lauantai 5. toukokuuta 2012

Hävikistä herkuksi - pullasta ritariksi


Innostuin pitkästä aikaa leipomaan pullaa. Jotenkin en vain osaa leipoa pientä määrää pullia. Vaikka vein leipomuksia töihin ja kutsuin muutaman kaverin kahville (kiitos vain uhreille seurasta;)) pullia jäi silti! Siinä ne tänään sitten olivat, parhaat päivänsä nähneet herkut ja katselivat minua surullisesti keittiön pöydältä.

 Pulla siivuiksi vaan. Päällimmäinen ohut pala on parasta herkkua.

Otin nämä vähän nuhjuiset korvapuustit leikkuulaudalle, löysin jääkaapista tilkan kermaa ja maitoa. Kananmuniakin oli muutama kaapissa. Mm-hmm. Köyhiä ritareita. Joo!


Köyhiä ritareita ei ole pakko tehdä pullapitkosta tai ranskanleivästä. Korvapuusteista tehtäessä tulee ehkä vieläkin herkullisempaa, eihän lisäkaneli ja sokeri niitä ainakaan pahenna. E-ei, tosiaan. ;)


Hyvä aamuhetki.


Siskon jo aiemmin mainitsemassa  Täydellinen ohje - Olivian parhaat reseptit-kirjassa on Hans Välimäen vinkein höystetty resepti köyhien ritareiden valmistamiseen jota tällä kertaa noudattelin. Kotokotona köyhät ritarit yleensä kastettiin pelkästään maito-muna-seokseen, mutta tässä ohjeessa mukaan tulee hippunen vaniljaa, kanelia ja kermaa.

Ja niin saatiin sateiseen päivään pieni kertomus siitä, kuinka surullisista pullista tuli iloisia uudestaan. Kuinka pullat ja kerma pelastuivat kamalalta hävikkikohtalolta. Ja kuinka Mimmu iloisten pullien voimalla pääsi sittenkin lenkille vesisateeseen.


Köyhät ritarit

Pala pullapitkoa, muutamia pullia tai ranskanleipää
1 muna
1 dl maitoa
1 dl kermaa
1/2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1/2 tl kanelia
1/4 tl suolaa
voita paistamiseen

Sekoita muna, maito ja kerma. Lisää joukkoon sokeri, vanilja, kaneli ja suola. Hansin vinkkilistassa sanotaan että vaniljasokerista voi tulla vähän karvas maku paistettaessa, parasta tulee kun raaputtaa aitoa vaniljaa vaniljatangosta.

Pulla saa mieluusti olla vähän kuivahtanutta, liian tuore pulla imee nestettä liikaa itseensä ja hajoaa paistettaessa. Leikkaa pullat noin 2 cm paksuisiksi siivuiksi ja liota niitä seoksessa noin 2 minuuttia puoleltaan. Minä tein vähän ohuempia. Ohuemmat hajoavat vähän helpommin, eikä niitä kannata liottaa seoksessa aivan niin kauaa kuin paksumpia siivuja. Liota siivuja seoksessa siis sen aikaa, että ne mehevöityvät sopivasti ja nosta ne sen jälkeen lautaselle.

Laita paistinpannu levylle lämpenemään keskilämmölle. Paista siivut runsaassa voissa, niin niistä tulee rapeampia ja ne paistuvat sisältäkin. Voihin voi laittaa vähän ruskeaa sokeria sekaan, näin pullan pinta karamellisoituu pannulla. Ohjeessa ritareiden pinnalle ei lisätä enää sokeria, mutta minä lisäsin koska en laittanut pannulle sokeria ja niin saa taattua sokerisekoamisen. =)

Tarjoile smoothien tai kahvin kanssa. Tai vaikka molempien!

4 kommenttia:

Päivi / Kokkeillaan kirjoitti...

Nam! Näissä ei kyllä ole mitään köyhää :) Päivän, parin vanha pulla ei oikein innosta syömään sellaisenaan, mutta kun tehdään köyhiä ritareita tai pullavanukasta, niin jo alkaa suu nappasta.

Jonna kirjoitti...

Pullaa ei vaan pysty leipomaan pientä annosta, eikä myöskään syömään määräänsä enempää.

Tuo Välimäen resepti on ihan minunkin suosikkini. Se karamellisoitu sokeri on loistava lisä. Pitääkin testata korvapuustista.

Mimmu kirjoitti...

Kotiharmi: niinpä! Ja meillä on niin pikkuinen pakastin ettei osaa pullista saa oikein pakastettuakaan. pullavanukasta täytynee kokeilla seuraavalla kerralla:)

Jonna: tuli tosiaan hyvää korvapuustistakin, hajoaa vain paljon helpommin pannulla kuin pullapitkosiivut. Mutta kun varovasti paistelee ja kääntelee niin hyvä tulee.:)

Anna kirjoitti...

Taatusti oli hyvää. Piti heti käydä tutkimassa oliko pakastimeen unohtunut yhtään korvapuustia, jee oli!