tiistai 5. kesäkuuta 2012

Vaniljaa ja ruohosipulia eli vauvanruokaa 6kk->


.. Mutta vaikka välillä on ollut tiukkoja tilanteita vauvanruokaosastolla, niin pääasiassa se pienen ihmisen muonitus on ollut palkitseva ja hupaisakin löytöretki makujen maailmaan. Kirjoittelin tämän jutun jo kauan sitten ja tähän tuli nyt aika paljon tajunnanvirtaa. Mutta toivottavasti tästä on iloa teille, jotka laittelette itse vauvanruokia. Disclaimerina on tietysti pakko sanoa, että lukiessa kannattaa muistaa näiden olevan minun kokemuksiani eivätkä kaikki vauvat tietysti tykkää ihan kaikesta. Lisäksi vauvan on hyvä saadaa tutustua kaikkiin uusiin makuihin rauhassa ja omaehtoisesti. Jokainen käyttäköön siis omaa harkintaa ideoita adoptoidessaan. :)

On ollut ihan mahtavaa katsella, miten silmä tarkkana I seuraa mitä me muut syömme ja miten rohkeasti pieni laittaa suuhunsa juttuja, mitä äiti eteen antaa. Ja aikalailla kaikkea I onkin saanut maistaa - sillä seurauksella että näin kesän koitettua  I:n on ollut hankalaa ymmärtää miksi äidin ulkoruukuista yrttejä (ja kukkasia) ei voi syödä multineen päivineen ja miksi nurmikko kokonaisuudessaan ei ole valtava yrttipelto;)

Kun I kasvaa olen koittanut tuoda hänen ruokiaan lähemmäs sitä, mitä itse syömme. Taustalla on tietysti ajatus, että aina ei tarvitsisi tehdä kahta ruokaa; vauvalle ja meille muille. Ja jo nyt ruuan saa usein tehtyä samasta pääraaka-aineesta tai sen jämästä seuraavana päivänä - etenkin jos suolan voi lisätä vasta jälkikäteen. Tietysti chilien ja muiden kanssa olen toistaiseksi ollut nollalinjalla beebispöperöissä - mutta alkukesän herkät maut sopivat hyvin myös pikkuihmiselle.

Vaikka aluksi ajattelin, että purkkiruokia tulisi varmaan ostettua jonkin verran niin itse asiassa I ei ole montaakaan purkkia syönyt valmismuonaa. Toissaviikonloppuna otin mökille mukaan muutaman purkin mangososetta ja pienen kummastelun jälkeen I jotain niistä söikin. Vaikka täytyy tunnustaa, että I katseli minua silmät suurena ihan kuin sanoakseen: "Äiti, tämä näyttää mangososeelta, tämä tuntuu mangososeelta mutta maistuu jollekin muulle..." Mutta kyllä se lopulta kelpasi ja hyvä niin; kesällä tuollainen pitkään säilyvä hätävararuoka tulee taatusti välillä tarpeeseen.

Mutta; kyllä se hätävararuuaksi taitaa meillä jäädä sillä kun annoin sitä mangososetta I:lle tulin vilkaisseeksi sitä purkin tuoteselostetta. Ja kun V tuli illalla kotiin, tenttasin että arvaa paljonko siinä mangososeessa on mangoa? V arvasi ilmeestäni, että ainakaan mikään 100% mangoa - tuote se sose ei sitten ole ja heitti arvaukseksi 12%. ;)

No, oikeasti tilanne ei nyt sentään niin heikko ole; mangoa oli soseessa sentään reilu kolmannes, 38%. Ja tämän jälkeen jatkoin;"arvaa mitä se loppu on?" V heitti että se olisi omenasosetta, mutta arvaus oli väärä. Nuo valmiit mangososeet eivät todellakaan ole edes 100% hedelmää - se loppu on vettä, hedelmäsokeria ja riisitärkkelystä. :) Kyseessä oli siis tällainen piltin versio mangososeesta. Olin kyllä vähän yllättynyt itsekin - jotenkin kuvittelin myös että noissa vauvanruuissa olisi enemmän, ainakin 60% hedelmää. Tuli kyllä mieleen että melkein mieluummin ostaa sitten jotain noita luomuhedelmäsoseita joissa on 100% hedelmää ja keittelee ne riisivellit erikseen sinne sekaan. Eiväthän nekään ihan samalle maistu kuin tuoretavara, mutta jotenkin tuntuu paremmalle lorauttaa puuron sekaan vaikka tätä Bonnen luomupäärynäsosetta, joka on lisäaineeton ja sisältää vain päärynää ja vettä. Tuntui kelpaavan I:lle ihan ok - etenkin kun pistin vielä pari rkl pakastepuolukkaa sinne puuron sekaan keittelyvaiheessa. Myös Valio on muuten myös tuonut markkinoille tuollaisia hedelmäsoseita, mutta ainakin niissä kaupoissa joissa minä käyn, nuo Valion soseet ovat olleet kaksi tai kolme kertaa bonnen soseita kalliimpia.Niin ja vähän vaniljaa olen ripauttanut myös puurojen ja vellien sekaan, jos ei ole ollut mitään ihmeellistä hyvää tarjota puuron kanssa.

Ja nyt kun grillikausi on täydessä vauhdissa ja meillä oli se hävikistä herkuksi -kampanjakin niin haluan muistuttaa, että vauvanruokaan voi hienosti käyttää edellisen illan grillikasviksia. Ainakin meillä grillaillaan paprikaa, kesäkurpitsaa, munakoisoa ja parsaa ihan vaan sipaisemalla vihannekset kevyesti oliiviöljyllä. Tuollaisilla vihannesjämillä vauvanmössö saa ihan kummasti uutta eloa. Ja voipa sinne grilliin pistää pienen pihvinpalankin beebistä varten. :) Hiilariksi tuollaiseen grillimössöön voi perunan sijaan tehdä vaikka pienen polentapuuron, quinoaa tai jos vauva voi syödä viljaa, laittaa vähän cous-cousia. Mikä nyt helpoimmalta tuntuu. Sillä välillä se helppo on tosi hyvä.
Paahdetusta kanasta, perunasta ja tankoparsan jämistä saa hyvää ruokaa vauvalle. Lisäksi vauvan omaa maitoa.

Meillä suurin osa vauvamuonista on tehty perunaan, vaikka se voi tuntua joistain vähän tylsältä. Mutta I tykkää perunasta ja olen koittanut tuoda uusia makuja sekoittamalla siihen peruspotaattimössöön sitten niitä grillivihanneksia, yrttejä ja hyviä öljyjä. Ainakin I liikkuu niin valtavasti, että neuvolassa toistuvasti käsketään lisäämään ruokaan öljyä - vaikkei I mikään ruipelo ole, pieni mies voisi kuulemma painaa vähän enemmänkin.

Pääsiäisen aikaan selvisi että I:n suosikkimuona on, ei mikään vähempi kuin grillattu, yrttimarinoitu lampaan paahtopaisti ja timjamiperunamuusi. ;) Vähän minua nauratti kun V myhisi tyytyväisenä jotain isin pojasta kun pieni tykkää grilliruuasta ;) Mutta totuuden siemen tässä minusta piilee; kyllä lapsi oppii niihin tuoksuihin ja makuihin mitä kotona on. Jo ihan kohdusta lähtien. Vaikka maistaminen aika pitkälle onkin opittua, niin kyllä se vanhemmilta lapselle välittyy mitä "meillä syödään" ja mikä on herkkua.

Ja onhan se grilli kova. Mutta grillistä tai pannulta, yksi tosi kova juttu meillä on paistettu munakoiso. Sitä voi syödä sormiruokana tai sitä voi laittaa bataatti-perunamuusin sekaan, jolloin tylsä potaattimössö alkaa muistuttaa melkein moussakaa. Ja uunissakin voi paahtaa; I syö paahtuneilla kasviksilla maustettuja pöperöjä kuin metsämies. Eli jos teet muulle perheelle uuniruokaa voit hyvin tunkea toiseen kippoon bataatin ja perunan paloja, pyöritellä niitä vähän öljyssä ja paahtaa uunissa herkkuruuaksi. Tosi simppeleistä aineksista saa aika monen makuista muonaa kun ruuan valmistaa vaan eri tavalla.

Quinoaa voi kokeilla lisäkkeeksi perunan sijaan. Tomaatista saa blenderillä "vauvan ketsuppia":)


Ja tuollaisella melkein taaperolla sitä virtaa kuluu. I on alkanut tuossa 8,5kk iässä kävellä tukea vasten. Nyt pyykkikorilla ja taaperokärryillä cruisaillaan jo kovaa vauhtia ja välillä koitetaan seisomistakin jo ilman tukea! Käytännössä se on vielä aina vahinko; I keskittyy johonkin kädessään olevaan - seisoo 2 sekuntia tuetta ja panikoi tajuttuaan ettei ole tukea. Sitten käydään kiinni lähimpään tarjolla olevaan tukeen - uein äidin hiuksiin. :)  Neuvolassa vinkattiinkin liikkeelle lähdön aikaan, että ruokiin voi lorauttaa vähän laadukasta öljyä (rypsi, oliivi tms) jotta pieni saa tarpeeksi energiaa sekä kasvamiseen että tutkimusmatkoille. Rypsi ja auringonkukkaöljyllä aamupuuron seassa aloitettiin, mutta nyt olen laittanut peruna- ja muihin suolaisiin ruokiin pehmeän makuista kylmäpuristettua oliiviöljyä ja joskus "juhlaruokiin" jopa vähän tryffelillä maustettua rypäleensiemenöljyäkin ;) Eikä lapsen makuaistissa tunnu olevan mitään vikaa - hienosti uppoaa ;) 

Olen koittanut ottaa I:n mukaan keittiöpuuhiin aina kun se on tuntunut mahdolliselta. Usein nostan vaan laatikosta jonkin kapustan miehen käteen ja käännän vatkauskulhon lattialle, jotta siihen voi paukuttaa. :) Usein olen myös kantanut syöttötuolin keittiöön ja siinä I on saanut katsella kun äiti kokkaa. Ja siinä kokkaillessa I:n tarjottimelle on ilmestynyt niitä yrttejä; niin basilikan, mintun kuin korianterinkin lehtiä, ruohosipulin varsia ja mitä nyt on sattunut soveliasta olemaan käsillä. Kun I on saanut itse rauhassa tutustua yrtteihin ja maistella niitä erikseen olen alkanut vähin erin lisätä samoja yrttejä myös ruokiin. Ruohosipuli on ollut hyvä aloitus sipulien kanssa. Meillä kuitenkin sipulia ruuassa on, joten hyvä sen makuun olisi totutella vähin erin. Ja ruohosipulin jälkeen otin perunamössön sekaan grillatun sipulin. Puristin vaan kokonaisena grillatusta sipulista sitä l'pukuultavaa, pehmeää ja makeaa sipulin sisustaa vähän lihan joukkoon kun soseutin sitä blenderillä. Lisäsin vielä vähän tuoretta timjamia ja taas maistui. Sipulin kanssa kannattaa tietysti olla varovainen - se voi myös aiheuttaa ilmavaivoja ja vatsanväänteitä joten vähän kerrallaan ja lasta kuunnellen. Mutta vuoden ikään mennessä pienen pitäisi kai speksin mukaan pystyä syömään suurelta osin samaa muonaa kuin me muutkin joten vähän kerrassaan uusia raaka-aineita esiin.

Kotitekoista vauvanruokaa
Vauvanmuona ei ole aika herkuimman näköistä, mutta parhaimmillaan se on ihan hyvää ja perusmaut ovat kohdallaan.

Ja maistakaa ihmeessä itse, miltä se vauvalle annettava ruoka maistuu. Ei se ole myrkyllistä tai inhottavaa. Jos on, älä anna sitä vauvalle ;) Sanon tämän pilke silmäkulmassa, mutta olen kyllä ihan tosissani siitä, että vauvanruokaakin pitää haistaa ja maistaa. Ei sen nyt mikään tajunnan räjäyttävä makuelämys tarvitse olla, mutta saisi siinä jotain makuakin olla. Ja mikä tärkeintä, kun nykyisin puhutaan, että ihmiset ovat vieraantuneet siitä, miltä ruoka tuoksuu ja maistuu niin tässä on oiva mahdollisuus palata niihin hyviin perusmakuihin itsekin. Ja tämä makuasiakin tuli vastaan kantapään kautta kun olimme kipeänä. Kun valmis, pakastettu ruoka loppui en oikein jaksanut panostaa beebismuonaan ja keitin vaan perunaa jota muusasin maidon ja kypsän kanan kanssa. I söi tosi huonosti. Sitten vihdoin tajusin itse maistaa sitä muonaa eikä se tietysti täysin ilman yrttejä ja öljyä tai mitään oikein millekään maistunut. Pikakorjauksena lisäsin lautaselle pikkuisen survottua, kevyesti sokeroitua  puolukkaa ja tadaah, ape alkoi kadota lautaselta. :) Yksi purkkimuonan kirous ainakin minulle on, että sen maistaminen tuntuu kyllä vastenmielisemmältä, kuin itse, alusta asti tehdyn muonan maistaminen.

Ja toinen mitä syöttäessä kannattaa tarkistaa on, että se ruoka ei ole a) kuumaa ja että se b) on vielä lämmintä. Kuka sitä nyt kylmää perunamuusia tai polentaa tahtoo syödä. OK, A raportoi, että toisessa kodissa pikkuveli kuulemma suostuu syömään vain kylmää muonaa, mutta I:n kanssa syöttäminen tyssää siihen, jos ruoka on päässyt jäähtymään. Ja niin käy tämän tästä, vauvalla kun joskus saattaa tuo syöminen kestää tovin jos toisenkin. Ja jos mikroa ei ole (kuten mökillä) ruoka kannattaa tarjota posliinikupista tms - muovi-/melamiinilautasella olevaa ruokaa on hankalaa uudelleenlämmittää esim. vesihauteessa, koska se muovi on hyvä eriste.

Olen pyrkinyt siihen, että I:llä olisi kivaa, kun hän on keittiössä ja koitan pitää kiinni ruoka-aikatauluista siinä määrin kuin nyt arjessa on mahdollista. Vähitellen oman lapsensa alkaa tuntea; I haluaa yleensä ruokaa aina n. puolisen tuntia heräämisen jälkeen. Joten vauhdin alkaessa kasvaa, ruokaa on hyvä alkaa peraproimaan; joskus otan pakkasesta valmiin mössön ja tarjoan sen kanssa jotain tuoretta - toisinaan väännän perunat kiehumaan ja teen sen ruuan edellisen illan grillitähteistä - vähän nyt fiiliksen, väsymyksen ja yleisen paniikin mukaan. :) Ja sitten tietysti hassutellaan; kun keittelen I:n puuroa, olen laulaa lurauttanut ihan-umpipöhkön-itsekeksityn laulun, jonka tyyppisiä meidän äitikin aina meille aina (hätäpäissään varmaan?) lauleskeli. :) Ja sitten I:tä naurattaa kun hän tietää mitä nyt käy ja äiti on höpsö jne ja hän malttaa odottaa sen pari minuuttia kun puurolla vielä menee kiehua. Tai sitten I mönkii äitiä kohti, nykii helmasta jotta ota syliin, sillä haluan nähdä kun puuro kiehuu. Ja siitä äidin sylistä sitä sitten tuijotetaan ihan hiljaa sitä kuplivaa puuroa.

Että semmoista meillä täällä on puuhattu. Laitan tähän alle muutaman hyvän vinkin ja ohjeen I:n suosikkimössöistä. 

Nellen beebismuonavinkkejä - löydetty yrityksen ja erehdyksen kautta  ;)
  1. Anna vauvan maistaa ja haistaa itse yrttejä, ennenkuin lisäät niitä ruokaan näin vauva oppii erilaisiin makuihin rauhassa ja itsekseen. 
  2. Pakasta paitsi valmista, myös puolivalmista ruokaa
    Illallisen tähteenä saattaa jäädä grillattua kanaa, kalaa ja vihanneksia - niistä voi tehdä pakastimeen proteiini-kasvismössöä hyvän öljyn kanssa blenderillä. Siitä tulee helposti hyvää vauvalle, kunhan vaan keittää perunan ruuan pohjaksi.  
  3. Grillatun, maustamattoman lihan voi marinoida myös jälkikäteen herkällä yrttimarinadilla, jolloin se sopii myös vauvalle. 
  4. Liha menee parhaiten mössöksi blenderissä ihan kuivana, sellaisenaan. Mutta myös keitettyjä tai grillattuja vihanneksia, öljyä ja yrttejä voi laittaa samaan blenderiin.
  5. Kala on hankalaa saada blenderissä jauhoksi - sen sekaan kannattaa laittaa vähän öljyä, sitruunanmehua ja yrttejä. Tai sitten vaan nypit tarkasti ruodot pois käsin. Niin saa parhaan rakenteen, mutta se on jonkin verran työlästä. Kalan häntäpäässä on vähiten ruotoja
  6. Pienen perunamäärän lisääminen lihan tai kalan kanssa blendeirin voi tuntua hyvältä idealta, muttei ole sitä. Sillä siitä tulee proteiiniliisteriä - kuka semmoista haluaa syödä, ei kukaan.
  7. Paras perunamuusi tulee, kun muusaat perunan erikseen ja lisäät siihen vihannekset ja proteiinin, mutta ison määrän perunaa ja vihanneksia saa kyllä blenderissäkin ihan ok mössöksi. Älä kuitenkaan anna blenderin pyöriä liian kauan, muuten saat ison määrän sitä liisteriä. Ei hyvä. :) 
rakuunakanaa ja bataattia vauvalle
Paahdetut kasvikset ja vihannekset maistuvat vauvalle hyvin; yrtteihin totutellaan ensin vapaaehtoisen maistamisen avulla.

Kanaa, paahdettua bataattia ja perunaa
Kun paahtaa uunissa kokonaisen paketin kanan rintaleikkeitä, voi osan kanasta joko pakastaa jauheena, jolloin se on kätevää lisätä kypsään perunaan kun on kiire tai voit käyttää lopun kanan toiseen vauvamössöön - mikä nyt tuntuu helpoimmalta. Tällaisen mössön olen surauttanut blenderissä vaikka paras perunamuusi tulee samalla tavalla kuin aikuisillekin - perunasurvimella tai vatkaimella.

1 pkt kanan rintaleikkeitä
2-3 tl kuivattua timjamia tai rakuunaa
1/2 bataattia
oliiviöljyä
lisäksi perunoita
vauvan maitoa
tuoretta timjamia

Laita kanat ja kuoritut bataatin lohkot laakeaan uunivuokaan. Ripottele päälle kuivattua timjamia tai rakuunaa ja pirskota vähän öljyä. Paahda uunissa 200 asteessa n. puolisen tuntia, kunnes kana on kypsää ja bataatti saanut väriä kulmiin.

Keitä perunat erikseen ja isommassa annoksessa tee muusi erikseen. Jos käytät kanoista vaan osan tähän ja saat ne mukavasti mahtumaan blenderiinbataattien ja muiden kanssa laita aineet samaan kippoon kuten kuvassa ja soseuta vain juuri sen verran, että kaikki on hienoa. Tarkista maku ja lisää tuoretta yrttiä.

