Tarte Tatin, karamellinen omenapiirakka

Yhteistyössä Bonnier

En oikeastaan tiedä, kumpi on parempi; itse piirakka vai tarina sen takana. Tietysti, ilman erinomaista piirakkaa sen tarina olisi jäänyt yhdeksi hätäpäissään tehdyksi mahalaskuksi hotellikeittiöiden historiaan. Niin tai näin, piirakka kaikessa yksinkertaisuudessaan on vertaansa vailla ja tarina kahdesta hotellia pitävästä Tatinin sisaruksesta vetoaa minuun hyvin monella tasolla; voisi jopa sano että koen suurta sielujen sympatiaa Stéphanien kanssa.

Oli kiireisimmän metsästyssesongin alku ja Stéphanie oli vastuussa keittiöstä. Hän hääräsi ja puuhasi varmasti juuri niin kiireisenä ja touhukkaana kuin vain yksin keittiötä pyörittävä ranskatar voi olla. Tarinassa - kuten kaikissa hyvissä tarinoissa on tietysti useita versioita; unohtiko Stéphanie tehdä pohjataikinan vai oliko tortun tarjoileminen vahinko; liekö nyansseilla välilä lopulta.

Kuitenkin se tarina, jonka minä muistan kuulleeni ja johon kykenen täysillä samaistumaan kertoo, että siinä puuhatessaan omenaista bravuuripiirakkaansa hän unohti omenat liian pitkäksi aikaa kiehumaan voihin ja sokeriin ja haistaesssaan paahtuvan sokerin tajusi, että pohjataikina on unohtunut. Pikaisesti hän improvisoi; kauli pohjataikinan vain pannun päälle ja viimeisteli piirakan nopeasti uunissa.

Käytin omenan kuorta koristeluun, mutten teidä olisiko se ollut lopulta kivampi vaikka kuivattaa tomusokerin kanssa koristeeksi. 

Keikautettuaan karamellisoituneen, kinuskia valuvan piirakan lautaselle ja kannettuaan sen tarjolle tarina kertoo Séphanien olleen aidon hämmästynyt jälkiruuan saamasta suosiosta. Klasikko oli syntynyt - täysin vahingossa.

Tarte Tatin on nimetty keksijänsä mukaan ja se on rustiikkinen, helppo piirakka joka ei vaadi mitään kummallista osaamista eikä raaka-aineita. Äiti, tiedän ettet varmaan koskaan ole kokeillut tätä mutta rohkaisen kokeilemaan; tarvitset hyvän valurautapannun, kilon omenoita sekä tietysti paljon sokeria, voita ja jauhoja.

Karamellisoituneeseen sokeriin sekoitetaan voita

Sokeri sulatetaan kuin piparkakkutalojen osia liimatessa ja kun se näyttää hieman meripihkan väriseltä, siihen sekoitetaan voi palanen kerrallaan. Sitten pilkotut omenat päälle ja lopuksi pannun päälle vielä kuoreksi kaulittu pohjataikina. Uuniin kunnes taikina on kauniin värinen ja hupsis, kakku käännetään ja tarjotaan vaniljajäätelön kanssa. Täydellistä!

Omenasorvi kuorii ja siivuttaa omenan haitariksi. Samalla siemenkota irtoaa. 

Menin päästämään V:n ja omppuja rakastavan I:n kahdestaan Claes Ohlssonille ja no, loppu on historiaa; ta-daah! Omenasorvi tuli taloon. I sorvasi minulle omppuja kuin liukuhihnalta ja minun tehtäväkseni jäi vain etsiä resepti ja tehdä vähän kinuskia sekä murotaikinaa. Piirakka on tehty Täydellinen ohje - Olivian parhaat reseptit kirjan ohjeella. Sain kirjan joskus kauan sitten arvostelukappaleena ja siitä on tullut kyllä näiden klassikkoleivonnaisten referenssi omassa keittiössäni. Joten omput kaatopaikan sijaan paistinpannuun ja pannu uuniin. Täydellinen omenapiirakka odottaa.

Kun pohjataikinan kaulitsee kahden leivinpaperin välissä, ei tule sotkua jauhoista. 

Samuli Wirgentiuksen pro-vinkit kirjasta:

• Siro - sokeri sulaa tavallista sokeria paremmin ja karamellisoituu siksi helpommin. (toim. huom. minä käytin ihan tavallista hienoa sokeria ja hyvin meni) Wigrentius neuvoo kallistelemaan pannua ja ohjeistaa että jos sokeriin jää klimppejä se ei haittaa, sillä ne sulavat sitten uunissa myöhemmin. 
• Sokeri on tarpeeksi paahtunutta kun ensimmäiset savukiehkurat nousevat pannulta. Silloin pannu nostetaan liedeltä ja voi vatkataan sekaan pallovatkaimella (minä pyöritin puuhaarukalla voin sulan, hieman meripihkan värisen sokerin joukkoon palanen kerrallaan. ) 
• Liian löysässä kinuskissa omenat eivät karamellisoidu. Sopiva kinuski on paksua mutta vielä valuvaa. (juuri semmoista minä ainakin sain aikaan oheisella ohjeella) 
• Kiinteä omenalajike Pink Lady pitää rakenteensa kypsennyksen jälkeenkin. Paljon nestettä sisältävä omena lässähtää kypsennyksen jälkeen. (meillä mentiin kaneliomenalla jotka olivat napakoita ja tulivat mielestäni ihan nätisti ulos. 
• Paistoksen tekeminen onnistuu parhaiten loivareunaisessa, paksupohjaisessa kattilassa (minä tein tukevalla valurautapannulla.) 
• Omenoiden tilalla voi käyttää aprikoosia, ananasta. persikkaa ja nektariinia. Kinuskin voi maustaa kanelitangolla tai palalla inkivääriä. 

Minulle Tarte Tatinin itseoikeutettu pari on valinjajäätelö.
Esimerkiksi Kolme Kaveria tekee ihan täydellistä jätskiä tähän tarkoitukseen. 

Tarte Tatin (ohjeen mukaan 8 annosta)

Taikinaan
3 dl vehnäjauhoa
2 rkl tomusokeria
75g kylmää voita
2 rkl creme fraichea

Täyte
800g kiinteitä ja melko happamia omenoita
150g voita
2 dl sokeria
2 rkl sitruunanmehua

Valmista ensin pohjataikina. Mittaa kaikki taikinan aineet monitoimikoneen kulhoon. Käynnistä kone. Kun taikina on tasaista kääri se kelmuun ja laita kylmään siksi aikaa kun kästtelet omenat.

Pese omput. Poista siemenkota ja leikkaa omput neljään osaan (tai sorvaa ne jos sinulla on innokas sorvaaja). Laita sitten omenatkulhoon ja pirskota päälle sitruunan mehua.

Mittaa sokeri paistinpannulle ja kuumenna. Kun sokeri on sulanut kullanruskeaksi, sekoita mukaan yksitellen voikuutiot.

Aseta voi-sokeriseoksen päälle omenakuutiot siten että se puoli minkä haluat kakun pintaan tulee pannua vasten. Ohjeessa kuoripuoli on laitettu kohti pintaa.

Kauli taikina pannun kokoiseksi levyksi ja nosta se kaulinta tai leivinpaperia apuna käyttäen pannun päälle. Painele taikina tiiviisti reunoja vasten.

Paista 200 asteessa 25-30 min kunnes pohjataikina on hieman ruskettunut.

Laita tarjoilulautanen pannun päälle ja kiepauta kakku ylösalaisin.

Tarjoa vaniljajäätelön kanssa.