Muutaman päivän pakkaus- ja muuttorumban jälkeen on kieltämättä aika uuvahtanut olo :) Paljon saatiin aikaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Vähän mietityttää miten sitä saa lopullisen muuton tehtyä, kun jo tämä viikonloppuna tehty rutistus tuntuu aikamoisena ponnistuksena joka puolella kroppaa. Asiaan omakohtaisesti tutustuneet varmaan arvaavat, että kun unohtaa ottaa rauhassa ja maltilla niin näin jälkikäteen sitä turvotusta sitten on :)
Nigelin linssikeitto maistui muuttoporukallekin hyvin ja keiton päälle grillasimme Sellosta löytämiäni Kivikylän makkaroita, jotka olivat varsin mainioita; sekä juustoiset että normaaliversiot. Tein keittoa sellaisen kolmisen litraa ja sitä "yllättäen" jäi. Tämä oli kyllä ihan tarkoituksellakin, koska nyt tämän kaiken hässäkän keskellä jos koska on ollut tilausta nopeasti lämmitettäville pienille lounaille; nälkä tulee äkkiä ja arvaamatta, eikä ruuanlaittoon jaksaisi joka kerta ryhtyä alusta alkaen.
Mutta jotta jokaiseen muuttoon (vaikkakin tällä kertaa vain osamuuttoon) mahtuisi jokin kommellus, niin arvatkaapa päättikö se tähteeksi jääneen sopan sisältänyt kattila kaatua auton takakontissa kotimatkalla? En tiedä edes miten se oli mahdollista kun kattila oli suuri - sellainen 10 litran vekotin ja keittoa oli pohjalla muutaman sentin kerros... No, jokin kolahti, mieleen läikähti kamala ajatus kaatuvasta sopasta ja pysäytin auton ensimmäiselle bussipysäkille. V meni katsomaan tuhoa ja kyllä, soppa oli kuin olikin kaatunut auton tavaratilaan. Siinä rättiväsyneenä ja keiton tuoksun hitaasti levitessä koko autoon taisi kyllä häilyä meikäläisen katkeamispiste jo tosi lähellä. Onneksi kattila oli suuressa kassissa ja auton tavaratilassa on muovisuojus niin että siivoaminen oli suhteellisen helppoa eikä pysyvää vahinkoa syntynyt. Mutta sile helpolle jämälounaalle sai kyllä sanoa moido siinä kohtaa kun kolahti.
Keitot ovat viimeaikoina kyllä muutenkin olleet hyvä, helppo ja nopea tapa saada aikaan kerralla iso kasa ruokaa. Ja kun kaupassakäynti on ollut myös enemmän satunnaista, keittoja on syntynyt siitä mitä on. Yksi tälläinen soppa oli kukkakaalikeitto, jonka pyöräytin löydettyäni jääkaapista palsternakan ja kukkakaalin.
En tiedä olisinko tullut yhdistäneeksi näitä kahta ellei tilanne tosiaan olisi ollut jämäkokkaus, mutta lopputulos oli hyvä; palsternakan pähkinäinen maku toi mukavasti täyteläisyyttä kukkakaaliin ja vielä kun lorautin sekaan vähän Riitalta saamaani vaalealla tryffelillä maustettua öljyä ja lorauksen kermaa, sopasta tuli samettista ja herkullista.
Tuo Riitan Italiasta tuliaisina raahaama öljy oli muuten paljon miedompaa kuin se tryffeliöljy, jota ostin joskus kaupasta täällä kotosuomessa. Näin ollen öljyä lisätessä kannattaa laittaa ensin ihan vähän ja lisätä sitten, sen mukaan miten vahvaa makua keittoonsa haluaa. Öljyissä on näemmä suuriakin eroja.
Ohje on vähän summittainen, sillä en mitannut aineita kovin tarkasti. Mutta toisaalta, tässä yhdistelmässä se ei ole niin tarkkaa muutenkaan; isommalla määrällä palsternakkaa keitosta tulee täyteläisempää ja kukkakaalia lisäämällä keitto kevenee ja on sekleästi keväisempi. Millä tuulella kukin nyt sitten näin maanantaina on :)
Kukkakaali-palsternakkakeitto (n. 4:lle)
1 isohko kukkakaali
1 isohko palsternakka (tai kaksi pienempää)
n. 1 l kanalientä/kasvislientä
n. 2 dl kermaa
loraus vaaleaa tryffeliöljyä (maista ja lisää kunnes sopivasti)
pieni nokare timjamihunajaa teelusikan kärjellä
(suolaa)
koristeluun tryffeliöljyä ja lehtipersiljaa (tai tuoretta timjamia)
Laita kuorittu ja pilkottu palsternakka sekä kukkakaalin kova juurakko-osa kypsymään liemeen. Anna kiehua kunnes palaset alkavat olla pehmeähköjä. Lisää sitten kukkakaalin kukinnot ja kiehuta hiljalleen vielä 5-10 min kunnes kukkakaali on vähän kypsynyt muttei vielä täysin pehmeää ja hajoavaa.
Soseuta keitto ja lisää kerma sekä loraus tryffeliöljyä. Kuumenna keitto uudelleen, mutta älä keitä sitä enää. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa sekä pieni nokare hunajaa tai hyppysellinen sokeria. Hunaja tai sokeri nostaa mausta esiin palsternakan pyöreyttä ja tekee keitosta täyteläisemmän.
Koristele lehtipersiljalla ja halutessa lorauksella öljyä. Tarjoile vaikka ruisnappien kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti