perjantai 13. joulukuuta 2013

Juhlaruokien suolaiset - eli vinkkipostausta juhlakauteen


Arvatkaapa olenko jo unohtanut puolet siitä, mitä näihin juhlaruokiin meni? No, jotain muistuu kyllä vielä mieleenkin, mutta tuon granaattiomenasalaatin ohjeen lienen jo unohtanut siinä määrin ettei sitä kannata paljon arvailla sen lisäksi mitä kuvasta näkyy.

Laitan siitä huolimatta nyt tämmöisen lyhyen koosteen näistä jos jotakuta inspiroisi kun tätä joulunalusaikaa vietellään ja pitää keksiä ja kehittää jos jonkinlaista menun poikasta pikkujouluihin. Näissä meikäläisen tarjottavissa oli jotain uutta, jotain vanhaa ja aika paljon lainattua ja lopulta pöytä puettiin valkoisiin ja luulen jokaisen löytäneen jotain itselleen tarjottavista.

Aromaattista, makeaa possua, jouluisen kanelisia perunoita ja makeanhapokasta, paahtunutta paprikaa. Hyvä kombo. 

Farangin uunihaudutettu possu oli yksi vanhoista tutuista (ohje täällä), jota tein taas jälleen kerran hyvällä menestyksellä. Tällä kertaa käytin siihen vain pari aji cristal - chiliä, joista tuli ruokaan vähän terää mutta kun lihaa oli koko kasslerin verran, niin lopputulos ei oikeasti ollut yhtään tulinen. Ruoka toimii kyllä sekä tulisena että tulettomana versiona ihan hirmuhyvin.

Sipulien friteeraaminen on työläin homma koko ruuassa - hankalinta lienee olla paistamatta fileenä olevaa kalaa yli. 


Illan kala oli ihan inkiväärillä hierottua, limen kanssa paistettua lohifilettä, jonka päälle tein samanlaisen osterikastikkeen kuin niille pienille parsakaaleille (ohje) joiden ihanuutta huokailin kesällä. Lisäksi pinnalle pilkottiin hirmuinen kasa tuoretta ananasta pienenpieninä kuutioina, kevätsipulitikkuja, minttua, korianteria sekä ohuina renkaina uppopaistettua shalottisipulia. Sen sipulin kanssa avain onneen on, että öljy ei pääse liian kuumaksi. Me poltimme varmaan ensimmäiset kaksi shalotillista niitä sipulirenkaita kun se öljy oli vielä liian kuumaa. Vähän hitaammin pääsee parempaan lopputulokseen. Kalan päälle olisi voinut mielelläänkin vielä laittaa chilisiivuja, mutta jätin ne pois koska puolet juhlakansasta oli pieniä lapsia. Tuota osterikastiketta on muuten tullut tuunattua sika monta kertaa kesän jälkeen - välillä mukaan on laitettu tosiaan  myös chiliä ja kaffirlimen lehtiä ja pinnalle sitten tuoretta, silputtua yrttiä hurjat määrät. Toimii. Viimeksi viime vikolla sellaisen voipaperissa höyrytetyn siian kanssa. Mmmm...

Ituina on sinimailasta ja apilaa - valmis sekoitus; "hurmaava vihreä".  Salaattipohjassa myös rucolaa. 


Lisukkeissa menin tuttujen ja turvallisten lohkoperunoiden linjaa ja tein sitten oheen raikasta, granaattiomenoilla ja iduilla ryyditettyä salaattia Sivariksen punaisesta riisistä jota jäi mukaan käynnilläni Hellassa ja Herkussa. En enää muista mitä sekoitin riisin joukkoon (kevätsipulia, timjamia, öljyä ja pippuria ainakin, mutta mitä muuta...?), mutta se on hauskan pähkinäistä ja rakenteeltaan melkein pinjansiementyyppinen riisi. Sopii erinomaisesti marinoitavaksi salaattiin eikä tahmaannu sellaiseksi ihme klimpeiksi. Voin suositella. toim. Huom. se paketti oli käsittämättömän hankala avata! ;)

Lohkoperunat - aina ihan parasta. 


Näitä kanelisia lohkoperunoita olen tehnyt muutamaan kertaan. Niihin idea on pihistetty Vallilassa sijaitsevasta hauskasta japanilaisesta ravintolasta Hoshitosta, jossa kävin taannoin. Siitä varmaan lisää toisella kertaa, mutta siellä oli tehty kanelisia perunoita. Ne toivat minun mieleeni vähän perunalaatikon, eikä tämä ole sama ohje, mutta inspiroitunut siitä. Sekoitin lohkottuihin perunoihin hieman öljyä, siirappia/fariinisokeria, kanelia sekä valkosipulia ja inkivääriä. Lopuksi vielä ripotellaan päälle suolaa ja pyöritellään pottuihin seesaminsiemeniä. Paahdetaan uunissa. Nams. Maut menevät yllättävän hyvin yhteen soijan/osterikastikkeen kanssa. Kaikki eivät varmaan tykkää, mutta toiset rakastuvat taatusti.

Paprikat paahdetaan mustapilkkuisiksi uunissa, suljetaan muovipussiin ja kuoritaan jäähtyneinä.
Sitten vain marinadiin ja tarjolle. 


Lisäksi oli sitten vielä ihan perusperuspaahdettua paprikaa jonka maustoin hyvällä öljyllä, erittäin laadukkaalla, V:n Modenasta raahaamalla balsamicolla ja timjamilla.  Ihan sairaan helppoa ja hyvää jos sattuu löytämään paprikoita euron kilo, kuten minulle kävi. :)

Meillä oli kyllä vielä tarjolla lisäksi V:n sous videssä tekemää pulled porkia, jonka (todennäköisesti ameriikankielisen) ohjeen voin linkata tähän kunhan saan sen nyhdettyä töistä palaavasta miehestäni ulos ;) Sori, ei kuvaa. Pulled porkia aikuiset söivät kaikensorttisten soosien kanssa, lapset ilman sooseja. :)

Mutta siinä sitä jo sitten taas olikin - yksiin pileisiin näitä pääruokia. :)

Ei kommentteja: