Ei-Enää-Niin-Kovin-Pikku A eli omena-kinuskikakkua tällä kertaa

Pikkumiehen syntymäpäiviä vietettiin tänään vähän isommalla porukalla. Näitä kokkauksia seurannee tässä nyt varmaan useampia lähipäivinä, mutta aloitetaan tärkeimmästä eli synttäripullasta.

Kakun pohjan tein ikiluotettavalla sokerikakkupohjalla, johon tulee suurin osa perunajauhoa. Pohjasta tulee pehmeä ja se imee nesteen itseensä hyvin ja sulaa suussa. Täytteeseen tuli tällä kertaa tuorejuustoa ja omenaraastetta. Mahtuipa väliin myös polkkapossun ohjeella itse tehtyä lemon curdia eli sitruunatahnaa. Olen tehnyt sitä aikaisemminkin ja silloisella ohjeella (jota en muista) tahnasta tuli vähän jämäkämpää kuin nyt. Liekö sitten ohjeen vai kokin vika kun jämäkyyttä ei tullut yhtä paljon, mutta ihan hyvää tuli tästäkin versiosta. Pääosa tahnasta kuitenkin kului toiseen kahvipöydän herkkuun josta myöhemmin lisää :)

Kinuskikuorrutuksen tein hesarista löytämälläni ohjeella. Pelkäsin vähän, että noinkohan keitän kuorrutetta liikaa ja siitä tulee kirveellä hakattavan kovaa. Hesarin vinkki oli kuitenkin oivallinen, kokeilin kakkupohjan päälle että imaieeko pohja kuorrutteen ja kun niin ei käynyt, rohkeasti tuomitsin kuorrutuksen valmiiksi ja siitä tuli ihan täydellistä! Oh Joy.


Muutenkin kakussa yhdistyy mukavasti tuorejuuston ja omenan raikkaus kinuskin makeuteen. Varsin suositeltavaa kesäkakuttelua. Vielä kun pikku A:n synttäri sattuu tähän kurkkuyrtin kuninnan aikaan, niin kakun koristelu on sujunut minulta jo muutamana kertana kukkasten voimin, kun vaan muistaa keväällä laittaa jonnekkin kurkkuyrtin kasvamaan. Onneksi ko. kasvi ei kelpaa kovin hyvin myyrillekään ;) Joku vieraista jo sanoikin, että taivaansininen kukka ja lämpimän ruskea kinuski ovat kaunis väriyhdistelmä. Mitäpä tuota kiistämään, luonnon omaa ja täydellistä kauneutta. Reunukset tein vaan lusikalla kun ei mökillä ole pursottimia eikä muitakaan fiinejä välineitä. Hyvää oli ja syvälle meni!




Omenainen kinuskikakku (todistetusti n. 12-13 hengelle)

yksi 6 munan kakkupohja
2 pkt eli n. 400g philadelphia original - tuorejuustoa
2 suurta hapanta omenaa
4 dl kermaa vaahtona
1 dl lemon curdia
2 cl calvadosta
hieman reipas 2 dl omenamehua (vaikka raastetuista omenoista puristettua, yhteensä calvadoksen kanssa tätä kostustusnestettä oli n. 2,2-2,5 dl)
1-2 tl vaniljasokeria tai 1/4 tl vaniljaa
3 tl juoksevaa hunajaa
hieman sitruunan mehua raastetulle omenalle

pinnalle n. 3-4 dl kermaa vaahtona + vanilijaa ja 1,5 tl hunajaa


Tee kakkupohja valmiiksi hyvissä ajoin ennen kakun täyttöä. Täytän yleensä kakut edellisenä iltana jääkaappiin, niin että kakku ehtii imeytyä hyvin ennen koristelua ja tuhotuksi tulemista. Kuorrutuksen tein vasta seuraavana päivänä. Jos haluaa kakusta makeamman, voi kinuskia tietty valuttaa vähän kerroten väliinkin jos tahtoo :) Minä en tahtonut ja kellokin alkoi olla yksi yöllä kun täytin kakkua joten kinuskia näissä bileissä vain kaakun pinnalla. Nih.

Kuori ja raasta omenat. Voit puristaa omenaraasteesta ylimääräisen mehun ihan nyrkissä kuppiin kakkupohjan kastelua varten. Näit itse täytteestä ei tule liian lötköä ja se pysyy paremmin kakun välissä, mutta ihana omenamehu tulee maustamaan kakkua. Sekoita lasilliseen omenamehua calvadosta ja purista raastetun omenan päälle hieman sitruunan mehua. Sitruunan mehu palvelee kahta tarkoitusta: ensinnäkin se estää omenaa mustumasta ja toisekseen V on hieman allerginen raa-alle omenalle niin sitruunan hapo "kypsyttää" omenaa juuri sen verran, että allergisia oireita ei tule. Kaikille tämä ei toimi, mutta kannattaa kokeilla, jos oireet häviävät kypennettäessä muutenkin.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja erota siitä n. 1/3 toiseen astiaan. Sekoita siihen lemon curd. Sekoita loppuun kermaseokseen philadelphia, vaniljasokeri, hunaja ja omenat. Sekoita tasaiseksi.



Leikkaa kakku kolmeksi kiekoksi ja aseta alimmainen lautaselle ja viritä reunoille sopiva irtopohjavuuan reunus. Tämä ei ole pakollista, mutta on näppärä konsti paitsi saavuttaa korkeampi kakku, myös säilöä se mökin muutenkin täyteen tungettuun jääkaappiin ilman kakkukupua. lopulta vuuan voi vaan peittää kelmulla ja lautasella ja kakku on turvassa hajuilta ja mauilta. Lisäksi se on helppoa siirtää tarjoilualustalle seuraavana päivänä.

Kostuta alimmaista pohjaa 1/3 nesteellä ja lisää sen jälkeen puolet kermavaahto-lemon curd sekoitteesta. Sitten lisää puolet omena-tuorejuustoseoksesta. Lisää seuraava pohja ja lopuksi lisää kansi ja laita kakku vetäytymään kylmään. Mnesti tapaan sipaista vielä pari ruokalusikallista lemon curd - sekoitetta kakun pintaan niin että sitruunan maku tulee myös kansipalaan tehokkaasti.

Sitten valmista kinuskikastike. Perusresepti jonka muistan lapsuudesta on hyvin samanlainen kuin tuo hesarin resepti. Sokeria tulee yhtä paljon kuin kermaa ja lopuksi voita perään. Koska nyt oli käytettävisä myös fariinisokeria, laitoin sitä niinkuin ohjeessa käsketään. Fariinisokeriaa on hyvä maku.

Monesti näkee sanottavan että kinuski on valmista kun se jähmettyy kylmässä vedessä kun pudotat sinne pisaran kastiketta. Tällä ohjeella olen itse saanut kinuskin menemään helposti liiaksi yli ja sitten se on kivikovaa jähmetyttyään. Hesarin vinkki oli siksi minulle kullan arvoinen. Kokeilin sitä pudottaa myös veteen ja joo, pysyihän se juuri ja juuri koossa, mutta jos olisin luottanut pelkästään tähän ohjeeseen olisin keittänyt kinuskia vielä--> liikaa. Nyt kinuskista tuli täydellisen pehmeää ja leikkautuvaa eikä se silti juuri imeytynyt kakkuun.

Reunaan vatkasin kermaa ja levittelin sen lennokkaasti ihan vaan ruokalusikalla. Päälle kurkkuyrtin kukkia. Tajolle kesäisten alkoholittomien juomien ja kuohuviinin kera. Om nom nom.

p.s. arvatkaapa kenen angiina uusii... jee.