tiistai 3. kesäkuuta 2014

Referenssisuoritetta hakemassa: ravintolapäivä ja Real Texas BBQ



Me olimme jo pidempään stalkanneet Real Texas BBQ:n toimia Facebookista ja kun ravintolapäivänä putiikki ilmoitti tarjoavansa lounasta kotikulmillaan, me pakkauduimme autoon ja hurautimme paikalle. Nyt tai ei koskaan, tämä on koettava - sillä niin herkun näköisiä kuvia erinäköisistä savusteluprojekteista Facebookista oli tullut bongattua. ;) Tarjolla oli 10 ja 12 euron lautasellisia savustettua hyvyyttä aitoon jenkkibarbecue - tyyliin.

Ravintolapäivää vietettiin Real Texas BBQ:n kotipihalla kuten asiaan kuuluu. Sää oli kuin morsian. 

Jos me jotain olemme jumpanneet kotisavustimissa ja hakeneet semmoista "täydellistä" juttua, niin se on naudan brisketti (ja naudan ribsit...). Ihan hyvää siitä on pääsääntöisesti saatu, mutta jotenkin sellainen täydellinen suorite on antanut odottaa itseään; varmasti osittain kokemuksen puutteesta mutta näin jälkikäteen mietittynä myös oikealla tavalla leikatun lihapalan puuttumisesta johtuen.

ISO savuvempele. Näitä kuulemma kysellään ostettavaksi koko ajan, mutta niitä ei juuri nyt ole saatavilla. Onneksi ei ollut, mietin hiljaa mielessäni. ;) Tosin V tietenkin tiesi, että kotimaista tuotantoa ollaan boottaamassa.... 

Ja tiedättehän kun jotain jumppaa ja oikein miettii ja ajattelee jonkin vanhan muistikuvan pohjalta niin lopulta käy siten, että ei itsekään tiedä mikä suunta on ylös ja mikä alas. Millaista se oikeastaan edes pitäisi ollakaan? Ja sitten iskee taisteluväsymys ja tuntuu että pitäkää tunkkinne kylkenne.

Vähän semmoiselta tästä tädistä jo alkoi tuntua noiden V:n naudan kyljensavustelujen kanssa. Jos ne eivät maistuneet lihakeitolle niin sitten niissä oli todella tulinen maustejuttu päällä. Ja rasvan, kollageenien ja lihan suhde on myös vaihdellut kerrasta toiseen. Monta kertaa on saatu aikaan ihan hyvää, mutta pikkuisen oli sellainen olo etten oikein tiennyt mihin suuntaan tästä pitäisi mennä.


Ja niinpä me sitten ajattelimme käydä hakemassa referenssisuoritteen aiheesta ammatikseen savustelevilta. Ja kannattihan se, vaikken tiedä saammeko aikaan koskaan samanlaista.

Edessä brisketti ja takana nyhtöpossua

Voi vitsi se brisketti oli ihan taivaallista. Näin hyvään ja suussasulavaan lopputulokseen pääsemisestä olemme lähinnä haaveilleet. Lihassa oli syvää, täyteläistä ja hyvää makua. Ei kuitenkaan semmoista lihakeittofiilistä, eikä toisaalta liian tulista, palanutta pippurisuuttakaan vaikka pinnassa oli herkullista "barkkia". Se oli rakenteeltaan miellyttävää syödä; oikeasti lohkeavaa, miellyttävää lihaa eikä rasvaa ja kollageenia ollut juuri lainkaan. Se vaan oli tosi hyvää.

Savupapuja, muusia ja lihaa. 12 euron lautasesta ei todella jäänyt nälkä. Siihen sai KAIKKEA.

V haastatteli savumestaria pitkällisesti; yllättävää oli, miten vähän noin valtava savustin vaatii lopulta puuta savustuslämmön ylläpitoon.  Koska laitos on massiivinen rautamöhkäle, lämmittämiseen menee jonkin verran klapeja; kertoman mukaan n 8 kpl sellaisia 40 cm isohkoa halkoa. Mutta ylläpito vaatii vain 1-2 klapia tunnissa. Mesquitea tai muuta makupuuta laitetaan vain pariksi ensimmäiseksi tunniksi ja sitten jatketaan kuoritulla koivuhalolla tai lepällä. Kuorittua, koska tuohesta tulee paljon nokea ja se mustaa kaiken.

