tiistai 26. tammikuuta 2010

Punajuurignoccheja ja salviavoita

Punajuurignocchit raakana
Perjantain illallisen päänumerona oli se ihana, sitruunainen ja parmesaninen sinappihunnutettu kana, jota kokkailin tuossa taannoin. Arpoessani sille lisäkettä, sain päähäni tehdä punajuurignoccheja. Muistelin, että olin nähnyt jossain gnocchiohjeen, mutten jostain syystä löytänyt sitä enää uudelleen. Piemonten keittiössä oli kuitenkin hyvät ohjeet kurpitsagnocchien tekoon, joita mukaellen nämä omat gnocchini syntyivät. Gnocchit olivat suuri menestys kaikkien muiden paitsi A:n mielestä. Hänestä ne olivat outoja ja jäin miettimään olenko koskaan ennen tätä tullut tarjonneeksi A:lle minkäänlaisia gnoccheja?

sinappista kanaa

Kaikki pitivät sitruunakanasta ja salviavoista (yllätys yllätys) ja mietin, että voisin ensi kerralla kuitenkin raastaa näihin gnoccheihin mukaan sitruunan kuorta. Nyt jätin sen pois, kun kanassa oli jo sitruunaa. Sitruuna-punajuuri ja salviavoi ovat kuitenkin ihan mieletön liitto.



Koska arki-iltana minulla ei ollut aikaa keitellä punajuuria ja perunoita nappasin kaupasta mukaan löytämääni pirkan punajuuri-perunasosetta. Sitä myytiin 500g pötkylöissä.

pirkan punajuuri-perunasoseOlin ihan rehellisesti sanoen vähän hämilläni, että tälläinenkin tuote on keksitty (mihin muuhun sitä voisi käyttää?), mutta gnocchiprojektiani ajatellen se oli juuri sitä mitä tarvittiin.

Vehnäjauhoina käytin durum - vehnäjauhoa, kun ajattelin sen sitovan goncchit paremmin. Soseesta olisi ehkä tullut kuivempaa, jos olisin keittänyt punajuuret ja perunat itse suolavedessä kuten piemonten keittiön ohjeessa kehotetaan tekemään. Tällöin jauhon määrää kannattanee säätää vähemmäksi sen mukaan, kuinka pehmeää taikina on.


Punajuurignocchit ja salviavoita
Punajuurigonccheja (annoksesta riittää lisäkkeeksi n. 8:lle)

1 kg pirkan punajuuri-perunasosetta (2 pötkylää)
1,5 kananmunaa (jälkkäriprojektista oli jäänyt keltuaista, joten laitoin 2 keltuaista ja yhden pienen munan kokonaan)
270g durum - vehnäjauhoja
n. 2,5 dl vastaraastettua parmesania (en punninnut, isohko keko, syntyi melkein kokonaisesta pirkan parhaat - sarjan parmesan - palasta)
muskottia
mustapippuria
porfumo del chianti - yrttisuolaa
(raastettua sitruunan kuorta)

+ iso kattilallinen kiehuvaa, suolattua vettä ja lisää durum - jauhoja leipomiseen

tarjoiluun n. 50g voita ja nippu salvian lehtiä.

Sekoita kaikki taikina-ainekset keskenään tasaiseksi massaksi. Tarkista suola ja pippuri maistamalla ja lisää tarvittaessa.

Jauhota taso kunnolla ja ota taikinaa möykky kerrallaan tasolle. Muotoile ison peukalon paksuinen pötkö ja leikkaa siitä kiekkoja. Paina kiekot sormillasi haluamaasi muotoon - minä tein vähän suorakulmaisia. Lopuksi painoin päälle haarukalla "raidat".

Valmiit nostelin jauhotetulle uunipellille odottelemaan. Kun kana alkoi olla valmista laitoin uuniin tarjoiluastian lämpenemään ja sitten keitin gnocchit vedessä pienissä erissä. Valmiit menivät sitten uuniin odottelemaan.

Gnocchit siis laitetaan kiehuvaan, suolattuun veteen ja ne ovat valmiita kun nousevat kattilan pohjalta kunnolla pinnalle.
salviavoi
Sulata sitten voi ja kun se on sulaa ja alkaa hieman muuttua kullanruskeaksi laita sekaan salvian lehdet. Kiehuta muutama sekunti ja sitten kaada salviavoi gnocchien päälle. Tarjoile heti.

Kanan kanssa tarjosimme vieraillemme vähän vahvempaa Boat O'Craigo Black Spur Chardonnayta, johon tykästyimme kovasti. Alkon myyjä oli viinivalinnassa auttaessaan vähän tuskastuneena kysynyt, että onko se kana pakko kuorruttaa sinapilla, kun V oli selittänyt illan menyytä - "Joo, on :)"

Nappivalinta haasteellisesta pääruuasta huolimatta!

6 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Onpa nuo punajuurignocchit nättejä.Itse en kauheasti tykkää gnoccheista,mutta silmänruokaa tuo kyllä on!

aleksi kirjoitti...

gnocchit on kyllä hyviä.. ja hauskoja tämmöset punaset. toisaalta voin ymmärtää miten joku ei heti niistä pidä, onhan ne vähän epämääräsiä kasoja.

Anonyymi kirjoitti...

ooh onpa herkullisen näköisiä gnoccheja! Salvian ja punajuuren tiesinkin toimivaksi suhteeksi, mutta vielä sitruunaa siihen siis...

Nelle kirjoitti...

Yaelian: ihanan näköisiä olivat, kieltämättä. Minä kuulun niihin jotka ovat aina tykänneet gnoccheista. Comfort foodia...

Aleksi: ja hyvän makuisia. Talvella kannattaa hyödyntää..

Kakkujumalatar: sitruuna tosoiaan on se, mikä koko hommasta enää kaipaa. Huomasin sen kesällä kun tein punajuuripappardellejä. Ihan mieletön yhdistelmä...

Janne kirjoitti...

Siitä Pirkka peruna-punajuurisoseesta saa mm. mainion pohjan sosekeitolle. Itsekin ihmettelin alkuun, että mihin tämä on tarkoitettu, mutta kyllä se itse asiassa taipuu aika moneen.

Nelle kirjoitti...

janne: totta, sellaiseen se voisi käydä. Miksei siiä voisi viritellä myös jotain erikoisempaakin - vaikka johonkin täytteeseen tms.