torstai 12. helmikuuta 2015

Paahdettua sipulia ja comte - juustoa

comtea ja sipulia

Anoppini vertaa itseään mieluusti muuttolintuihin; kuinka ne talven tullessa lentävät etelään ja valon lisääntyessä lähestyvän kevään myötä linnut palaavat ja niiden mukana myös Riitta. :)

Ja minusta se on todella osuva vertaus; muistan sen joka ikinen kerta kun Riitta lähtee jokavuotiselle off-season retriitilleen Italian maaseudulle marraskuun lopulla ja taas sunnuntaina se palasi mieleeni, kun pakkauduimme autoomme ja huristelimme kuulaassa auringonpaisteessa kutsuttuna lasten ja lastenlasten yhteiselle sunnuntaipäivälliselle.
leikkeleitä
Falornilta tuodut leikkeleet ja upea pecorino katosivat alkupalapöydästä nopeasti; Dariolta ostettu punapippurihillo on jumalaista, ei siitä pääse mihinkään.

Koska tämä ihana kutsu on käynyt osaksemme joka vuosi, osasin jo vähän arvata että meitä odottaa paikanpäällä jokin upea pala Chiantilaista nautaa, jonka preparoinnin on epäilemättä suorittanut Dario Cecchini itse ja jonka paistaminen saattaa tarvita V:n kansalaisrohkeutta. :) Myös V oli arvannut tämän ja ottanut mukaan vielä miestäkin rohkeamman Thermapenimme ja kunnon grillipihdit :)

Megakokoinen Chiantin "pihvi" kypsennettiin takassa

Kotona tuumasin, että mielelläänhän minäkin jotain veisin emännälle tuliaisiksi ja kuitenkin samalla tiedän ettei mitään oikeasti tarvita. Ajattelin, että kokemustuliaisten hengessä teen Manfredsillä syödyistä sipuleista oman version. Oman, koska minulla ei ollut seljankukkaa (kuivattu olisi varmaan täydellistä) eikä sitä Havgus - juustoakaan. Idea oli kuitenkin minusta sovellettavissa - niillä aineilla mitä minulla nyt sattui olemaan. Paahtunut sipuli ja hyvä, vahvaksi kypsynyt pehmeärakenteinen juusto taatusti käy lihan kylkeen contorni - henkiseksi lisäksi vaikkei Havgusta olisikaan:)

paahdettua sipulia
Sipulit paistetaan, haudutetaan ja jäähdytetään ennen juuston lisäämistä. Kätevä ruoka siis vaikka piknikille mukaan. 

Ruuan salaisuus piilee siinä, että sipulilohkoihin annetaan ensin kunnolla ruskistunut, hyvä karamellinen leikkuupinta KUIVALLA pannulla. Silloin sipulin pinta karamellisoituu ja koko ruokaan tulee siitä upeaa makeutta. Riitan pöydän ympärillä oltiin hämmästyneen näköisiä kun vakuutin, ettei sipuleissa ole yhtään sokeria tai hunajaa; kaikki makeus tulee pinnan karamellisoitumisesta. Leikkauspintojen karamellisoinnin jälkeen sipuleille annetaan pieni loraus hyvänmakuista nestettä (= lasin verran valkkaria) ja lohkot pannaan uuniin folion alla n. tunniksi kunnes sipuli on ihanan pehmeää, muttei vielä muusaannu täysin.

Laitoin valkkarin mukaan kuumaan teflonkasariin jossa paahdoin sipulit, jotta sain kaavittua lastalla kaiken maun talteen pannusta. Lisäsin vielä syvyytä tuomaan n. 1,5 tl hyvää jerezin sherryviinietikkaa, jossa on hieman raikkaampi ja marjaisempi maku kuin balsamicossa. Mutta muutama tippa semmoista upeaa, oikein ikääntynyttä balsamicoa tottakai kävisi myös. Balsamico jotenkin nostaa sipulin omaa makeutta esiin ja tekee mausta monitahoisemman; sipulin makeus saa sopivaa raikkautta & kärkeä eikä jää latteaksi. Seljankukka varmaan toimisi vähän samaan tapaan, jos sitä olisi käyttänyt. Pitää kokeilla sitäkin joskus, mutta tämä toimi tosi hyvin näinkin!

mummola
Tunnelmaa; Italialaista ihanaa viiniä, rosmariineja ja lupaus keväästä tulppaanien muodossa. Riitan keittiössä on jokaiselle lapsenlapselle oma, erityisesti maalattu tuoli. I:lläkin on jo omansa. :) 

