tiistai 8. toukokuuta 2012

Muikkulasagne - eli neulamuikkujen loppusijoitus

Muikkulasagne neulamuikuista

En oikeastaan tiedä tapahtuiko virhe kaupassa kun nälkäinen V oli A:n kanssa löytänyt pitkästä aikaa neulamuikkuja. Vai tapahtuiko se virhe siinä vaiheessa, kun ajattelin hyödyntää sen paistetuista neulamuikuista jäljelle jääneen valtavan kasan ruokaa seuraavan päivän muikkulasagneen. Joka tapauksessa jouduin tänään toteamaan, että suurella todennäköisydellä joudun nyt heittämään osan hävikkiherkkulasagneani pois.

Ei sillä, muikkulasagne oli hyvää kotiruokaa ja sitä syöytiin hyvällä halulla, mutta kolme ihmistä ei mitenkään jaksa syödä kokonaista vuokaa lasagnea kerralla. Olisihan sen nyt pitänyt olla selvää. Samoin tietysti olisi pitänyt olla selvää jo kaupassa, että kolme ihmistä ei syö 700-800g paistettuja muikkuja kerralla. Millään.

neulamuikut
Klassikkoruoka: neulamuikut ja muusi; jumalaisen hyvää. Rajansa kaikella - silti!

Mutta kai se jotenkin niin meni, että A oli halunnut neulamuikkuja ja muusia ja V oli ollut Nälkäinen. Niin ja ne muikut olivat olleet edullisia. Ja sinänsä neulamuikut muusilla nyt ovat todella vähähävikkistä ruokaa, kun muikut paistetaan kokonaisena.  Mutta liika on tietysti aina liikaa. Vaikka söimme äärimmäisen herkullisia rapsakoita muikkuja enemmän kuin ehkä oli järkevää ja tarpeellista, niitä jäi joukkotuhon jälkeen vielä Iso kasa seuraavallekin päivälle.

Osan jämämuikuista olisi voinut säästää salaattiin - ne voisi paahtaa uudelleen rapeiksi uunissa.


Vaikka ostetun ruuan määrään pitäisikin kiinnittää huomiota, tunnen silti olevani se suurempi syyllinen tässä hävikissä. Sain kyllä muikuista, jämäjuustopaloista sekä aikaisemmasta grilli-illasta jääneet tähteet hyvin käytetyksi ja söimme hyvän illallisen. Mutta vuokaa jäi silti ainakin kahden ihmisen annoksen verran, eikä sitä sitten enää tullutkaan lämmitettyä... 

Vaikka sainkin aikaan perheelleni kelpo illallisen, onnistuinko vähentämään hävikkiä vai lisäsinkö sitä lopulta tekemällä liian suuren annoksen lasagnea? Ja kalalasagnea syödessä tuli mieleen, montako kertaa paistettua kalaa voi lämmittää että se vielä pysyy hyvänä? Fiksumpi hävikkiherkuttelija olisi tehnyt vähän pienemmän lasagnen ja syönyt loput muikut seuraavan päivän kalacesarissa.

Eli päivän opetukset:
  • Osta vain sen verran ruokaa kuin oikeasti on tarpeen. 
  • Valmista vain sen verran ruokaa kuin teillä oikeasti syödään. 
  • Jos jämiä jää, jaa ylijäämä mieluummin useampaan ruokaan kuin että kokkaat valtavan määrän jotain yhtä juttua
  • Säilytä ostamiasi ruokia oikein niin ne säilyvät pitkään - jääkaapin ei esimerkiksi kuulu olla 10-14 asteinen vaan enintään kuusiasteinen.  
Meillä oli myös kaksi ahventa, jotka aioin nyppiä ruokaan. Mutta ehkä oli parempi, etten sotkenut niitä tähän soppaan.

Ja tietysti kannattaa muistaa sekin, että jämäkokkauksessa on syytä ottaa järki käteen; kaikki jämät eivät vaan sovi yhteen. Monesti vähemmän on enemmän. :)

Muikkulasagne (ainakin viidelle tai kuudelle)

juustokastike
50g voita
3/4 dl jauhoa
n. 50g appenzeller - raastetta
muskottia
1 tl suolaa

Vihreät
1 pkt babypinaattia
4 grillattua parsaa
n. 2 dl silputtua, valkoviinissä ja voissa haudutettua purjoa (tai  pari shalottisipulia)
1 kevätsipulin varsi
nippu ruohosipulia
1-2 rkl suolakapriksia huuhdottuna
4 tl kokojyväsinappia
loraus tryffeliöljyä
mustaa pippuria

ylijäämämuikut tai muut ylijäämäkalat - ehkä 300g?
lasagnelevyjä
n- 2-3 dl juustoraastetta kannikoista
tarjoiluun: sitruunaa (kuorta ja mehua)

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Laita pannuun tilkka öljyä ja laita sipulit pannuun kuullottumaan. Lisää huuhdottu pinaatti ja tilkka vaaleaa balsamicoa tai valkoviiniä. Anna lehtien lakastua ja muuttua smaragdinvihreiksi. Nosta lehdet pois tulelta ja sekoita mukaan pilkottu kypsä parsa, sinappi, hiihdotut ja pienityt kaprikset sekä silputut sipulit. Mausta mustalla pippurilla. Jätä odottamaan hetkeksi.

