tiistai 22. lokakuuta 2013

Terveiset perulaisesta keittiöstä: appelsiiniglaseerattua bataattia ja seesamihalloumia mintulla ja korianterilla

perulainen bataatti ja jamien seesamihalloumi

Kesän ja syksynkin jännittävin keittokirjauutuus meillä on ehdottomasti Chevice. Olen lehteillyt sitä varmasti useamman kymmentä kertaa ja joka kerta huokailen kuvien edessä ihastuksen ja hämmennyksen sekaisilla mielialoilla; kaikki näyttää raikkaalta, erilaiselta, uudelta ja jollain oudolla lailla pielessä olevalta ;)

bataatti
Bataatteja voi paahtaa uunissa useammankin, syödä toisen vaikka muusattuna ja toisen myöhemmin näin tehtynä.


Mitä tarkoitan on, että oikeasti tuota kirjaa lukiessa joutuu miettimään miltä valmiin annoksen oikeastaan kuuluu maistua? Se haastaa opettelemaan ihan uudenlaista makupalettia, vai miltä teistä kuulostaa kanelin, neilikan ja tähtianiksen kanssa sokerisiirapissa keitetty, uunipaahdettu bataatti? Tai colan ja tähtianiksen kanssa uunipaahdettu kana, quinoasta tehty sushi sweet chilikastikkeella tai italialaisesta keittiöstä tuttu artisokka joka maustetaankin chilillä ja korianterilla?

Olen kokannut kirjasta vasta vähän; pari kertaa tuota bataattia ja kerran colakanaa ja mietin, että tässä on tyylillisesti sellaista uutta, että reseptejä lienee syytä noudattaa jokseenkin pilkuntarkasti. Mikään, mitä olen oppinut aiemmin ei jotenkin tunnu osuvan yhteen noiden reseptien kanssa.

halloumi, seesaminsiemen


Esimerkiksi sen kanan kanssa pistin pari mutkaa suoraksi enkä saanut ollenkaan sen näköistä ruokaa kuin kuvassa. Ohjetta tosiaan lienee syytä totella. Bataatin kanssa ensijärkytys oli myös melkomoinen kun ensimmäisen kerran sitä maistoin; se oli ääääääärettömän makeaa. Mutta samalla kertaa hyvin, hyvin aromaattista ja hienon makuista. Oivalsin nopeasti, että näiden makujen yhdistäminen jotenkin onnistuneesti vaatii vielä lukemista, harjoitusta ja sulattelua. Niin ja perulaisen Zenin.

perulainen bataatti, chevice
Ensin appelsiinista, sokerista ja mausteista keitetään siirappi, mihin kypsät bataattisiivut sitten laitetaan.

Hommaa tietysti auttaisi aika paljon, jos olisin joskus käynyt jossain Andien alueella tai jopa Perussa. V sanoi, että (vaikkei hänkään Perussa ole käynyt, mutta sillä maailmankolkalla matkanneena muistaa kuulleensa jotta) Peruun ja Chileen on saapunut paljon siirtolaisia myös Aasian suunnalta. Se kyllä näkyy myös ruuassa.



Simenet painetaan halloumiin - ei haittaa vaikka juusto vähän halkeaa.

Olen monta kertaa tuota kirjaa selaillessani muistellut myös tätä somessa puoli vuotta sitten kiertänyttä kuvaa joissa perheet eri puolilta maailmaa seisovat viikon ruokaostostensa kanssa. Jotenkin tämä keittokirja on ihan elävä todiste siitä, että Perulainen kauppakassi tosiaan on erilainen kuin meillä täällä.

Ruuat ovat erilaisia, selvästi eri kulttuurien vaikutuksesta syntyneitä sekoituksia ja monin paikoin (ainakin tuon opuksen perusteella) yllättävän makeita. Ainakin alkuun ruokia on vaikeaa yhdistää ateriaksi tällaisella italiakeittiöön tottuneella intuitiolla. Kaikki on opeteltava kokeilemalla. Lisäksi haastekerrointa tietysti lisää että resepteissä vilisee erilaisia lajimaisseja ja muita outoja ruoka-aineita. Vähän se nyt aina on tietysti semmoinen plaah kun jotain vihreitä mangoja ja limo - chilejä ei nyt suoranaisesti rönsyä tuolla omalla pihalla ja lähiostarin pöydissä. Mutta paljon on sellaistakin, mitä voi tehdä ja korvaamaankin varmasti ooppii, kun pääsee vähän kärryille jutun juonesta. 

bataattia ja halloumia
Makeaa ja suolaista, todella onnistunut ja epätavallinen makupari.


