Täytettyjä tomaatteja savulla ja pari kommenttia "lihattomasta lokakuusta"

On taas yksi sellainen aamu, kun radiojuontajien siteeraamat pennin aforismit tarttuvat tajuntaan kuin kiiltävä kärpänen sitä varten viritettyyn kärpäspaperiin:"Virheiden tekeminen on okei, kunhan ei toista virheitään".

Kertaan tyhjää hokemaa mielessäni moneen kertaan ja tulen siihen tulokseen, että tässä "suuressa ajatuksessa" saattaisi olla järkeä jos olisi aikaa edes sen verran pysähtyä että ehtisi huomata virheensä tai - vielä parempaa - jollain tavoin jäsentää niitä.

Alan vähitellen huomata, miten rajallinen resurssi aika on ja miten vähään loppujen lopuksi ehtii vaikka maailma pursuaisi kaikkea mielenkiintoista juuri nyt. En tiedä onko tämä oireellisempaa ns. ruuhkavuosille vai sille jonkin aikaa sitten pyörineelle yrittäjien ikiomalle Taivas ja helvetti - kampanjalle. Kai tämä on ainakin osittain sitä "Taivasta ja helvettiä" - molempia samaan aikaan.

Vaikka mökille raahautuminenkin oli jonkinlainen ponnistus, meri-ilma kyllä rentouttaa.
I hoki Duu-Duu ja raahasi zombie-äitinsä katsomaan meduuuusoita.

Ja kyllä, olen kironnut lupaustani olla mukana tuossa lihaton lokakuu - hankkeessa lihansyönnin vähentämisen osalta. Ei siksi, että suoranaisesti kaipaisin lihaa lautaselleni vaan siksi, että kasvisruuan tekeminen vaatii aikaa ja energiaa - joista kumpikin on ollut todella kortilla viime aikoina. Tästä huolimatta en ole halunnut luovuttaa, sillä jotain vetoavaa siinä on, että yrittää ylittää itsensä. Lupaus on jopa aika hyvin pitänytkin - olen ostanut lihaa vain kerran tämän puolen kuun aikana ja sekin oli hirveä, viime viikonloppuna, sillä halusin tehdä mökillä hirveä, katajanmarjoja ja sieniä. Katson tämän lisäksi olevan varsin pieni rike, sillä meillä on oikeasti syöty aamuisinkin vaan juustoa leivänpäällä ja puuroa "mummun mansikkakiisselillä". V taitaa tosin saada vähitellen näistä aamupaloista tarpeekseen, koska eilen kaupasta tuli hänen mukanaan saunapalvia ja salamia ;)

Oikeasti tämä on ollut ihan avartavaakin; vähän on välillä hymyilyttänyt kun on tajunnut, miten paljon vähemmän ruokaa oikeastaan tarvitsemme kaupasta kun valmistan kasviksia. Ja samalla olen sitten kotona ahdistunut kun "jääkaapissa ei ole mitään helppoa". Kikherneetkin unohtuivat taas laittaa likoon aamulla joten ei falafeleja tänäänkään. Ja minkä olen todennut, minusta ei tulisi pienen lapsen kanssa kasvisruokakokkia kyllä tekemälläkään. Vaatii niin paljon miettimistä että pieni saa tarpeeksi kaikkea.

Eivätkä kasvisruokakokeilun kaikki hedelmät ole olleet pelkästään terveellisiä. Kyllä tässä on käyty hyvän ja pahan tiedon puulla muutamaankin kertaan. Yhtenä iltana tehtiin esimerkiksi juustofondue juustonkannikoista, kun en vaan JAKSANUT kokata.Tunnustettava se on; liha on ylivertaisen helppo ruoka josta syntyy kerralla helposti ravitseva päänumero jonka ympärille niitä kasviksia on sitten paljon suurempi vapaus ripotella. Lisäksi isosta palasta lihaa syntyy hauduttelemalla yleensä joka kerta useamman päivän annos.

Mutta aina kun jaksaa panostaa kasvisruuan kokkaamiseen, ei sitä lihaa kyllä osaa kaivata. Lisäksi olen huomannut, että olo on kevyempi - olisi varmasti terveyden kannalta tosi hyvä jos saismme lisättyä kasvisruokien määrän viikossa yhdestä kolmeen - noin niinkun pidemmälläkin tavoitetasolla. Mutta mutta...

No, tässä nyt joka tapauksessa yksi ihan timantti kasvisruoka viime viikonlopulta; me teimme sen savustimessa, mutta olen aikaisemmin tehnyt saman tyyppistä ihan vaan uunissa. Vaikka ruoka on tosi yksinkertainen, se toimii käsittämättömän hyvin. Salaisuutena on kapristen ja aurinkokuivatun tomaatin sekä juuston umami, joka antaa täytteelle sen upean maun.

Uuniversiossa olen käyttänyt juustona fetaa ja parmesania, mutta nyt meni vahvaa appenzelleriä jonka oletin menevän paremmin savun kanssa yhteen. Käyttämällä enemmän kapriksia ja punaista pestoa (tai aurinkokuivattuja tomaatteja silppuna) voit varmaan tehdä tämän vegaanisenakin, savu- tai chilitofulla.Ylipäätään chilin lisääminen täytteeseen oman maun mukaan toimii, mutta se ei sitä kyllä välttämättä tarvitse.

En tiedä toimisivatko sokeripavut uunissa - melkein laittaisin mukaan vähän savupaprikaa ja yksinään uuniin kiertoilmalle, jotta ruskettuisivat vähän. Sitten vasta tomaatit päälle.

Lisää proteiinia saat, jos laitat tomaatit papu- tai linssipedin päälle kypsymään. Meillä kopioitiin sitä pulled porkin papulisäkettä ja laitettiin papujen sekaan savustimeen reilusti ketsuppia, sokeria ja sinappia. Loraus öljyä ei olisi ollut pahitteeksi (totuuden nimissä sanottakoon, että V kaipasi pekonia!;) ) nyt kun papujen päälle ei tipu sianihraa kasslerista :)

Villiriisi värjää täytteen violetiksi.

Mutta teitpä näitä sitten uunissa tai savustimessa, niitä kannattaa tehdä aika monta sillä vaivannäkö kannattaa. Ja bonuksena: hyviä ovat myös lämmitettyinä, joskaan meille ei näitä jäänyt kuin yksi. Kasvisruokaa en vaan jotenkin osaa tehdä tarpeeksi, jotta sitä jäisi tähteeksi.

Paremmat täytetyt tomaatit savulla tai ilman

2-3 tomaattia per ruokailija (meillä 8-10)
3dl riisiä (meillä n. puolet tummaa villiriisiä ja puolet täysjyvää) + vettä keittämiseen
1.5 rkl balsamicoa, punaista
mustapippuria
1 rkl hunajaa
1 rkl suolakapriksia silppuna
1 iso valkosipulin kynsi silppuna
1 tl chiliöljyä (tai chiliä silppuna, maun mukaan)
2 rkl punaista pestoa
200g paketti fetaa (tai vaikka savustettua/chilimaustettua tofua)
1,5 rkl hyvää oliiviöljyä
timjamia & rosmariinia silppuna, pari rkl kumpaakin
n. 1dl Appenzeller raastetta tai parmesan - raastetta


Leikkaa tomaateista hattu irti siististi. Koverra tomaatit ontoiksi ja säästä sisus.
Laita kattilaan kiehumaan vähän vettä riisien esikeittämistä varten. Voit halutessasi maustaa veden kasvisliemikuutiolla, mutta pelkkä suolakin käy. 

Pilko tomaattien pehmeä sisus kattilaan, lisää balsamico, murskattu valkosipuli, ripaus mustaa pippuria ja vähän sokeria tai hunajaa. Lisää myös huuhdotut, silputut kaprikset ja punainen pesto. Keitä kastiketta hiljaisella tulella jotta tomaatti pehmenee ja makeutuu.

Samaan aikaan esikeitä riisi. Tarkoitus on antaa riisille n. 8-10 min kiehumisaikaa ihan vedessä, jotta riisi vähän pehmenee. Jätä vielä hetkeksi imeytymään, siivilöi sitten loppu vesi pois ja kaada riisit tomaattikastikkeen sekaan. Tarkoitus on saada aikaan täytemäinen seos. Voit keittää tomaattikastiketta vähän kasaan jos tuntuu, että seoksesta tulisi liian märkää. Riisi imee hieman nestettä vielä uunituksen aikana.

Lisää täytteeseen murustettu feta ja hyvää oliiviöljyä. Silppua mukaan tuoretta rosmariinia ja timjamia maun mukaan, meillä meni aika reilusti. Lopuksi lisää juustoraastetta, maista ja lisää suolaa ja pippuria maun mukaan.

Laita uunivuokaan kypsiä papuja (meillä meni purkki isoja voipapuja ja punaisia papuja ks. tarkempi ohje täältä) ja savustimeen laittaessa ainakin lisää myös fariinisokeria, sinappia ja ketsuppia sekä halutessa vielä siirappia ja tilkka öljyä.

Uunissa 200 asteessa tomaateille riittänee semmoinen 35-40 min kunnes hattu on hieman kärventynyt - savustimessa nuo olivat meillä ensin pienemmällä höökillä ja lopuksi "täydellä teholla" joka parhaimmillaankin taisi jäädä sinne 160-180 asteen paikkeelle yhteensä n. 2-2,5h.

Kaikki syötiin kuulaassa syyssäässä ulkosalla. Lienee niitä viimeisiä ulkona istuttuja lounaita nämä.