Tee valkokastike sulattamalla voi kattilassa ja lisää siihen vehnäjauho. anna kiehua hetken ruskistamatta ja sekoita seosta koko ajan. Lisää sitten kok oajan sekoittaen maito, muskotti ja lopuksi juusto. kuumenna kunnes kastike kiehuu hiljaa ja juusto sulaa kastikkeeseen. tarkista suola ja lisää tarvittava määrä.

Raasta juusto ja lado sitten vuokaan vuorotellen vihreää täytettä, valkokastiketta, muikkuja ja lasagnelevyjä. Jätä päällimmäiseksi kerros valkokastiketta ja kuorruta vuoka lopuksi juustolla.

paista uunissa n. 40 min tai kunnes ruoka on läpi asti kuumaa ja kauniin väristä. Anna ruuan vetäytyä vielä kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua.

Tärkeää: Ennen tarjoilua raasta päälle pestyn sitruunan kuorta ja purista hieman sitruunanmehua. Sitruuna raikastaa annoksen, etenkin jos et tarjoa vuuan kanssa raikasta salaattia.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Yksi pieni vinkki: PAKASTIN.

Nanna kirjoitti...

Tämä on justiin munkin ongelma...tai samansuuntainen...mä kokkaan niistä hävikkiuhanalaisista tai jämistä aina määrällisesti liian isoja annoksia, sitten lopulta siitä on pakko heittää loput pois.... Toivotaan, että tässä nyt viisastuu kun joutuu näitä ajatella.

Nelle kirjoitti...

Anonyymi: nii-in - jos sionne vaan mahtuisi :) Meillä kun on vaan pieni pakkanen ja sekin täynnä marjoja ja beebismuonaa :) Mutta: itseäni vaan voin syyttää - olisi pitänyt AJATELLA kun ruokaa kokkasi! :)

Nanna: niinpä. Ainakn itselle tässä tulee samanlainen fiilis kuin matematiikkaa opiskellessa; kaikkea ei tajua jos ei ihan kädestä pitäen mokaa ensin. :) Minä ainakin haluan uskoa että mikä ei tapa, se vahvistaa ja jotain jäisi korvien väliin tästä harjoituksesta :)

Ainakin V on hokenut nyt useampana päivänä, että 200g muikkuja per nenä on liikaa, 200g muikkuja...

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Ihan samat teemat kuin minullakin:) En vain ole vielä päässyt niihin paneutumaan reissun vuoksi, mutta nyt taas kotikeittiössä ja pyrin juuri samaan kuin sinä, oikea määrä ostoksia, oikea määrä ruokaa ja tähteet pian käyttöön!

Nelle kirjoitti...

Campasimpukka: joo, minusta osuvaa oli myös Nannan pohdinta kun homma alkoi; voinko tyhjätä jääkaapin ja aloittaa alusta :) Vähän oli samanlainen fiilis täälläkin. Mutta ihan kivastihan noita ruokia on tullut keksittyä ja ehkä koko kuukauden anti tosiaan on, että osaisi kaupassa vähän ajatella kuinka paljon ja mitä ostaa. Ja tietysti tulee aina yllätyksiä - yksi syy muikkulasagnen jäämiseen oli tietysti sekin, että meillä on taas oltu kipeänä ja sairaana ruoka ei vaan maita. :/ Mutta niin välillä on elämässä. Tärkeintä on pyrkimys parempaan! :)

Jonna kirjoitti...

Tunnistan niin tämän ongelman, miten oikeasti edes teet lasagnesta kahden hengen annoksen. Parissa muussakin ruokalajissa on ihan samanlainen tilanne - kauhean vaikeaa tehdä sopivaa annosta ja sitten sitä urakoidaan päivä kaupalla. Mutta raja se tulee siinäkin vastaan, kuinka monta päivää jaksaa syödä samaa, vaikka kuinka ahkeroisi.

Herkkusuun lautasella kirjoitti...

on kyllä sanottava että vakka pidän muikuista ihan vain muikkuina, kuulostaa jo tämän ruoan nimi niin mahtavalle, muikkulasagne, vai pitäisikö se suomeksi olla muikkulasanen kuten mainoksessa ?;)

Säihky kirjoitti...

Onpa hauska idea! Varsinaista fuusiokeittiötä. ;) Lasagnea onkin tässä tehnyt mieli, täytynee tehdä!

Jael kirjoitti...

Oispa täälläkin muikkuja...
Ihanan herkullisen näköinen loppusijoitus muikuille;D