grillata :)
Lähetä kommentti