perjantai 26. elokuuta 2016

Mustatorvisieni on pestossa kuin tryffeli, paitsi parempaa.


Mun pitäisi varmaan viimeistellä reseptikkaa siihen BBQ- kirjaan tälläkin hetkellä, mutta tämä meni niin vahvasti yli tutkasta että ajattelin jakaa tämän riemun kanssanne. Tässä on nyt metsäsienistä tehty suomipesto, jota kelpaisi selkä suorana tarjota ulkomaisille vieraillekin, erinomaista!

Kävimme I:n kanssa metsässä ja löysimme pienen tilkun mustatorvisieniä paikasta, jossa joku selvästi oli jo käynyt noukkimassa. Nämä löytämämme olivat hieman sivussa ja piiloutuneet niin hyvin, että olivat jääneet huomaamatta.

Miettiessäni mitä näistä syntyy, satuin kiinnittämään huomiota soppa 365:n torvisienopestoon somevirrassani ja tuumasin heti, että loistoidea! Tätä mä teen!

Minulla ei ollut pinjansiemeniä ja rakuunaa joten käytin sen sijaan pistaaseja sekä timjamia. Parmesaninkin korvasin mielestäni pistaaseihin paremmin sopivalla pecorinolla ja lopputulos oli kertakaikkisen upea. Alla meikäläisen versio aiheesta, tuunaa ja maistele oman makusi mukaiseksi.

Tuo otsikon lausuma pääsi V:n suusta, A lappoi lisää pestoa pastansa päälle sellaisenaan ja I totesi että "äiti, tätä pitäisi tehdä uudelleen sitten kun löydämme lisää mustia torvisieniä." 

Joten, ostakaa torvisienet torilta tai käykää mieltä hoitavassa metsässä, poimikaa mukaanne mustia torvisieniä ja tehkää niistä pesto. Syökää pastan kanssa tai marinoikaa sillä nyhtökauraa - käyttökohteita on ihan loputtomasti.

Jos sitä pestoa nyt ylipäätään jää seuraavaan kertaan, niin laittakaa se loppu puhtaaseen lasipurkkiin, tasatkaa pinta ja lorauttakaa päälle öljyä n. 5mm-1 cm kerros jotta pinta ei pääse homehtumaan. Aina kun käytät pestoa, tasaa pinta ja lisää öljyä sen verran että öljykerros säilyy suojaamassa pestoa.

Kuvassa näkyvä lampaan kare löytyy blogista; on meidän klassikko helppo&herkullinen hunajainen lampaankare.  Käytännössä suolattuun ja pippuroituun kareeseen siis paistetaan pinnat pannulla, pursotetaan juoksevaa hunajaa päälle ja hunajaan töpsötellään timjamia ja rosmariinia. Pannulle voi nakata lasillisen valkkaria jos on. Koko komeus pannuineen uuniin 180 astetta ja n. 20 min. Valmis kun sisälämpö on 58-60, levon aikana nousee n. 62-65 asteeseen. Dippaa leikatut kareen palat pannulla olevaan siirappiin.

p.s. Katajanokalla on tulevana viikonloppuna Nokan pientilatori. En valitettavasti pääse koska mökkikauden päättäjäiset, mutta vinkkinä että siellä on vaikka mitä ihania tuottajia paikalla. Juuri eilen Leppävaaran Rekossa Herrakunnan Lampaan Sari sanoi että heidän lisäkseen siellä on paljon sellaisiakin tuottajia joita Rekossa ei näy. Ja JOS siellä on saatavilla Gobbas Gårdin rypsiöljyä suosittelen tarttumaan siihen, sillä se on jumalaista. Sopisi tähänkin pestoon kuin nenä päähän.

Mustatorvisienipesto (iso, ehkä 3-4dl purkillinen)

n. 1 dl pistaaseja
5-6 dl mustia torvisieniä
1 valkosipulin kynsi (puristettuna)
2 tl tuoretta timjamia (lehtiä)
1,5 dl parasta oliiviöljyä tai kylmäpuristettua tai hyvää rypsiöljyä (Myssyfarmi tai Gobbas Gård ovat parhaita joita olen maistanut)
n. 1,5 dl  pecorinoa raasteena
(tarvittaessa ripaus suolaa)
(koristeluun timjamin lehtiä)

Paahda siemenet kuivalla pannulla. Siirrä blenderikippoon.

Laita sienet pannulle ja haihduta niistä sekoitellen lähes kaikki kosteus, mutta älä anna niiden ruskistua.

Kaada sienet blenderikippoon ja lisää sinne tuoreet yrtit, öljy ja purista perään valkosipulin kynsi.

Surista blenderikipossa suhteellisen tasaiseksi pestoksi (tein pystyblenderissä mutta bamixin silppurikippo tai kenwoodin maustemylly olisi ollut varmaan tehnyt tasaisempaa, toisaalta tykkään noista karkeammista pähkinänpaloista seassa joten makuasia?)

Lisää pestoon pecorinoraastetta kolmannes kerrallaan ja maista välissä. Kun maku on sopiva, tarkasta vielä suola ja tarjoile pastan joukkoon sekoitettuna.




7 kommenttia:

Viikonloppukokki kirjoitti...

Olen yrittänyt hakea mustatorvisieniä, mutta en vaan osu kohdille. En sitten millään. On tehostettava etsintää, tässäkin on niin hyvä resepti.

Nelle kirjoitti...

Viikonloppukokki: Sellon katolla on ainakin torimyyjä, joka myy mustaa torvisientä. Kannattaa bongata oma lähitorinsa tai sitten joku laadukas ruokakauppa; kuvittelisi, että näitä saa herkustakin. :) Mutta hyviä ne ovat piiloutumaan, mullakin kesti monta vuotta ennenkuin opin huomaamaan. Ja taatusti edelleen kävelen välillä ohi ihan tyytyväisenä. :)

Siiri / Pilkettä-blogi kirjoitti...

Uuuh, kuulostaa ihanalta! Nyt vaan miettimään mistä saisin mustatorvisieniä....

Nelle kirjoitti...

Siiri: Metsään vaan! Paras paikka näillä keleillä. Mutta jos ei kerkee niin suositan tosiaan lähintä torimyyjää. :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos! Olipa herkkua, vähän sovellettunakin. Sopisivatko tähän mielestäsi muutkin sienet? Nim.m. suu melkein tuohesta

Minna kirjoitti...

Onnistuisikohan tämä myös kuivatuista sienistä?

Nelle kirjoitti...

Anonyymi: pahoittelut että meni vastaamisen kanssa pitkäksi - mutta mietin kysymystäsi ja tuumailin, että varmaan joistain sienistä voisi kokeilla; pääsääntöisesti varmaan sellaisia kolmen tähden ruokasieniä joita ei tarvitse ryöpätä. Suppilovahvero kävi omassa mielessä kokeilemisen arvoisena ainakin, ehkä myös kantarelli - kummastakaan ei tule "ällöä" kun sitä kuumentaa pannulla :)

Minna: en kyllä osaa sanoa, ainakin kokeilisin liottaa sieniä ensin jotta pehmenevät. Pakastetut sienet kävisivät varmasti mutta kuivatut, en tiedä. Pahoittelut.