Paahdettua munakoisoa, perunaa ja jauhista eli "babymousaka"
Tähän ruokaan laitoin ihan vähäsen kevätsipulia ja valkosipuliakin pienen kynnen kun paistoin jauhelihaa pannulla. Paistoin jälleen koko rasian josta puolet pakastin minigripeissä muista tarpeita varten. Olen tehnyt samantyyppistä mössöä sekä edellisen illan grillimunakoison ja sipulin jämistä että ihan vartavastien paistamistani munakoisoviipaleista. Erikoisherkkua saa, jos jauhikseen lisää ruokalusikallisen tryffeliöljyä. Sillä tavoin vauva oppii hienovaraisesti sientenkin makuun.

1 pkt naudan luomujauhelihaa 400g
1/2 grillatun munakoison jämät (tai pannulla pastettuja munakoisoviipaleita)
2 pientä täysin pehmeäksi grillattua sipulia, vain sisus hienonnettuna'
1 kevätsipulin varsi
valinnaista yrttiä: timjamia, rosmariinia, mäkimeiramia tai lehtipersiljaa meillä, mitä milloinkin
1-2 rkl tryffelillä maustettua rypäleensiemenöljyä
(maustepippuria pari-kolme rouhaisua myllystä - edistyneempi versio n. 9-10kk)
vauvan perunamuusia
(bataattia - voi laittaa mukaan muttei pakollista)

Lorauta paistinpannulle tilkkanen öljyä ja lisää hienonnettu sipuli. Lisää jauheliha ja ruskista sitä pannulla kevyesti. Lisää mahdollisesti käyttämäsi maustepippuri sekä yrttisilppu sekä kevätsipulin varsi. Sekoita.

Jos vauva vierastaa vielä jauhelihan rosoisuutta, voit laittaa jauhiksen blenderiin munakoison ja öljytilkan kanssa ja suristaa ne tasaiseksi mössöksi. Tämän mössön voit sekoittaa perunamuusiin tai bataatti-perunamuusiin. Muussa tapauksessa muusaa vain munakoiso ja sekoita jauhis ja munakoisomössö perunamuusiin.

Tomaatti-jauhiskastike
Yhtenä päivänä sain päähäni tehdä vauvalle jauhelihakastiketta. Erilaiet kastikkeet ovat käteviä, kun lisäkkeen keittäminen riittää. Jauheliha saattaa olla ja oli meidänkin sihtikurkulle pitkään vähän yök, mutta sen voi tarvittaessa soseuttaa ihan tasaiseksi. Jos säilykepurkkien bisfenoli pelästytti kannattaa kastike tehdä kesän tuoreista ja punaisenkypsistä tomaateista. Ihan kypsistä luomutomaateista tulee makein ja paras kastike vauvalle. 

1 pkt jauhelihaa (400g)
1 prk tomaattimurskaa tai n. 400g pilkottuja tomaatteja
1-1,5 rkl byvää punaista balsamicoa
1 kevätsipuli mukuloineen
timjamia
ripaus sokeria
oliiviöljyä
(hieman mustaa pippuria)
(1 pieni valkosipulin kynsi)

Lorauta pannuun tilkkanen öljyä ja lisää silputtu kevätsipulin valkoinen osa. Mikäli käytät myös valkosipulia, lisää myös se murskattuna. Kuullota sipuleita pannulla läpikuultaviksi ja lisää jauheliha erissä. Ruskista hieman ja lisää sitten tomaatit ja balsamico. Rouhaise mukaan hieman mustaa pippuria. Kiehauta ja jätä hautumaan kannen alla ainakin puoleksi tuntia. Tarkista maku - lisää yrtit ja tarvittaessa ripaus sokeria.

Lampaan paahtopaistia ja timjamiperunamuusia
Voit grillata lampaan samalla kun teet perheelle lammasta, eihän tämmöistä kukaan tee yhden paahtopaistin takia - mutta miksi tarvisikaan :) Yhdestä paahtopaistimöykystä riittää kuitenkin pienelle vauvalle pitkään ruokaa. Minä jauhoin blenderissä paahtopaistin ja pakastin jauheen myöhempää käyttöä varten. Marinadin aineet ovat summittain tässä - idea on laittaa blenderiin mausteita, suristaa ne öljyn kanssa ja jälkimarinoida grillattu liha. Jos haluat lisätä aikuisten marinadiin chiliä ja suolaa, ota vauvan osa erikseen ensin ja lisää loppuun määrään sitten mitä haluat muulle perheelle. 

1 naturellina grillattu lampaan paahtopaisti

Marinadiin
minttua
timjamia
(lehtipersiljaa)
oliiviöljyä
tilkka sitruunan mehua ja vähän luomusitruunan kuorta raastettuna
ripaus sokeria
1 valkosipulin kynsi
kevätsipulia

lisäksi perunamuusia ja timjamia.

Grillaa lampaan paahtopaisti jättäen se sisältä roseeksi. Voit paistaa sen myös pannulla - aiheesta esim. täällä.

Sekoita lampaan paistuessa kaikki marinadin ainekset blenderissä kesänvihreäakis tahnaksi. Tarkista maku ja lisää minttua tai sokeria. Laita sitten paistuneet lampaat marinadiin joko muovipussiin tai kulhoon ja anna vetäytyä vähintään 5-10 min.

Voit jauhaa beebiksen lampaan muusin sekaan erikseen vaikka kahdessa osassa, käyttämällä esimerkiksi bamixin pientä maustekippoa. Se on ollut tosi kätevä näissä pienemmissä ruokaerissä.Voit laittaa kuivan lammasjauheen sekaan lopun marinadin jos haluat ja lisätä tarvittaessa öljyä.

Silppua timjamia ja sekoita vauvan perunamuusiin timjamia ja lammasjauhetta/mössöä.

7 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Nämä vauvanruokakirjoituksesi tulevat nyt niin sopivaan aikaan, että on pakko kiittää :) Meidän 6kk syöjä ei vielä hirveän sujuvasti ahmi, mutta toisinaan jotain menee mahaankin asti. Kaikki tällaiset vinkit ovat nyt kullanarvoisia, kiitos niistä!

Nelle kirjoitti...

Anna: kiva jos niistä on iloa :) semmoiset pari vinkkiä tuli mieleen tuossa aamulla, että kyselin lääkäriltä/sairaalasta tuosta nutrilonin käytöstä - kun siinä lukee ettei tuote kestä jääkaapissa säilyttämistä ja lämmittelyä, että miksi näin. Kyseessä on ilmeisesti rakenteeseen liittyvä ongelma. Niinpä kun sitä maitoa kuitenkin jää yöllä, olen vienyt ne vaan syötön jälkeen jääkaappiin ja tehnyt aamupuuroksi. Ainakaan siinä en ole huomannut että rakenne mitenkään poikkeaisi vielä tuoreesta. Ja sitten jos sitä farinapuuroa jää niin kun siihen on sekoitettu vähän vaniljasokeria, niin se on kylmänä melkein kuin vaniljavanukasta. Lisäksi vaan tuoreista hedelmistä ja marjoista sosetta niin se menee hyvin vielä välipalasta. :)

niin, ja itsestään selvä juttu; pari perunaa saa kypsäksi vartissa, kun ne kuorii ja lohkoo pieniksi paloiksi vähään veteen. :) Ei tarvi osata ennakoida niin paljon kun vähän huijaa;)

Anna kirjoitti...

Mulla ei noista pullomaidoista kokemusta olekaan, kun täällä ei suuhun ole vielä muu pullo kelvannut kuin äidin oma astia :) Onneksi, koska täällä Amerikassa toi korviketouhu ei oo mitään käteviä annostetroja vaan jauheita valtavissa laareissa...

Itse olen pienet määrät perunaa kypsentänyt ihan mikrossa, 6 minuuttia. Ja yritys-erehdys -menetelmällä selvisi myös että porkkanan höyryttäminen ei riitä kun tekee ihan pienelle vauvalle - jää "al denteksi" ja tulee soseen sijaan murua Bamixin käsittelyssä :)

Nelle kirjoitti...