Ja onnistuminen antaa rohkeutta; tämä sunnuntaina tehty viritys oli jo ihan eriomaisen onnistunut yhdistelmä: perulaista bataattia, Jamien seemsamikuorrutettua halloumia ja korianteria sekä minttua. Palanpainikkeeksi tuo alempana kuvassa näkyvä Williamsin inkiväärinen olut oli ihan täydellisen hyvää.

Jamien mukaan yksi rikottu valkosipulin kynsi on ihan välttämätön lisä pannuun.

Annokseni autenttisuudesta en siis sano yhtään mitään, mutta makea ja aromaattinen, melkein jälkiruokamainen bataatti leikkaantuu hyvin halloumin suolalla ja yrttien raikkaudella.

Tykättiin siis - ihan erinomainen yhdistelmä ja ihan taatusti erilainen. Mutta oikeasti 200g sokeria tekee kyllä ennestäänkin makeasta bataatista tosi, tosi makeaa. Että jos kammoksut makeaa ruuassa niin mieti vielä ennenkuin kokeilet. :) Yhdistelmä on minusta kuitenkin tosi hauska ja tuo mieleen juustolautaset joissa suolaiseen juustoon yhdistetään hilloa.

inkivääriolut
Williamsin inkiväärinen olut oli ihan erinomainen kombo ruuan kanssa.

Meillä oli yksi iso bataatti josta riitti hyvin meille kolmelle ja vähän jäi - siitä olisi riittänyt kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle hyvin, etenkin jos juustoa on kaksi pakettia. Meillä oli vain yksi juusto, mutta sitä olisi voinut olla ehkä vähän enemmän kun I halusi myös juus-tooo... Ja ennakkoluulon vasta löytäneenä - lähinnä sitä.

Älä laita pannulle liikaa öljyä, se irrottaa helposti siemenet juustosta!


Minä jatkan Chevicen läpikahlailua - mutta tässä ensimmäinen oikea osavoitto Perun keittiöstä; Nelle-Chevice 1-2.

Appelsiiniglaseerattua bataattia ja seesamihalloumia nimtulla ja korianterilla (n. 4:lle)

1-1,5 tavallisesta, isohkosta bataatista tai kolme pienempää luomubataattia (kirjassa kaksi keskikokoista bataattia ja kahdesta isosta tulee ihan liikaa neljälle)

glazeen
200g sokeria
1 appelsiinin kuori ja mehu
hyppynen suolaa
3 neilikkaa
1 n. 5 cm kanelitanko
1 tähtianis
50g voita
200ml vettä

Lisäksi
2 pakettia halloumia
3-4 rkl seesaminsiemeniä
1 valkosipulin kynsi (tärkeä! Sanoo Jamie)
tilkka öljyä

korianteria ja minttua koristeluun

Laita uuni kuumenemaan 150 asteeseen, pistele bataattiin muutamia reikiä haarukalla ja laita bataatit uuniin paahtumaan n. tunniksi kunnes ne ovat kypsiä. Voit hyvin tehdä tämän jo etukäteen ja kuoria bataatit kylminä mutta kuoriminen onnistuu myös kuumana, vaatii vaan kumihanskat jotta sormet ei pala.

Bataatti kuoritaan ja siivutetaan vajaan 2 cm siivuiksi.

Kaikki glazen ainekset laitetaan kasariin ja seosta keitetään sekoitellen kunnes se tiivistyy lähes siirappimaiseksi. (Kirjassa kehotetaan siivilöimään seos, mutta en huomannut siinä mitään erityistä hyötyä ruualle, mausteet ovat minusta ihan kauniita koristeita pannnussa. )

Lisää bataattisiivut ja hellävaroen kääntele niitä kiehuvassa siirapissa kunnes ne ovat kauttaaltaan lämpimiä ja siirapin peitossa.

Leikkaa halloumista n. sentin siivuja ja levitä seesaminsiemenet leikkuulaudalle. Painele juustoja siemeniin jotta saat ne täysin siementen peittoon. Lisää pieni tilkka öljyä kuumalle pannulle ja paista juustoja ensin toiselta puolelta kunnes siemenet ovat kullanruskeita, käännä ja lisää pannuun rikki lyöty valkosipuli. Sipulia ei syödä mutta se antaa upean maun pannssa olevalle öljylle joka maustaa juuston.

Paista vielä toiselta puolelta ja kokoa annos; pohjalle pari siivua bataattia, juustoa päälle ja valele settiä hieman siirapilla. Koristele yrttien lehdillä ja nauti heti.


12 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Nami:) perulainen keittiö onkin suosikkejani ja mullakin on blogissa muuta a perulainen ohje.Limassa tuli vietettyä muutama kuukausi v.2005 ja täytyy sanoa että sikäläinen keittiö on kyllä tosi hyvä.Ja ne mahtavat ainekset siellä.Toimin viime viikolla oppaana perulaiselle lääkärille(ihan vapaaehtoisena) ja puhuimmekin paljon perulaisesta ruuasta!

Anonyymi kirjoitti...

oiii ihania ruokia tässä koko blogissa! Jatkakaa samaan malliin!:)

Siiri kirjoitti...

Vau mitä makuja! Kelpaisi koska tahansa. :)

Nelle kirjoitti...

Jael: Sä olet kyllä päässyt käymään ympäri tosi laajasti. Hurja kokemuspohja!

Anonyymi: kiitos, ihana kuulla !:)

Siiri: tuosta tuli kyllä hyvä yhdistelmä, mutta nuo yrtit kyllä kruunasi koko annoksen. Paljon minttua ja korianteria. :)

Sofia kirjoitti...

Mä olen juuri niitä tyyppejä, jotka eivät kovasti pidä makeasta ruoasta...ellei sen rinnalla ole jotain kovinkin suolaista. Toisin sanoen, tää on nyt sellanen kombo, että oksat pois!
Luulenpa, että testaan joku päivä. Perulainen keittiö ei ole minulle kovin tuttu entuudestaan. Jotenkin vaikuttaisi siltä, että siinä saattaa olla aasialaisten vivahteiden lisäksi myös ripaus Afrikkaa. Onko näin?

Nelle kirjoitti...

Sofia: Tuo makea bataatti on aika tosi runsasta, mietin itse tuota annosta syödessäni, että tähän sopisi hyvin myös vuonankaali ja hieman auringonkukan ituja niinkun lisukkeeksi. Makea oli hyvä, mutta sitä ei saa olla annoksessa shteellisesti liikaa. Pari tuommoista kiekkoa pystyy syömään n. neljän juustoriivun kanssa, mutta ei oikeastaan enempää :) Annosta kantsii tosiaan jatkaa salaatilla jos sattuu olemaan kaapissa ja intuitio sanoo että vuonankaali olisi nappivalinta.

Nanna kirjoitti...

Mun on niin pitänyt kommentoida tähän,mutta aina tunnun olevan liikkellä jollain nowöök-mobiililaitteella.

Kas kun kukaan ei oikein ookkaan Suomes tarttunut tähän pPeruun, eikös se oo ollu jo muutaman vuoden yks suurista kkokkaustrendeistä.

Niin samaistun tuohon ongelmaan, että miltähän tän pitäis maistua, kun minäkin usein kokkaan jotain täysin tuntematonta.

Ei muuta kun lisää Perua esään, sitten!

Johanna kirjoitti...

Kun keittokirjassa on jotakin outoa ja uskomatonta, niin silloin käsissä saattaa olla aarre :) Niiden nettisivutkin näytti virkistävältä.

Hiidenuhma kirjoitti...

Juusto ja "bataattihillo" kuulostavat ihanilta yhdessä. Mainio idea päällystää halloumi seesamilla. Sitä pitää kokeilla.

tei kirjoitti...

Perun keittiosta tahan asti on ollut tuttua lahinna cheviche. Tama oli loistava ja helppo illallisohje halloumin ystaville. Ja suosituksesi mukaan laitoin vain pari ruokalusikallista sokeri, mika takasi optimaalisen makeusasteen, mutta kastike ei oikein tahtonut redusoitua siirapiksi. Kiitos postauksesta!

Nelle kirjoitti...

Nanna: Joo, koitetaan edetä sen perunkin kanssa. :) Ehkä mä kokeilen taas kohta sitä kanaa uudelleen. Kun olen nyt temperoitunut hetken... ;) Ja quinoasushi oli kans todo - listalla.

Johanna: mä olen tästä ihan samaa mieltä :) Mäkin mietin että tää voi olla ihan mahtava juttu vielä kun pääsee sisään!

Hiidenuhma: kokeile ihmeessä, tosiaan toimi. Mutta mulla nyt on ollut tää seesaminsiementen kesä muutenkin - niitä on käytetty kesän aikana monta pakettia "oho" :)

Tei: ole hyvä, ihana kuulla että tykkäsit! Ja tosi kiva että tulit kommentoimaan!

Sokeria pitää tosiaan olla aika paljon että kastike muuttuu siirapiksi. Mutta siirappi on makeaa. Minua se makeus ei haitannut kun oli sitä suolaista juustoa, mutta ilman suolaista lisää se on aika tiukkaa settiä. :)

ulla kirjoitti...

Minulla on sama kirja, mutta on jäänyt vielä reseptit testaamatta. Tämä näyttää kyllä hyvältä!