Vuoden 2014 kotimaiset juustot ja vuoden paras juustokeksi

Jos nyt jokin asia tältä vuodelta on erityisesti jäänyt mieleen, niin se on kotimaiset juustot. Niiden taso on noussut viime vuosina hurjasti ja nyt kotimaisia upeita artesaanijuustoja on markkinoilla niin paljon, että niitä riittää ostettavaksi kuluttajille laajemminkin. Hyviä juustoja joutuu ehkä vielä vähän etsimään pikkupuodeista ja kauppahalleista, mutta suhteellisen montaa herkkujuustoa voi ostaa jopa ABC delistä.

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan joulun juustopöytään kotimaisia laatujuustoja, sillä jouluna ne voi nostaa ajoissa temperoitumaan, niiden maisteluun on aikaa ja kun syöjiä pyhinä on enemmän voi ostaa vähän useampaa sorttia maisteltavaksi. Kenties niistä löytyy uusi suosikki myös arkeenkin!

Pari juustoa on vuoden varrelta jäänyt ihan erityisesti mieleen; ei sillä, että olisin ehtinyt maistaa läheskään kaikkea, mutta etenkin kesällä kun ajelin Suomen halki kotikonnuille tuli pysähdyttyä parissa paikkaa ja poimittua mökille mukaan herkkuja. Ja tietysti meitä on myös muistettu erilaisilla herkkulöydöillä.

Jules destroopperin voinen, sokerinen ja upea almond thins on täydellinen pari klippanille.

Klippaniahan kehuin teille jo huhtikuussa; se on edelleen suosituksen arvoinen, joskin kovan menekin alla juusto on monesti sen verran tuoretta, että sen pitäisi kotona kypsyä vielä vähän lisää. Kysykää juustomyyjältä jo nyt, kannattaisiko juusto ostaa omaan jääkaappin ja mikä on suositusaika temperoinnille. Monesti kaksi vuorokautta huoneenlämmössä tekee jo ihmeitä juustolle, mutta olen minä joskus ostanut niinkin tuoreen klippanin, ettei sisus valunut vielä parin päivän temperoinninkaan jälkeen. Tosin, oltiin mökillä jossa huonelämpö ei ole niin kova.

Upeasti kypsynyt metsuri on ihan valuvaa kun pakkauksen avaa...

Punahomejuustoista mieleen on jäänyt se Mikan mökille tuliaisina tuoma kypsä ja ihana Metsuri. Tuoksu saattaa pelottaa joitain hieman loitommalle, mutta juuston ystäville riittää sitten sitäkin enemmän;)

Juustoportin kovia juustoja nappasin mukaan ison kavalkadin Jalasjärven läpi ajaessani. Ostin kaikkea sellaista, mitä en ole nähnyt täällä kaupassa; vuohenmaitojuustoja ja pidempään kypsytettyjä juustoja. Valitettavasti en edes muista kaikkia nimeltä, mutta suosittelen kokeilemaan etenkin niitä vuohenmaitoon tehtyjä ennakkoluulottomasti. Pitikin jo kesällä kirjoittaa ja kehua kotipitäjän naapurissa asuvaa juustolaa siitä, että Juustoportilta vihdoin viimein löytyy sitä rohkeutta ja ylpeyttä jota olen kotimaisilta valmistajilta vähän kaipaillut. Juustoportin juustot ovat ihan oikeasti esittelykelpoisia, luonteikkaita ja hienoja tyylilajinsa edustajia. Ja se on huomattu muuallakin;  syksyn aikana Juustoportti voitti Vuohen Viinitarhurin ja Grand reserve - juustoillaan kansainvälistä kultaa:

"JUUSTOPORTILLE KAKSI KULTAMITALIA KANSAINVÄLISESSÄ PREMIUM-JUUSTOJEN KILPAILUSSA.

Jalasjärveläinen perhemeijeri Juustoportti on voittanut Tirolissa 6.-8.11.2014  kansainvälisessä premium-juustojen Käsiade- kilpailussa kaksi kultaa. Mukana kilpailussa olivat mm. Sveitsi, Ranska, Itävalta, Italia, Espanja ja Saksa. Vuohenjuustojen sarjassa kultamitalin saivat Juustoportin Vuohen Grand Reserve ja Vuohen viinitarhuri.

- Me olemme pieni perhemeijeri, mutta me vastustamme kaikessa keskinkertaisuutta. Tahdomme tehdä vain parasta, ja on oikein mukavaa, että se on nyt huomattu maailmallakin, toteaa toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari."

Lähde: http://www.juustoportti.fi/ajankohtaista

Minun suosikeikseni kesällä nousivat tuo samainen Grand Reserve ja appenzellermainen juusto jossa oli voimaa kuin pienessä kylässä; en löytänyt sitä www - sivulta, mutta nimi taisi olla jalaszeller tai jalazeller - joka tapauksessa se leikitteli jalasjärven nimen kanssa. Tykkäsin paljon. :)

Sinihomejuustorintamalla Selin ihastutti erityisesti; kypsyys muuttaa juuston luonnetta - mutta ei huonompaan

Sinihomejuustoissa jos kaipaa vaihtelua Peltola Bluelle kannattaa etsiä sitä hieman salmiakkisen makuista, kellertävää Seliniä jota ihmeteltiin mm. vappubrunssilla ja jota Mimmu & Mika toivat meille myöskin tuliaisina kesällä Tampereelta.

Ja ettei nyt menisi pelkäksi kertaukseksi niin ehkä paras juustokeksilöytö tälle vuodelle on löytynyt Stockan hyllystä. Tuo ensimmäisessä kuvassakin näkyvä Toast for Cheese - valikoima on ollut ihan valtavan hieno löytö. Olemme ostaneet jo useamman paketin ja omia suosikkejani ovat tuo kirsikkainen joka menee ihan täydellisesti Stiltonin ja varmasti myös Selinin kanssa ja se missä on taatelia - se on myös tosi herkkua. Kaikkia kolmea taidettiin jo ostaa paketti jouluksi ;) Keksi on rapsakka, hieman makea sillä tavalla sivistyneesti ja se on täynnä upeita, aromaattisia hedelmä- ja pähkinäpaloja. Kotimiasella rintamalla joku voisi kans tehdä samantyyppistä vaikka suomalaisilla marjooilla. Ihan mahtavia keksejä.   

Mutta siinä meikäläisen vuoden juustot kotimaasta (ja keksit jostain muualta) - löydöt joista saa ihan takuuvarmasti edustavan setin joulupöytään.

Ja mielelläni otan vastaan kommenttilootaan tai muutenkin vielä viimehetken ideoita siitä, mitä uutta voisin itse ostaa samalta saralta joulupöytääni, kun epäilemättä tässä vielä ennen jouluaattoa jonkin toiviomatkan juustojen äärelle teen:)

p.s. vaikkei kotimainen juusto olekaan, niin tuossa ylimmässä kuvassa oikealla näkyvä lehmän-ja vuohenmaidosta tehty kovempi valkohomejuusto oli Tapiolan Stockan juustotiskistä. Se on vain jouluksi tullut sesonkijuusto jota ainakin meillä tervehdittiin ilolla. Ihan erinomainen, jouluisa, klippanin tavalla vähän maultaan voinen mutta samalla pähkinäinen juusto. Vuohen ja lehmänmaito maistuvat molemmat juustossa miellyttävinä kerrostumina. Hauskan erilainen ja sopii joulupöytään varmasti kuin nenä päähän. Mutta: kuten aina, temperoi kunnolla jotta herkät maut pääsevät esiin!