Fasaania ja oliivia; italiaklassikko kotimaisesta fasaanista

Sisareni kuulosti puhelimen toisessa päässä siltä, kuin olisi juuri mennyt läpi katosta ja olisi lähestymässä parhaillaan venuksen kiertorataa. En totuuden nimissä ollut vielä edes miettinyt loppuun asti mitä niistä ostamistani kahdesta fasaanista olisi tulossa kun kerroin linnuista sisarelleni. Eikä minulle oikein jäänyt edes vaihtoehtoja kun puhelimen toisesta päästä kuului kiljunnan seasta erotettavina sanoina "oliivit", "Montagliari" ja "fagiano alle olive"!

Ensin fasaaneille annetaan hieman kylkiin väriä öljy-pancettaseoksessa paistaen.

Voi ihkudaa Mimmua. Hän todella, todella tykkää fasaanista ja oliiveista. :) Olipa hyvä että se tuli sieltä kuin apteekin hyllyltä. Olin kyllä jo päättänyt etukäteen että tänä vuonna fasaani haudutetaan ylikypsäksi, mutta pyörittelin päässäni jotain confit - tyyppisiä oliiviöljyssä haudutteluja. Jostain syystä tuo Montagliarissa niin monta kertaa syöty Mimmun ja anoppini Riitan suorikkiruoka ei tullut heti mieleeni.

Fasaania ja oliivia on upean syvänmakuinen fasaaniruoka jossa on selkeän rustiikkiset maut. Oliivi tuo annokseen luonnetta ja ryhtiä, voi ja pancetta paahteisuutta ja pähkinäisyyttä, rosmariini upeantuoksuista yrttisyyttä tai rustiikkista metsäisyyttä jos niin haluat sanoa. Vaikka tähän tulee makeutta viinistä, happo kuitenkin kantaa ja paahtuneen linnun aromi nousee esiin upeasti. Ruoka on hyvin, hyvin italialaisen selkeä ja sen voi tarjota yhtälailla pastan, salaatin ja polennan kuin paistetun pinaatinkin kanssa. Pastalla jatkettuna padallisesta lintua syö iso joukko. 

Käänsin fasaanit padassa puolivälissä ympäri, jotta molemmat kyljet maustuvat ja hautuvat padassa olevassa liemessä.

Olen ihan varma, ettei Bruna hyväksyisi käyttämääni voimäärää perinteisen Chiantilaiseksi, mutta italian keittiöklassikossa the Silver Spoonissa oliivien ja fasaanien seuraan voita kyllä meni.

Kun linnuissa on vähän väriä molemmin puolin (vähän enemmänkin saa paistaa kuin kuvassa) ne täplitetään voilla, lurautetaan pannuun makeaa viiniä ja hups vaan uuuniin kannen alla)

Ohje ei ole nyt ihan suoraan kirjasta mutta luulen päässeeni suhteellisen lähelle Brunan fasaanireseptiä. Ohjeessa mainittua Marsalaa minulla ei ollut, eikä paljon muutakaan makeaa viiniä. Koska oli perjantai, kilautin V:lle että kun tulee töistä kävisi Alkon kautta ostamassa Marsalaa. Ruoka piti kuitenkin saada tekeytymään ennenkuin viinitaksi ehtii mestoille joten laitoin pataan valkoviiniä. No, Alkossa ei lopulta ollut lainkaan Mrsalaa. V oli neuvokkaana miehenä kuitenkin ostanut sitten Madeiraa. Lopulta siis korvattuani Marsalan valkoviinillä ja tilkalla Madeiraa jouduin lopulta lisäämään myös ruokalusikallisen sokeria, jotta lopputuloksesta ei tullut liian hapokas. Laitan määrät nyt niinkuin tein, mutta voit minusta hyvin joko käyttää pelkkää marsalaa (vähennä määrää vähän silloin, maista loppuvaheessa ja lisää vettä/marsalaa jos tarvitsee) tai valkkari-marsalasekoitetta.

Purkki oliiveita per lintu. Pienet Nicoise - oliivit ovat tosi hyviä, mutta kalamatakin käy kunhan on kivellinen.

Oliiveita pitää käyttää tässä ohjeessa Paljon. Pienet, kivelliset ja vahvan makuiset ovat varmaan niitä, mitä Bruna käyttää, mutta minulla oli kaapissa Kalamata- oliiveita. Ihan hyvin onnistui niilläkin, mutta varo ihmeessä niitä kamalia mustaksivärjättyjä kivettömiä kumioliiveita jotka maistuvat ei-millekään. Panosta laatuun oliivien kanssa, tämä ruoka ja suht harvoin löydettävä fasaani ansaitsee sen. Vaikka kivi poistetaan, oliivin maku on kiven kanssa kestänyt säilönnän raikkaana ja hyvänä paljon paremmin kuin kivettömässä oliivissa.

