maanantai 17. syyskuuta 2012

Omppujuttuja eli hilloksi ja mehuksi mars

omenat


Meidän uudessa kodissamme on monta omenapuuta, mutta vain yksi tuotti tänä vuonna enemmän kuin pari omenaa. Valkea kuulas teki niin paljon ja niin suuria omenoita, että yksi sen suhteellisen hennoista oksista varmaan kuoli tässä tohinassa. Koitin keventää oksan taakkaa jo kun se alkoi näyttää siltä, että se katkeaa. Mutten varmaan ehtinyt ajoissa, koska nyt haaran lehdet ovat ruskeita. Joka tapauksessa kerättyäni puusta kaikenkokoisia omenoita ja lisäksi vielä kaikki pudokkaat maasta tuumasin, että on aika keittää omenasosetta.



Ja jotta urakka ei olisi liian mitätön, sain ystävättäreltäni vielä varmasti 20+ kiloa kaikenlaisia omenoita, joista sitten keittelin mehua ja hilloa näiden omien omppujemme kanssa. Keittokirja-arvostelumeiningeissä tuli keitettyä erinomaisen hyvää omena-calvadoshilloa Michaelin ohjeilla, mutta sen lisäksi keitin vielä mehua, jo kalssikoksi meillä muodostunutta omena-sellerihilloa ja chunky - omppuhilloa, johon jätin omput tosi isoiksi lohkoiksi sekä omenasosetta ruuanlaittoon ja mausteisempaa jouluomppusosetta. Itse asiassa olen joskus vuosia sitten tehnyt jo tuollaista calvadoksella maustettua omppuhilloa. Se oli silloinkin erinomaista. Tuolloin vain en soseuttanut sitä lainkaan; pilkoin vaan omenat ja keitin sen verran että lohkot pehmenivät. Lopuksi maustoin soseen calvadoksella. Minusta sellainen omenasose jossa on isohkojakin sattumia on aika hauskaa; jos vaikka haluaa tarjoilla sitä juustojen kanssa.

omenahillo, calvados, valkea kuulas
Ikea myy purkkien nimikoimiseenkin kelpaavia hauskoja tarroja; paketissa on retrokukkakukka- ja pöllöpöö- aiheiset arkit

Nämä soseet kyllä soseutin uutukaisella sosemyllylläni. Kävin ostamassa Decanterilta tuollaisen täysrosterisen pro - mallin koskapa opin silloin joskus kerrasta, että jos sosemyllyllä aikoo jotain tehdä, se kannattaa olla hyvä. 

Lapsuudenkodissani on myös ollut aina paljon omenapuita ja jokavuotinen omppushow on tullut tutuksi. Siihen liittyy vielä sellainen erityinen muisto, että omenasose oli aina minun ja isän projekti. En nyt tiedä oliko se sitten isä kun keksi, että kun omenoista on mehumaijassa jo valutettu enimmät mehut pois, olisi synti heittää hyvää omppumäskiä hukkaan. Niinpä nuukan pohojalaiseen tyyliin me sitten eräänä vuonna myllytimme isän kanssa ne mehumaijassa pehmenneet omenat vanhanajan myllyllä soseeksi pakkaseen ja koska loputulos oli itse asiassa ihan pätevää omenasosetta siitä tuli jokavuotinen show.  Sieltä ne soseet sitten päätyivät talven mittaan mansikoiden ja muiden marjojen kanssa sekoitettuna kakkujen väliin.

omenasose, sosemylly
Tämä ihanuus löytyi Decanterista, ei ehkä halvin mutta tosi pätevä laite.

Tällä tavalla tehty omenahillo on itse asiassa yllättävänkin hyvää, vaikkei se tietysti vedä raikkaudessa vertoja soseelle, joka on keitetty mehustamattomista omenoista. Mutta sitä voi hyvin käyttää sokeroimattomana pakkasesta ruuanlaitossa. Lisäksi siitä saa ihan erinomaista hilloa kun sosetta maustaa jollain muulla, vahvemman makuisella. Minä tein tästä "säästösoseesta" jouluisempaa hilloa liruttelemalla suureen kattilalliseen viimevuodelta jääneet V.S.O.P jouluglögin jämät sekä lisäämällä seokseen hillosokerin lisäksi vielä pari teelusikallista kanelia ja yhden suuren teelusikallisen inkivääriä. Siitä tuli itse asiassa niin kivaa, että uskon sen kuluvan nopsaan vaikka juustolautasen tai piparkakkupohjaisen juustokakkuviipaleen kaverina. Calvadoksen ja konjakkiglögin lisäksi muutkin pullonpohjat käynevät omppuhilloon ihan hienosti - ei kannata olla ennakkoluuloinen. Eräs tuttu juuri raportoi tehneensä savuisella Laphroaig- viskillä ja vaniljalla maustettua hilloa;) Aika hauskaa taatusti.

Ja se omenamehu mitä mehumaija saa irti omenoista - se on Ihanaa. Se on niin herkkää. Sen säilöin ihan perinteisesti sokerin kanssa tiivisteeksi ja tuumailin, että siitä saa vielä ihan mieletöntä glögiä sitten pikkujouluaikaan. Olettaen, että sitä ei ole tullut lottailtua kaikkea jo ennen sitä. :)


Ja tietysti, kun omppusosetta keittää, mikä on sen parempaa kuin kuuma omenakompotti tarjottuna vaniljajäätelön tai lettujen kanssa. Eikä tämä meidän taaperokaan pahaa tykännyt kun aamupuuron sekaan meni lusikallinen tuoretta omppusosetta. 

Ihania syyspäiviä alkavalle viikolle toivoo Nelle.

8 kommenttia:

Aron Koominen kirjoitti...

Valkea kuulas on kyllä hyvä hillo-omena. Yksi oksa sinne tai tänne, puu tuskin siitä on moksiskaan. Eräskin kyseisen lajikkeen mökkiomppupuu on jo kahdesti kaatunut syysmyrskyissä niin, että juuret vain osoittivat taivaalle, mutta aina se on pystyyn nostamisen ja tukemisen jälkeen seuraavaksi kesäksi toennut.

Laphroiag on kyllä varmasti hyvä omenahillon mauste. Vaniljan kanssa en ihan ensimmäiseksi olisi hoksannut sitä yhdistää, vanilja kun tulee lähinnä mieleen jenkkiviskien kaveriksi. Mutta yllättävistä yhdistelmistähän ne parhaat oivallukset usein syntyvät.

Riikka kirjoitti...

Mehumaijalla tehty omppumehu on kyllä hyvää, vaikkei täydestä maijallisesta tulekaan älytöntä satsia kerralla (vrt. marjamehut) ja lantraussuhdekin on marjamehuja heikompi. Toisaalta omenien kerääminen on paljon nopeampaa. Mulla olisi tämän päivän puhteena omena, luumu- sekä omena–ruusunmarjahillojen keittely.

lintsi kirjoitti...

Omenahillo on ehkä kyllä yksi syksyn parhaista asiasta. Minä keittelen vain pieniä satseja, kun ei ole tarpeeksi säilytystilaa ja energiaa isompiin määriin. Omaan hillooni laitoin tänä vuonna ihan vain kanelia mausteeksi ja hyvää kyllä tuli. Nyt maistuu taas aamupuurokin entistä paremmalta!

Esikko kirjoitti...

Mulla olisi tänä iltana ohjemassa omenahillon keittelyä. Etenkin tuo joulumausteinen hillo alkoi nyt kiinnostaa. :)

Nelle kirjoitti...

Aaron: toivotaan! nuo ovat jotain 10v, joten suht nuoria puita. Ehkä ne siitä kun koulitaan rakkaudella!

Savunmaku tosiaan menee omenan kanssa, enkä olisi tosiaan itse tullut miettineeksi viskin laittamista omppuhilloon vaikka nyt se kuulostaakin hyvältä idealta :)

Riikka: Ompuista tosiaan lähtee suhteessa huonommin mehua, mutta lopuista voi tosiaan tehdä vielä sosetta jos tahtoo. :) Luumuhillo itsetehtynä on varmasti ihanaa - ja ruusunmarjoja pitäisi joskus koittaa keittää.

lintsi: mulla on myös ollut tapana keitellä pieniä eriä paitsi nyt, kun noita omppuja tuli noin valtavasti prosessoitavaksi. Ja meillä on sellainen luksusjuttu kuin kellari(!) nykyisin :)

Esikko: joo ja se omena-sellerihillo on kanssa ihan älyttömän hyvää paitsi juustojen myös ankan tai vaikka possunkyljysten kanssa. Sitäkin kannattaa kokeilla joskus vaikka vaan puolikkaan annosta tms. :) Meillä on uunin kello nyt rikki niin koko uuni on harmillisesti pois käytöstä kunnes varaosa saapuu - tuli paussia omppujuttuihin. Hirvee hinbku olis omppupiirakkaan!

Yaelian kirjoitti...

Meilläkin on nyt omppujen aika,mutta ihan pohjoisessa eilä ole omaa omppupuuta. Täällä vietetään nyt uutta vuotta ja omput kuuluvat juhlapöytään.Valkea kuulas,ihana omenalajike!
Ja oispa täälläkin IKEAssa noita kivoja tarroja;en ole nähnyt..

Nanna kirjoitti...

Wautsi mitkä omppukekkerit! Mun 15-joista 11 jäljellä - ei taida saada ihan tälläistä repertuaaria tehtyä....

Nelle kirjoitti...

Yaelian: joo, tämä on eka kerta kun mullakin on oma omppupuu. Nyt sadon märä oli vielä järkevä, mutta katsotaan sitten jos nuo kaikki puut tuosta jotenkin innostuvat - sitten voi olla jo liikaakin!

Nanna: kannattaa katsoa paikallinen omenapörssi - ainakin täällä pk-seudulla voi ilmoitella jos on ylimääräisiä omppuja - ja sitten ne jotka omppuja tarvitsevat, voivat ilmoittautua:)