Yskin vieläkin, enkä muista, koska olisi tällainen flunssa nähty. Se tavanomainen tarina; ensin sairastuu pienin, sitten mies ja lopulta minä. Luulen, vaikken tiedä varmaksi, että tämä oli nyt sitten se influenssa-aalto joka pyyhkäisi läpi meidän perheen. Viimeiset antibiootit nieleskeltiin eilen jälkitauteina saatuihin tulehduksiin ja peukut pystyssä täällä kirjoitan toivoen, että se ei enää uusi tai uudelleenilmene minkään jälkitaudin muodossa.
Jotenkin tuo tauti on saanut päivästä toiseen raahautumisen vaikuttamaan sankarisuoritteelta ja mihinkään muuhun kuin arkiruokaan kykeneminen on ollut heikkoa. Toisaalta - lienee jonkinlaista parantumisen merkkiä ilmassa kun huomaa ne kuivaneet leivänkannikat paperipussissa ja niistä inspiroituneena lähdin tuunaamaan muusia (ooh, miettikää - muusia!;) ). Ja siihen eiliseen muusinjämään löytyikin sitten ihan uutta eloa tilkasta kermaa, pötköstä mozzarellaa ja kourallisesta yrttisiä leivänmuruja.
Joten tässä elonmerkki ja vinkki; jos teillä on edellisen päivän muusia, siitä tulee melkein sellaisenaan syötävä herkku kun pinnalle uuniin laittaa mozzarellaa ja leivänmuruja. Lopputulos on kuin ne ravintoloista saatavat paneroidut mozzarellatikut muusilla. Syntistä, venyvän rapsakkaa, kotoisaa ja onnistuu antibioottia nappailevalta vihannekseltakin ;)
Mozzarellaa ja muusia
Eilistä muusia (yli litra, ehkä puolitoista?)
kermaa (sen verran, että muusi notkistuu n. 1,5 dl? - halutessa voit kuumentaa kerman sipulilohkojen kanssa ensin)
1 muna
pötkö kypsytettyä mozzarellaa (esim riitan herkku, joka meillä vakiovaruste)
(muutama basilikan lehti jos haluat)
n. 1 -1,5 dl leivänmuruja (joissa seassa 1 valkosipulin kynsi ja rosmariinia)
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita muusiin kerma ja sekoita. Lisää muna, tarkista suola. Kippaa muusi laakeaan uunivuokaan ja siivuta päälle mozzarella n. 0,5 cm paksuisiksi lämpäreiksi. Piilota joka lämpäreen alle yksi basilikan lehti lisämauksi jos sattuu semmoinen puska vielä hengissä olemaan.
Laita kuivat leivänkannikat tehosekoittimen soseutuskippoon 1 kuoritun valkosipulinkynnen ja n. 1 oksan rosmariinin neulasten kanssa. Murusta koneella ja käytä osa.
Ripota leivänmuruja tasainen kerros juuston päälle, niin että juusto peittyy ohuelti.
Paista uunissa n. 30-35 min tai kunnes muusi on kauttaaltaan kuumaa ja pinta kauniin ruskea ja paahtunut. Tarjoile sinällään tai vaikka haukimurekepihvien kanssa.
4 kommenttia:
Saahan tätä tehdä terveenäkin ja just muussatuista potuista, saahan?
Tosin tämänhetkisillä vilunväreillä voidaan todennäköisesti unohtaa kaikki kokkailu taas muutamaksi päiväksi..
Aivan ihana arkioivallus, juuri tällaisia sitä kaipaa kun oma pää on ihan tyhjä :) Meillä vaan harvemmin tunnetaan sellaista, kuin tähteeksi jäänyt muusi... Täytynee tehdä ensi kerralla ylimääräistä ihan tarkoituksella!
Kaikkea herkkua sä keksitkin. Mä luulen, että parempaa kuin ne mozzarellatikut...
Veera: ihan ehdottomasti sopii. :) Toivottavasti ei tule Tauti - brrhh!!
Heidi: meillä varmaan mun äidin ja hoitotädin peruja tehdään muusia aina parin päivän annos - lapsena siitä tehtiin usein muusilaatikkoa tai vaikka kropsua seuraavana päivänä :) Muusi on kotikeittiön voimavara!
Nanna: oli kieltämättä aika hyvää... ;) Kannattaa ottaa laakea vuoka jotta saa mahdollisimman monta mozzarellakiekkoa pintaan!
Lähetä kommentti