Brisketti Real Texas BBQ:lle tulee Tammiselta. Ei, en tiedä onko sitä tulossa vähittäismyyntiin, mutta olisihan se mahtavaa jos sitä alkaisi näkyä myös kaupoissa. Kuulemma sitä lihan leikkaustapaa oli käyty Tammisella opettamassa ihan kädestä pitäen. Jotta turhat rasvat jäävät kyljestä pois ja lopputulos on, noh, juuri tämmöistä täydellistä...

Sen mieleenpainuvan brisketin lisäksi tarjolla oli itse tehtyä, tulista makkaraa, savustettua muusia ja papuja, tietenkin nyhtöpossua ja cole slawta. Lisäksi oli cheddartäytteisiä savustettuja jalopenoja, pikkelöityä punasipulia ja jotain herkkua pastasalaattia. Kaikki oli ihan hyvää, joskin papujen suhteen minusta on tainnut kuoriutua piilosokerihiiri, koskapa tykkään enemmän niistä sokerisemmista pavuista joita V on nyhtöpossun kanssa laittanut. Nämä olivat ihan ok, mutta eivät läheskään niin makeita kuin meillä, tomaattisempia ja niissä oli jonkin verran tulta varmaankin cayannesta. Muusi oli ihan hauska idea savustimessa, joskaan savu ei siitä juuri maistunut - tai sitten se oli aistiharha kun tarjolla oli sitä possua ja nautaa joista savun maistoi paljon selvemmin. Muusi pehmeni kivasti settiä. Ja se pastasalaatti oli ihan älyttömän hyvää myös - ja sopi siihen lihojen ja tulisten makkaroiden pariksi resetoimaan makua.

Kaikki söivät ratketakseen. I söi niin paljon että mietin jo pitääkö minun mennä ostamaan santsilautasellinen, sillä meillä oli "vaan" yksi 12 euron lautasellinen pikkumiehen kanssa jaettavaksi. Mutta A saturoitui oman lautasensa kanssa n. puolivälissä, joten kolmella lautasella ruokittiin lopulta koko meidän ryhmä.

Tosin koska kaikki oli niin tosi hyvää, niin mieluiten olisin maistellut makuja vähän erikseen ja hakenut vaikka vähän lisää sitten sen mukaan mikä on suosikki. Nyt kun kaikki oli samalla lautasella, juttuja oli hankalaa maistella erikseen ja sinänsä hienot maut tahtoivat mennä sekaisin. Mutta tarjoilutapa lienee sitten kiinni siitä, mitä heiltä kulloinkin tilataan, ymmärsin tarinoinnista että catering - firmana he ovat varsin joustavia. Lautanen oli ravintolapäivän konsepti ja lopulta hyvin toimi sekin eikä tosiaankaan jäänyt nälkä. :)

Eli hyvää oli, sellaisella mutkattomalla ja rennolla tavalla. Voin kuvitella että tämä toimii erinomaisen hyvin isommassa tapahtumassa kun tarjolla on kasoittain kylmää olutta, sauna sekä pelejä ja leikkejä nurtsilla.

On kiva, että tällaisia tiettyyn juttuun erikoistuneita firmoja on.

3.5.2014 edit: Sain postissa tarkennuksia juttuun (kiitos! :) ): muusi ja ilmeisesti myös nuo tarjotut pavut oli peitetty savustimessa foliolla, ettei savun maku imeydy niihin.  Lisäksi ravintolapäivänä tarjoiltu brisketti oli Australialaista Black Angusta Baronsilta eikä kotimaista Herefordia Tammiselta kuten ymmärsin alunperin. Kumpikin kuulemma toimii hommassa kuitenkin ihan hyvin.

2 kommenttia:

Taikinapoika kirjoitti...

Minäkin kävin täällä ravintolapäivänä kuten edellisenäkin vuonna. Q oli ihan hyvää, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että brisket oli minun suuhuni vähän pliisua. Olihan se mureaa ja hyvää, mutta kaukana amerikkalaisten tienvarsipittien helmistä. On toki upeaa, että Josu tekee tätä suurella sydämellä, kun Suomesta ei vastaavaa juuri löydy, mutta mikään brisketin epitomi ravintolapäivän esitys ei missään nimessä ollut.

Nelle kirjoitti...

Taikinapoika: Voimme siis unelmoida edelleen jostain vielä päräyttävämmästä setistä :) Tai roadtripistä lasten kanssa Ameriikkaan... tai... Wait... ;)