sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Väsyneen äidin kurpitsakeitto

Paahdettu kurpitsakeitto
Taakse jäänyt viikko on mennyt kuin unessa. V oli työmatkalla ja I parka joutui hammaskeijun uhriksi. Vielä ei hammasta näy, mutta ikenet ovat selvästi olleet kipeät ja kutisevaiset. Niinpä sitten äitiä on tarvittu ihan koko ajan ja joka käänteessä alkaen aamuneljästä:)

Ja kun muuta perhettä ei ole paikalla on aika helppoa laistaa siitä itsensä ruokkimisesta - tai sanotaan että syötyä on tullut mutta on eri asia lasketaanko suklaa, kahvi, jogurtti ja mysli oikeaksi ruuaksi vai ei. Lämmintä ruokaa on ollut joinain päivinä ihan turhaa kuvitella laittavansa ja illalla onkin jo aivan liian väsynyt.

Mutta jotain sentään tuli tehtyäkin. Kurpitsan paahdoin valmiiksi jo edellisenä päivänä, mielessäni jokin ihan muu ja kokeellisempi projekti. Mutta en sitten jaksanutkaan illalla enää tehdä siitä mitään. Seuraavana päivänä toesin, että keittoa monimutkaisemman ruuan valmistaminen vanan lämmenneitä puruleluja jälkeensä jättäneen hammaskeijun sotatantereella taitaa olla minulle aivan liian suuri haaste.

Ja tästä tuli sitten tosi simppeli lohtusoppa, jonka juju piilee paitsi tietysti siinä paahdetussa kurpitsassa myös Poppamiehen vampyree chilitahnassa ja parissa kourallisessa punaisia linssejä. Sain kyseisen tahnan joskus Mimmulta, joka on kertonut vahvoja todistuksia siitä, miten tökötillä voi pelastaa melkein minkä tahansa eineksen ja epätoivoisenkin viritelmän ;) Joten, mikä mauste paremmin sopisikaan tähän aikaan ja paikkaan. Vampyree suojaksi huomiovamppyyrin ja hammaskeijun yhteenottoon. :)

Tahna on tehty savustetusta chilistä ja valkosipulista. Kahdella teelusikallisella ruokaan ei tule mitään hurjaa poltetta, mutta se antaa kuitenkin keitolle hieman särmää ja syvyyttä. Tahnaa voi toki jokainen laittaa oman makunsa mukaan. Sama pätee oikeastaan smetanaan ja ruohosipulijuustoon, joita keittoon livahti. Laitoin niitä suurin piirtein tuon verran kuin ohjeessa. Käytännössä siis tyhjensin jääkaapista purkinjämät soppaan. Todennäköisesti ohje toimii ihan hienosti laittamalla sekaan ihan mitä vaan tuorejuustoa tai vaikka pelkkää smetanaakin. Ja kun tarkemmin ajattelee asiaa, maitotuote ei sekään ole mitenkään pakollista; senkin voi korvata tai jättää vaikka kokonaan pois. Linssit tukevoittavat ja pyöristävät makua kurpitsan ympärillä jo muutenkin.

Sopasta tuli kuumaa, paksua ja hyvää. Paahdettu ja pähkinäiseksi muuttunut kurpitsa maistuu keitosta hauskan puhtaana ja timjami tuo soppaan hippusen jo kadotettua kesäisyyttä. Pekoni ja linssit taas tekevät keiton rungon ja öljytilkan kanssa siitä tulee juuri sopivan tukevaa syysruokaa joka toimii seuraavana päivänäkin mikrotettuna! ;)

Väsyneen äidin kurpitsakeitto (n. 4 annosta)

1 pkt pekonia
1 n. 1 kg painoinen talvikurpitsa
1 l kana/lihalientä
4 valkosipulin kynttä
2 tl vampyree - chilitahnaa
n. 100g smetanaa
n. 100g ruohosipulituorejuustoa
n. 1 dl punaisia linssejä
n. 1 tl hunajaa
tuoretta timjamia
pippuria
kuminapippuria
suolaa

Pinalle tuoretta timjamia ja hyvää oliiviöljyä

Paahda kurpitsa uunissa etukäteen pistelemällä siihen ensin reikiä haarukalla, sipaisemalla pintaan vähän öljyä ja laittamalla sen vuuassa uuniin n. 45 min tai kunnes kurpitsa on pehmennyt ja vähän ruskistunut päältä. Anna kurpitsan jäähtyä ja poista sitten siemenet sekä kuori. Voit paahtaa samalla tavalla myös lohkon suuremmasta kurpitsasta.

