keskiviikko 25. elokuuta 2010

Helppoja ahvenia grillistä

grillatut ahvenet




Löysin ahvenia Sellon kalahyllystä. Kun olen teille nyt täysin rehellinen, täytyy tunnustaa, että olen aina ollut huono keksimään ahvenista oikein yhtään mitään. Ahven on minusta ihan loistavan makuinen kala, mutta kokonaisena kovin, kovin hankala perattava ja aika piikkinenkin pieni vesielävä.

ahven

Minulla on kuitenkin ihania lapsuusmuistoja siitä, kun ongimme kaloja laiturilla veljeni kanssa. Sitten illalla, kun viritettiin grilliin tuli me saimme grillata myös ne itse saalistetut ahvenet. Isä opetti meitä perkaamaankin niitä saksien kanssa. Ja voi, mikään maailmassa ei maistunut meidän suuhumme makoisammalle kuin ne pelkällä suolalla maustetut, itse pyydetyt grillatut ahvenet.



Ja siinä minä sitten seisoa tökötin kalahyllyn edessä, Espoossa grillatun ahvenen tuoksu mielessäni kuin eilinen päivä. Eikä se sitten lopulta niin vaikeaa ollut: nappasin kiinni ahveniin ja kotona rouhaisin niiden sisään vähän vihreää chilisuolaa ja mustaa pippuria, viipaloin muutaman limen siivun ja taittelin sitruunaruohon varren. Tämän jälkeen totesin, että kala ei kyllä pysy kiinni grillissä ja V varmaan ahdistuu valuvista täytteistä. Otin siis pätkän keittiönarua ja tuumasin, että kun keran lihaa köytetään - miksipä ei kalaakin ja narutin ahvenan.

Kalan kaveriksi pilkoin uuniin kesäperunoita ja maustoin niitä kotoisan yrttipenkin antimilla: timjamilla, rosmariinilla ja salvialla sekä tietysti avokätisesti valkosipulilla. Loraus öljyä, ripaus suolaa ja uuniin paahtumaan.




Valkosipulimajoneesinkin pyöräytin. Tai no, ei nyt oikein voi puhua pyöräyttämisestä - pikemminkin taistelusta tai uuvuttavasta iteroinnista. Olen nimittäin yrittänyt opetella tänä kesänä tekemään majoneesia kokonaisesta kananmunasta - haikoin tuloksin. Tiedän, että teoriassa sen pitäisi onnistua kapeahkossa kipossa sauvasekoittimella. Ensin kananmuna rikotaan kippoon, lorautetaan sekaan hieman etikkaa tai sitruunan mehua ja sitten kananmunan pintaa vatkaten kaadetaan hitaasti öljyä. Sen PITÄISI onnistua hienosti mutta ei. Kolmisen kertaa olennyt taistellut tätä yritettä ja aina lopulta palannut vanhaan konstiin ja pelastanut nämä pieleen menneet yritteet keltuaisen avulla... Niin tälläkin kertaa.


Ahvenet olivat hyviä ja piikitkään eivät niin paljoa haitanneet kun ne näkyivät hyvänä rivinä kun kalan avasi. sain nypättyä ruotorivin helposti pois näin isoista ahvenista. Ilman piikkejä myös A tykkäsi ahvenesta kovasti ja muisteli kesällä vaarin kanssa tekemäänsä rantakalakeittoa, johon pikkusintit laitetaan ilmeisesti kokonaisena. Mietin, että noin ne muistot syntyvät - itse kullekin.

ahvenet narutettuna


Ahvenia grillistä
(3:lle)

3 isoa ahventa nahkoineen
3 sitruunaruohoa (tai vaikka sitruunatimjamin oksia)
1-2 limeä
suolaa (vihreää chilisuolaa)
pippuria
pätkä narua

Huuhtele ahvenet ja poista kidukset jos sitä ei ole tehty kaupassa. Kuivaa kala talouspaperilla ja rouhaise sen sisään suolaa ja pippuria.

Viipaloi lime ja laita siivut kalan sisään. Taittele sisään myös sitruunaruoho ja sido narulla.

Grillaa molemmin puolin, kunnes selkäevä irtoaa nypätessä. Kalan saa syötyä helposti kun ottaa nahan pois ja kun liha irtoaa ruodot voi nyppiä irti rivinä.

Nautiskele vaikka aiolin ja perunoiden tai raikkaan salaatin ja valkosipulileivän kanssa.

7 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Namskis,mulla on ihan samantapaisia kalamuistoja;lapsena olin kova kalatyttö ja tykkäsin kalastamisesta,ja kyllä se itse ongittujen kalojen syöminen oli jotain!
Viime aikoina olen pariinkin otteeseeen syönyt grillattuja ahvenia,tosin ne ovat olleet kulta-otsa-ahvenia...

Krisu kirjoitti...

Ostin juuri 3 kg pyyntituoreita ahvenfileitä suoraan kotiovelta. Naapurin isä kalastaa... Ne hajoavat grillissä, harmi, onneksi on paistinpannu keksitty. Makumuistot lapsuudesta tulvivat minunkin mieleeni, kun näitä tultiin tarjoamaan.
Tuosta majoneesista: Mä teen aina kokonaisesta munasta, eikä ole mitään ongelmaa helppo majoneesi (toivottavasti tuo linkittyi oikein)
Ainoa, missä menee metsään ja majoneesi ei paksuunnu ollenkaan on liian heikkolaatuinen öljy. Sen ei tarvitse olla extra virginiä, mutta mauttomissakin oliiviöljyissä tai rypsiöljyissä on laatueroja. Halvin on yleensä myös se huono.

Anonyymi kirjoitti...

Eikö sitä kokomunamajoa tulisi vatkata nimenomaan pohjasta eikä pinnasta? Näin onnistuu helepommin.

Nelle kirjoitti...

Yaelian: kotimaista kalaa pitäisi käyttää enemmän ja ahvenet kun ovat niin hyviäkin vielä! Kultaotsat kuulostavat enemmän sikäläisesti paikallisilta :)

Krisu: joo, mä en ymmärrä miksi mä en ole osannut. Jotakuinkin noin mä sitä yritin... Tosin en kokeillut vielä kaataa kaikkea öljyä kerralla vaan kaavoin sitä vatkatessa. Vai öljyn laadullakin on t8uohon vaikutusta, pitää kokeilla jotain muutakin - yleensä laitan osan extra virginiä ja osan jotain random - auringonkukkaa, mitä nyt on käsillä. Itse olen miettint voiko olla, että käytin liian tuoreita munia?

Anonyymi: joo, kokeilin sitäkin yhdellä kertaa - kävi itselläkin mielessä... Mutta ei. Musta tuntuu, että taidan pysytellä vanhassa konstissa - se kun ainakin tuntuu toimivan :)

Anssi kirjoitti...

Kokonaisesta kananmunasta olen onnistunut majoneesin kanssa varmiten bamixilla. En tiedä onko tämä fanipoika mielipide, mutta tuntuu, että bamixilla se on ainakin kertaluokkaa helpompaa kuin muilla vastaavilla.

Öljyä kokonaiseen munan kanssa menee myös varsin reilusti. Pika-arviolta kokonaisesta munasta tulee majoneesia hieman enemmän kuin kahdesta keltuaisesta.

Nelle kirjoitti...

Anssi: bamix meilläkin on - sekä mökillä että kotona. Olen käyttänyt sitä vatkainterää.

Mutta joo, pitää varmaan kokeilla tuota krisun ohjetta jossa munat ja öljy laitetaan kaikki samaan kulhoon ennenkuin aletaan sekoittaa. :)

Bamix on kyllä ihan pop.

Anonyymi kirjoitti...

Majoneesista... Olen tehnyt itse majoneesin parinkymmenen vuoden ajan enkä ole kertaakaan epäonnistunut, vaikka nappaan öljyn ja kananmunat suoraan jääkaapista. Öljykin on halvinta rypsiöljyä ja kananmunan käytän kokonaan. "Lyhyesti sanottuna" teen näin. Esim. 2 kpl kananmunia bamixin kannuun. Sekaan reilu 3 rkl sinappia (ex Turun sinappia mietoa), valkopippuria, sokeria, suolaa ja tavallista etikkaa korkillinen. Hurautan nuo sekaisin ja sitten lisään nauhana öljyä niin paljon, että majoneesi on tarpeeksi sakeaa. Öljyä lisätessä pidän bamixin ensin kipon pohjalla ja nostan sitä pikkuhiljaa. Valmista majoneesia tulee n. 1/2 ltr. Tällä ohjeella tulee hyvää salaattikastikettakin kun ohennat majoneesia vedellä tai esim. ananasmehulla sekä maustat jollain yrteillä, basamicolla, valkosipulilla tai mitä mieleen tulee.