Juustoksi käytin nyt Comtea, joka oli minusta aika hyvä, mutta V sanoi että vahvempikin kävisi, ja on oikeassa näin sanoessaan. Tuumailimme kotimatkalla autossa ääneen, että semmoinen "musta" (pidemmälle kypsytetty) Appenzeller voisi olla vielä särmikkäämpi vaihtoehto. Mustapippuriakin saa ruokaan laittaa oman maun mukaan, vaikka tähän sitä ei tainnut mennäkään. Mutta Chiantin yrttisuolaa (profumo del chiantia ) jota Riitta oli tuonut ihan tuoreen purkin, ripsautin jäähdytettyjen sipulien päälle ennen juuston lisäämistä.

sipulia ja juustoa

Ja siihen me sitten istuimme Riitan noin kahdeksan hengen pöydän ääreen; seitsemän aikuista ja kuusi lasta. :) Emäntä kantoi uunista valtavan kulhon paahdettuja perunoita, isäntä kaatoi viiniä ja V leikkasi lihaa. Sitten yhtäkkiä hurja, riemullinen hälinä hiljentyi hyvin suomalaiskansallisesti tyytyväiseksi muminaksi ja aterimien kilinäksi.

Ilmassa oli selvästi aistittavissa jotain hyvin, hyvin keväistä tunnelmaa.

Paahdettua sipulia ja comte - juustoa (maistipala/pieni lisuke n. 8-10:lle)

4-6 suurehkoa sipulia
lasillinen valkoviiniä (kuivaa)
1,5 tl jerezin sherryviinietikkaa tai muuta sopivan tammista ja marjaisaa kypsytettyä etikkaa
n. 2 rkl hyvää oliiviöljyä
hyvää yrttisuolaa, esim. profumo del chiantia (jota muuten voi tilata Darion nettikaupasta)
(mustaa pippuria)
n. 150g pala comtea tai kypsytetty Appenzelleriä
viimeistelyyn hyvää oliiviöljyä (halutessa, ei pakollista)

Kuori sipulit ja leikkaa ne isohkoiksi lohkoiksi.

Paahda sipuleihin pinnat kuivalla, kuumalla pannulla (ehkä n. 3 min per puoli?) ja käännä sipulit paiston puolivälissä varovasti niin, että saat pidettyä lohkot koossa. Sipulien pinnat saavat olla syvän pähkinänruskeita.

Sammuta sitten tuli kasarin alta ja kaada sekaan lasillinen valkoviiniä ja sherryviinietikkaa. Asettele sipulit varovasti uunikippoon ja kaavi pannusta kaikki liemi mukaan.

Voit maustaa sipuleita hieman suolalla ja pippurilla ja laita sitten päälle folio ja anna hautua n. 180 asteisessa uunissa n. reilun tunnin verran, kunnes sipulit ovat pehmenneet mutta niissä on vielä rakennetta eivätkä ole pehmenneet vielä ihan muusiksi.

Jäähdytä sipulit, tarkista suola ja pippuri. Juuri ennen tarjoilua siivuta vihanneskuorimella tai juustohöylällä sipulien päälle runsaasti juustolastua. Halutessa voit pirskauttaa päälle vielä öljyä, muttei se ole mitenkään pakollista.

Tarjoa lisukkeena tai tapastyyppisenä jaettvana annoksena.

6 kommenttia:

Nanna kirjoitti...

Ooh.sä teit heti tätä herkkua.Ja osasit tehdä! Kiitps reseptiikasta!

Nanna kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Nelle kirjoitti...

Nanna: oh, mä en käsitä miksi sun viestit ei tuu mulle infona; ei näy es roskaposteissa, onneksi näkyvät täällä! Ja joo, ajattelin että kokeilenpa heti; tosi helppo resepti ja kun sipuli kai on vuoden vihannes niin taas yksi tapa tehdä ja käyttää. Ja makuja voi vaihdella mielensä mukaan. :)

Anonyymi kirjoitti...

Mä olen vain tuijottanut ja tuijottanut näitä kuvia ja uinut kuolalammikossani :)

-Savusuolaa, Janica

ssiiri kirjoitti...

Rakastan emmental-tyyppisten juustojen ja sipulin yhdistelmää. ;)

Nelle kirjoitti...

Janica: no sitten vaan tekemään; tosi helppo setti jota voi tuunata just semmoseksi kuin tykkää. :)

ssiiri: sitten vaan käyttämään sitä mikä parhaiten maistuu; ei se tässä niin turhantarkkaa ole. :)