Anna: ihanaa jos kelpaa äidin oma - meillä alkoi se hylkiminen 3kk iässä ja sitkeydellä ja pumppaamisella sain jatkettua muutamaa päivää vajaasti siihen 6kk asti. Sitten aloitin totuttamaan kiinteisiin ja tuomaan rinnalle korviketta. Meilläkin käytössä on semmoinen apteekin jauhemainen korvike jossa ei ole maitoproteiinia, onneksi semmoisia on nykyisin!

Jos sua nämä vauvajutut kiinnostaa kannattaa varmaan kurkata mitä olen aiemminkin turissut - olen tägännyt te tunnisteella vauvajuttuja :)

MaMa kirjoitti...

Tulipa tuossa pojalle (vajaa 8kk) välipalahedelmäsosetta syöttäessä tämä kirjoitus mieleen, kun yllättyneenä lueskelin Muksun "hedelmähyvä" soseen sisällysluetteloa. Perinteisten tärkkelysten, fruktoosien ja hedelmämehujen sijaan kyseinen purkki sisälsi 100% hedelmää! Omenaa ja banaania, lisäaineena vain askorbiinihappoa (varmaan värin säilymisen takia). Pitikin heti kaivaa tämä kirjoitus esiin ja vinkata löydöstä. Eli jos luomu ei ole ihan must, halvemmallakin saa hedelmävälipalaa jossa on oikeesti hedelmää! Kiitos vauvapostauksista myös tältä suunnalta, allergiaepäilyt, vauvanruuat yms. ovat täälläkin mietinnässä päivittäin, ja on kiva lukea myös muiden kirjoituksia aiheesta - etenkin lempiblogistaan :)

Rva Patalintu kirjoitti...

Tää oli hyvä kirjoitus! Onneksi meilläkin tehtiin suurin osa soseista itse, myös esim. grilliruokaa hyödyntämällä, muuten olis ehkä pitänyt aloittaa uusi sosekausi ;D Tai itseasiassa meillä tehtiin tosi vähän soseita. Mentiin enimmäkseen sormiruokailulla, mutta juurikin kaikki grillatut ja uunissa paahdetut öljyllä ja yrteillä maustetut juuristikut, lihapuikot (pullan pidennetty muoto) jne olivat niitä parhaita. Ei mennytkään kauaa kun vauva ei suostunut syömään jos omalla lautasella ei ollut juuri samannäköistä ruokaa kuin vanhemmilla, mikä mun mielestä olikin tätä koko perheen ruokahuoltoa helpottava asia. Kaikille sitä samaa, mutta osa ilman suolaa mikäs sen helpompaa.

Valmissoseitakin käytettiin jonkun verran kodin ulkopuolella, aina luomua, oli vaan helpompi kuljettaa varoilta mukana avaamatonta, pilaantumatonta lasipurkkia kuin jotain omaa kippoa jonka olisi mielellään laittanut jääkaappiin. Mutta se mitä sanoit ettei sitä valmisruokaa tee itse mieli maistaa ennen vauvalle tarjoamista on NIIN totta.

Nelle kirjoitti...

MaMa: kiitos vinkistä! en ole saanut vastattua tähän, mutta kaupassa olen vinkkisin innoittamana tarttunut niihin muksu - purkkeihin useamman kerran. Kaikissa niissäkään ei ole ihan niin paljoa hedelmää, mutta esim. päärynäsose on 90% sitä itseään. :) Kivampi antaa semmosta kuin riisitärkkelyksellä jatkettua. Ja kiva kuulla, että tykkäät käydä täällä - välillä sitä tulee mietittyä että varmaan kiviäkin kiinnostaa nää meidän beebistelyt sunmuut :)

Rva patalintu: joo meillä on kanssa sormiruuat kova juttu. Kun itse pitäisi saada syödä ja lusikka ei mene ihan vielä joka kerta oikeinpäin suuhun niin sormiruoka on ihanan helppoa. Ja tsaziki on uusi musta dippikastikkeena. Mikä ihana sotku joka kerta! ;)