Lorauta kattilaan hieman öljyä. Silppua pekoni saksilla öljyyn ja paista pekonia sekoitellen kunnes palat irtoavat toisistaan ja kypsyvät. Lisää valkosipulisilppu ja sekoittele hetken, antamatta valkosipulin ruskistua.

Lisää kattilaan kuutioitu paahdetun kurpitsan liha. Lisää mausteet ja liemi sekä huuhdotut linssit. Anna kiehua hiljalleen n. puolisen tuntia tai kunnes linssit ovat kypsiä.

Lisää sitten smetana, tuorejuusto ja tarkista suola sekä pippuri. Lisää yrttejä ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa, pippuria ja hunajaa.

Koristele valmis keittoannos tuoreella timjamilla ja lorauksella hyvää oliiviöljyä. Tarjoa halutessasi lisäksi tuoretta leipää.

7 kommenttia:

Mausteinen Manteli kirjoitti...

Voih, no keitto ei sentään näytä väsyneeltä, päinvastoin! Ens viikolla mullakin ehkä kurpitsakokeilu, kovasti tekis mieli. Voimia sinne hammas-shown keskelle.. meillä on projektina nuo yläkulmahampaat kanssa ;)

Katriina kirjoitti...

Väsyneelle äidille kaikki sympatiat, ja kiva että jaksoit välillä ruokkia itseäsi hyväätekevällä sopalla! Näyttää tuhdilta ja maukkaalta.

Yaelian kirjoitti...

Kurpitsakeitto on hyvää ja juuri oikea keitoo väsyneelle äidille.Voi pientä I:tä ja äitiäkin,joka saa valvoa kipeiden ikenien vuoksi;toivottavasti pian helpottaa!

Nanna kirjoitti...

Kyllä ne hampahat siältä tuloo!!
Joskus vaan vähä kestää!

Nelle kirjoitti...

Mausteinen manteli: no keitosta tuli hyvää ja se kieltämättä nosti mielialaa, kun sai oikeaa ruokaa aikaiseksi :) On nuo hampaat kyllä aikamoinen projekti, kun ne pitää vielä tehdä kahteen kertaan. Tsemppiä kulmahampaille ;)

Katriina kiitos! meidän pikkumies on niin pienikin vielä, ettei oikein osaa pitää niitä viilennysleluja itse vielä suussaan. Se suuhun saaminen alkaa jo onnistua, mutta kun keskittyy järsimiseen niin ote kirpoaa ja sitten pikkumiestä harmittaa...

Yaelian: kyllä se siitä ja nyt kun V on taas kotona, saa I hetken aina välillä nauttia daddy lovea - ja äiti huilata :)

Nanna: joo, uskotaan niin! Olin kyllä toivonut että ne tulisivat vasta vähän myöhemmin - mutta katsotaan nyt, voihan se olla että tätä jatkuu ja jatkuu... ;)

Anonyymi kirjoitti...

Heips! Löysin pari päivää sitten ensimmäistä kertaa näille sivuille ja voi pojat että jäinkin heti koukkuun! Jouduin selaamaan ja lukemaan heti kättelyssä myöhään yöhön :) kun ei vaan voinut lopettaa. Nyt olen taas täällä, jatkamassa selailua... joten kiitos viihdyttävistä sivuista, kivoista kirjoituksista ja hyvistä resepteistä!!

T. Jenni

Nelle kirjoitti...

Jenni: tervetuloa :) Mukavaa, että löysit tiesi tänne - tämmöisiä kommentteja on aina niin kiva lukea:)