Tarjosin fasaanin paahdetun butternutkurpitsa-polentapuuron kanssa joka oli hyvää mutta ohjetta ei ole, sori. :)
Vinkki: käytä butternutpyreeseen reippaasti kermaa, sekoita joukkoon polenta ja lisää voita lopuksi.

Tästä tuli aidosti varmaan paras fasaanisetti minkä olen koskaan saanut aikaan. Ja mikä tärkeintä, koko illallisjoukko oli yhtä mieltä siitä, että ruoka maistui autenttisen Italialaiselle. Ja vaikkemme nyt sitten tänä jouluna harkinnasta huolimatta sinne Chiantiin lähdekään, niin fiilistelimme niissä tunnelmissa oliivien ja fasaanin ympärillä. Mennään sitten vähän myöhemmin kun I on isompi. Nyt Joulupukin vetovoima oli juuri niin suuri kun voit kuvitella vähän päälle nelivuotiaan osalta olevan. :)

Ai niin, kymmenen pisteen vihje: jos tätä ruokaa jostain syystä jäisi padan pohjalle, niin siitä liemineen tulee taivaallinen pastakastike pappardellelle seuraavan päivän pikaruuaksi. Montagliarissa setin oheen on yleensä tilattu paistettua pinaattia ja patate al forno, eli upeita, syntisenhyviä ja tulikuumia lohkoperunoita.

Käytä myös rosmariinia avokätisesti; kolme suurta, puuvartista 20-30 cm oksaa ei ollut liikaa.

Ruuan kanssa tarjottiin aikuisten laseihin alle 10e alkolöytöä Münzberg Spätburgunder Trockenia joka on tosi, tosi kiva saksalainen, melkein Uuden Seelannin Pinot Noirit mieleen tuova persoonallinen viini. Jotta viinistä saa parhaan irti, se pitää tarjota hieman viilennettynä, semmoisena kellarilämmössä olevana. Vaikka siinä on luonnetta, se on silti modernin heleä ja kepeä. Olemme kovin ihastuneet siihen erilaisten jollain selkeällä idealla valmistettujen lintujen kanssa (esim. bbq kalkkuna, savuankka tai ankanrinta ja villikirsikkahillo ja nyt tietysti fasaanit ja oliivit). Oikein esittelykelpoinen viini joka kävisi erinomaisesti vaikka joulupöytään kalkkunan kaveriksi. 


Fasaania ja oliivia (kahdesta fasaanista syö lisukkeiden kanssa kuutisen henkeä runsaan illallisen)

loraus oliiviöljyä
n. 100g voita
2 pkt hyvää pancettaa eli yhteensä n. 12 pientä, ohutta siivua
3 shalottisipulia
3 suurta oksaa rosmariinia (+ vähän koristeluun)
tupsu timjamia (ei pakollista)
2 prk kivellisiä kalamata - oliiveita tai muita mustia kivellisiä oliiveita (ei värjättyjä vaan ihan aitoja ruskeanmustia) 
n. 2,5 dl valkoviiniä (niin, että paistoastian pohja peittyy n. 1 cm kerroksella nestettä laakea astia vie enemmän viiniä)
(n. 12 cl) lasillinen Marsalaa
1-1,5 rkl kookossokeria (tai demererasokeria) 
suolaa
pippuria

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Valuta oliivit ja poista niistä kivet.

Laita padan pohjalle loraus öljyä, pieni nokare voita ja pilkottu pancetta. Kuullota pancettaa hieman, nosta kovalle lämmölle ja ruskista fasaania ensin toiselta kyljeltä ja sitten toiselta.

Kuori lintujen ruskistuessa shalotit, halkaise ne ja laita lohkottuna pataan. Lisää sitten rosmariinin oksia fasaanien alle ja päälle. Mausta linnut suolalla ja pippurilla.

Täplitä  linnut joka puolelta voinokareilla timjamilla jos käytät sitä sekä kivettömillä oliiveilla.

Lisää pataan viini ja ruokalusikallinen sokeria ja sulje kansi. Jätä uuniin n. 2,5h mutta tarista tilanne paiston puolivälissä ja käännä linnut toiselle kyljelleen ja nostele oliiveja lintujen päälle.

Kun ruoka on valmista lihan pitäisi olla täysin luulta putoavaa. Maista ja lisää tarvittaessa lisää sokeria ja/tai marsalaa. Jos lisäät viiniä tai padassa on muuten liikaa nestettä voit redusoida vielä lientä hetken liedellä. Valele lintua silloin liemellä redusoinnin ajan.

Huom. Voit tarjota linnut sellaisenaan tai nyppiä luut irti; pienten lasten tapauksessa luiden poisto on suositeltavaa koska fasaanissa on paljon pienenpieniä, neulanteräviä luita.