.. Nyt kun ilta jo alkaa pimentyä ja yökaste laskeutuu täällä Espoossakin, ehdin taas istua toviksi tarinoimaan.
Kuten siis taisin jo mainita, viikonlopun kaljatölkkikanalle tehtiin kaveriksi paljon grillattuja kasviksia. Mutta minulla oli myös harhanäky (tai visio) leipätaskuista, mihin koko komeuden voisi tunkea. Olen nyt onnistuneen grillipizzan jälkeen ollut niin grillileivonnan lumoissa, että halusin kokeilla pitaleipien tekemistä grillissä.
Ajatus oli, että voisimme tehdä pitaleivästä taskuja ja tunkea niihin kanaa, grillikasviksia ja ylettömät pallot tsatzikia. Koko komeuden voisi sitten syödä sottaisesti ihan käsin. Olihan vieraana raavaita miehiä, joten evään pitää olla vähän rosoista, savuista, syötävissä kaljan kanssa ja siinä pitää olla PALJON valkosipulia. :) Check, check, check ja check. ;)
Arvatkaa, kuka unohtaa aina pukea essun päälleen ja sotkee vaatteensa kokatessa... Kun pojat hääräsivät kanan paisto-ohjeiden kimpussa, säätivät audiota mieleisekseen ja availivat purkinavaajalla kaljatölkkejä minä vaivasin pienen pitataikinan. Alunperin etsin jotain ohjetta pitaan, mutta selattuani muutaman ohjeen läpi, ne kaikki vaikuttivat minusta aika perusvaalean leivän ohjeilta. Ninpä sovelsin sitten ja sen johdosta tarkkoja määriä ei ole saatavilla. Jos käytätte jotain englanninkielistä reseptiä, kannattaa aina varautua laittamaan enemmän vettä kuin ohjeessa sanotaan; suomalaiset jauhot vaativat enemmän nestettä.
Taikinaa vaivaillessa siirryin toki ulos, kuuntelemaan poikien juttuja. Kun olin aikani vaivannut, taikina alkoi irrota kädestä ja tuomitsin sen vaivaantuneeksi. Sitten jätin taikinan nousemaan ja pilkoin vihannekset grilliin. Vihanneksille surautin öljystä, etikasta, yrteistä, chilistä ja valkosipulista jonkinlaisen marinadin, jota vihannesten pintaan siveltiin paiston aikana.
Vähän liian ohuita pita-leiviksi, myönnän... Kun taikina oli ainakin kaksinkertaistunut ja kaikki muu oli melkein valmista, pyöräytin pieniä leipäsiä taikinasta. Sen virheen tein, että jätin pitaleivät hieman liian ohuiksi; osa ei ollut riittävän paksuja halkaisemiseen. Ei se tosin poikia haitannut, joku totesi, että kun päälle sivelee voita se on kuin naania: "...Ja naan, se on herkkua!"
Mutta V ja grilli tekivät niille ihmeitä!Vaikka ei nyt ole antaa reseptiin tarkkoja määriä niin kirjoitin tämän, jotta kokeilisitte grillissä leipomista. Se on kivaa ja näin kesällä aikamoinen bonus, kun uuni ei ruokaa paistaessa kuumenna koko asuntoa.
...Ja lopputulos oli palkitseva ja runsas:) Voitte käyttää näihin leipäsiin tätä ohjetta (samantyyppiseen ohjeeseen lisäsin kyllä öljyä enemmän) tai vaikka keittokulhoihin käyttämääni bertinetin vaalean leivän ohjetta, jolla tulee älyttömän hyvää leipää. ... Tai sitten voitte seurailla naan - ohjetta ja tehdä suosiolla ohuempia leipiä, joihin ruuan voi kääräistä. Kaikista tulee varmasti ihan hyvää grillissä. Tsatziki taas syntyy näin. Ja kyllä, minä sulatin poikien leiville vähän voita ja laitoin muutaman oksan timjamia sekaan sulatuksen aikana. Miettikää; sulaa timjamivoita grillipitalla, kanaa, grillikasviksia ja tsatzikia. Mitäs sitä nyt sitten muuta paljon tarvitaankaan?
Olutta, sanoisi joku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti